Keskustelu:Opel

Hei, Opelilla on ollut uusi logo jo elokuusta 2009, ks. saksankielinen Wikipedia: Opel. --84.231.83.196 12. tammikuuta 2010 kello 02.57 (EET)

Opel-valmistajaesitely lie kasvamassa liian pitkäksi (yhä keskeneräinen, paljon puutuu). Polkupyörät (kilpailumenestys puuttuu osittain) ja moottoripyörät voisi varmaan irrottaa erillisiksi artikkeleiksi joihin pääartikkeleina voisi viitata? Automallistoa-kappale (keskeneräinen, ja ajanjaksolta 1899-1945 puuttuu vielä suurin osa) pitäisi varmaan ratkaista jotenkin toisin... esimerkiksi muunkielisissä Wiki-kirjoituksissa nähdyt taulukot/aikajanat? Kirjoja ja muuta aineistoa penkoessa editointiin tulee taukoja. Mustavi (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 17.42 (EET). Edelleen hieman jumissa, koska "Automalleja"-osio tuntuu konseptina väärältä (liian pitkä mutta silti sekava), mutta ei vielä ole avautunut (tai ollut aikaa tutkiskella) miten mallistotaulukot saisi loihdittua pitkien selostelujen tilalle Mustavi (keskustelu) 3. helmikuuta 2022 kello 16.37 (EET).

Näkisin ratkaisuna luoda oma artikkeli Opelin historia. Pääartikkelissa voisi esitellä lyhyesti aikajanan muodossa tärkeimmät tapahtumat yrityksen historiassa. – ComradeUranium (keskustelu) 3. helmikuuta 2022 kello 22.37 (EET)

Kiitos ensi alkuun Sinun kommenteista ja näkemyksistä. Mielestäni yksinkertainen aikajana ei historiikissa kuitenkaan valaisisi tekijöitä, joiden vuoksi Opel otti uusia aloja mukaan teolliseen toimintaansa (polkupyörät, moottoripyörät, hyötyajoneuvot), vaan että lukijaa palvelisi kertoa miksi niin tapahtui - vaikkapa aikakauden ilmiöiden tai tapahtumien selostuksen kera. Sen sijaan historiikissa nyt olevat sotilasajoneuvot (vaikkapa Einheits-PKw:t) voisi lohkaista erilleen, sillä moni saksalainen autoalan yritys valmisti niitä (Horch-artikkelissa on myös jo osio, minkä voisi yhdistää): kirjahyllystä löytyneen vanhan Oswald-teoksen datasta saisi ajan kanssa laadittua kirjoituksia monista muistakin (kaikista) Wehrmacht-ajoneuvoista. Kirjan ongelma on toki, että se on ensi versio (1970), jota on sittemmin päivitetty/täsmennetty useita kertoja.

Mutta jumittavaan ongelmaan... Katselin himoiten DE-Wikin hienoja Zeitleiste-mallitaulukkoja 1899-1939 ja 1945-2022, mutta ehdin vasta aloittaa tutkimisen miten ihmeessä sellaisia saisi luotua... taitaa olla minulle noviisille ensi vilkaisun jälkeen liian vaikeaa Wiki-knowhowta, mutta ohjehan opastaakin kokeilemaan projekteja ensin Hiekkalaatikossa. Mainituissa mallitaulukoissa minua on viehättänyt, että niistä pääsee linkillä lukemaan kiinnostavan automallin erillisartikkelin (jos on)... eli ne olisivat lukijalle elegantti ja kiinnostusta lisäävä ratkaisu verrattuna uuvuttavan pitkään ja sekavaan Automallistoa-osioon ja sen ylettömiin kuviin/gallerioihin? Kyseinen pulma on muunkielisissä Wikipedioissa ratkaistu esimerkiksi uuvuttavan pitkillä, auton koon tai tarkoituksen mukaan jaotelluilla mallitaulukoilla, mitkä eivät ole helppolukuisia nekään. (editoitu) Mustavi (keskustelu) 4. helmikuuta 2022 kello 13.12 (EET).

Toin aiemmassa viestissä huonosti esiin mitä tarkoitin aikajanalla. Ajatuksenani oli siis että historiaosuuden voisi tiivistää lyhyempään muotoon pääartikkeliin, vaikkapa väliotsikko joka vuosikymmenelle. – ComradeUranium (keskustelu) 4. helmikuuta 2022 kello 15.47 (EET)

