Keskustelu:Päijännetunneli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lisäysehdotuksia kysymyksin[muokkaa wikitekstiä]

  • Onko tunneli kallioperässä? Ja kallioperä on graniittia? Miksi tunnelin syvyys vaihtelee 30 ja 100 metrin välillä maanpinnasta? Eikö luulisi, että syvyys voisi olla tasaiset 30 metriä koko matkan? Ilmeisesti tunneli viettää sitten hienoisesti koko matkaltaan kohti pääkaupunkiseutua (kalteva) ja vesi siten tulee tunnelia pitkin kuin itsestään?
  • Ottavatko luetellut kunnat kaiken vetensä eli 100 % päijännetunnelin vedestä? Jotenkin muistelisin, että esimerkiksi Espoo ei ota kaikkea vettään päijännetunnelista? Näitä voisi tarkentaa, sillä nyt artikkelissa väitetään oikeastaan, että kaikki luetellut kunnat ottavat kaiken eli 100 % vedestään päijännetunnelista. Onko se totta?
  • Miten vedenotto jakautuu näiden lueteltujen kuntien kesken? Varmaankin Helsinki ottaa vedestä suurimman osan, mutta miten on muiden laita? Kuinka suurista määristä puhutaan? Artikkelissa mainitaan: "noin kolme kuutiometriä sekunnissa" ja "vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiometriä vettä".
  • Onko päijännetunnelista saatava vesi kuinka puhdasta? Tarvitseeko sitä puhdistaa juurikaan? Onko tuo puhdistaminen kuinka kallista ja miten se vertautuu esim. joesta otettavan veden puhdistamiseen? --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 21.11 (EET)

Fysiikan lakien mukaisesti veden virtaukseen ei oleellisesti vaikuta, vaikka tunneli jossain kohtaan kävisi satojen metrien syvyydessä. Voit kokeilla asiaa vaikka tekemällä vesiastiaan reiän ja laittamalla reikään taivutetun letkun. Kyllä se vesi sieltä tulee, vaikka letku olisi jostain mutkasta alempana, kuin letkun suu josta vesi tulee ulos.

Voi jopa parantaa virtausta, että välillä käy syvällä! Länsimetrotunneli rakennettiin niin, että asemat ovat vähemmän syvälle, kuin asemien välillä olevat alueet. Näin metrojuna voi aina kiihdyttää alamäkeen (ja jarruttaa ylämäkeen), mikä säästää sähköenergiaa! (Toisaalta jouduttiin siten louhimaan enemmän tunnelia, joten on kyseenalaista kannattaakö tämä sähköenergian säästö, jos tunnelin louhiminen maksoi miljoonia euroja enemmän).

Syytä miksi välillä 30m ja välillä 100m syvyydessä en tiedä, mutta veikkaus: peruskallio alkaa eri paikoissa eri syvyydestä. Ja ehkä jossain kohtaan on muussa käytössä maaperää, menee muitakin putkia tai vaikka talojen perustuksia.


Itseäni kiinnostaisi kysymys:

  • Miten >100km Päijännetunneli maksoi nykyrahassa alle miljardi euroa, mutta Helsinki-Tallinna ihmisliikenteelle soveltuva tunneli maksaisi muka niin paljon, että hanke on hyvin epävarma?

--Ee1518 (keskustelu) 8. marraskuuta 2018 kello 13.51 (EET)