Mitä tietoa lukija haluaa, kun hän avaa Opel-artikkelin? Opel-perheen huikeat (ja varsin menestyksekkäät) seikkailut eri toimialoilla, kunnes löytyi autonvalmistus päätoimialaksi? Opelin ja oikeastaan koko GM-konsernin nousu viimein 1970- ja 1980-lukujen kulta-aikaan, mutta sitten kiihtyvä luisu pankrutin rajamaille? Vaiko kuitenkin vain automalliston jonkinlainen yhteenveto ilman suurempia kommentteja tai liittämisiä kyseisten aikakausien tapahtumiin tai ilmiöihin? Edes kohtuullisen informatiivinen yritysesittely kasvaa väistämättä aika pitkäksi, vaikka joitain osia/haaroja erottaisikin erillisartikkeleiksi (osin jo tapahtunut). Muunkielisissä Wikipedioissa on taulukoitu esimerkiksi johtajia, logoja, taloudellisia tunnuslukuja, jäähdytinkoristeitakin... ? Mustavi (keskustelu) 5. helmikuuta 2022 kello 15.12 (EET) Ja vielä löytyi mielenkiintoinen saksalaisteos (kirja, mutta saatavilla myös PDF-versiona), mikä valaisee Opelin pakkotyöläisten käyttöä ja rohkenee esittää, että GM olisi sodan jälkeen valkopessyt tuota synkkää ajanjaksoa. En muiden kiireiden vuoksi ehtinyt vielä kuin selata sivuja diagonaalisesti ja poimia joitain yksityiskohtia: uudemmat tiedot (teos on vuodelta 2020) kumoavat tai täsmentävät kuitenkin aiempien lähteiden esityksiä. Kirjan tiedot lienevät oikean suuntaisia jos/kun Opel on sallinut päämajansa oven kiveämisen häpeällisestä ajanjaksosta muistuttavilla kompastuskivillä (Stolperstein). Toivottavasti Opel-fanit eivät suutu, kun täytyi kirjoittaa Opelista myös "pahhoo", eli avata natsiajan kauheuksia - joihin muutkin Saksan teollisuusyritykset sortuivat. (editoitu) Mustavi (keskustelu) 10. helmikuuta 2022 kello 12.14 (EET) Pahoittelut korjausten viivästymisestä. Vanha Mac-läppäri tuli tiensä päähän yli 10 vuotta palveltuaan (akku sökö, ei saa enää varaosaa), ja uuteen Mac-pöytäkoneeseen totuttelu kestää vielä hetkisen, vaikka tiedostot on jo siirretty uuteen. Mustavi (keskustelu) 3. maaliskuuta 2022 kello 13.31 (EET) Löytyi kopsattavissa oleva automallien taulukko, mutta en työkiireiden vuoksi vielä päässyt kokeilemaan saisiko sen sovitettya - kokeeksi vaikkapa Opel-automallit 1899-1945, joissa työ vähän yksinkertaisempi. Mustavi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2022 kello 13.30 (EET). Mallitaulukko 1899-1945 näyttäisi toimivan ainakin esikatselussa, mutta "navbox"-mallinnemerkinnät ovat punalinkkejä: "pitäisikö huolestua"? Aika harvasta ko. ajanjakson mallista on olemassa erillisartikkeli, eli mallimerkinnät jäisivät viittauksina punaisiksi: pitäisiköhän malleista siis väsätä ensi alkuun tynkäjutut, vaikkapa käännöksinä Wiki DE-artikkeleista, jottei taulukko jäisi hyödyttömäksi ja kovin ankean näköiseksi? Mustavi (keskustelu) 30. maaliskuuta 2022 kello 11.02 (EEST) Niinpä siinä kävi, että työn alla ollut taulukko lie autotallin sähkötöihin liittyneen sähkön hetkellisen katkaisun takia siirtynyt ikuiseen bittiavaruuteen, kun tietokone sammui. Ehkä jo aika valmis työ on vielä palautettavissa tai sitten ei, sillä taulukon automallit olivat vielä punalinkkejä mistä lukijalle ei olisi ollut paljoakaan iloa. Varmaan täytyisi aloittaa tynkäjuttujen kirjoitukset näistä automalleista... senkin takia, että mallinne oli punalinkki, eli taulukko ei ehkä toimisikaan. "Play itL again, Sam", kun sähkäri ei varoittanut aikeistaan ennalta. Pystyin palauttamaan kyseisen taulukko-aihion, työ ei siis mennytkään hukkaan, mutta lienee järkevä ensin puuhastella artikkelit ainakin joistain taulukon malleista, jotta siitä olisi edes jonkinlaista iloa. Opel-kirjoitus on minulla yhä työn alla (mm. Amazon.com:issa usea kirja odottamassa oston viimeistelyä): herjaava kommentti "Sisältää epäluotettavaa tarinointia" ilman tarkennuksia ei ainakaan lisää motivaatiota viilata artikkelia paremmaksi. Tuollaiset ylimieliset heitot saisi mielellään jättää pois. Mustavi (keskustelu) 27. toukokuuta 2022 kello 19.07 (EEST) Muokattu Mustavi (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 13.48 (EEST)

1,5-23 COE (1937)

Lisätty tuore tieto (25.8.2022) Opelin vuoden 1937 umpipaketti-prototyypistä, minkä kadonneet kuvat (prototyyppi lie tuhoutunut sodan melskeissä) löytyivät hiljattain. Tarina herättää kysymyksiä, mutta ehkäpä sen julkistaminen tuo esiin lisätietoja? Opelin "Geschäftswagen"-pakettiautoversioilla (jo varhaisiin automalleihin ympättiin kaappimainen tavaratila ammattiajon tarpeisiin) on toki pitkä historia jo 1900-vuosikymmeneltä asti, mitä ei vielä ole avattu Opel-artikkelissa. Timeline-tyyppinen taulukko 1899-1945 tallessa mutta yhä työn alla: ehkäpä syksyn tullen olisi taas aikaa kirjoittaa ensin sen punalinkit auki, ja siinä yhteydessä lisätä jotain "Geschäftswagen"-malleista jo tallennettujen lähteiden avulla. Hyötyajoneuvot kasvoivat "orgaanisesti" henkilöautojen rinnalle, eli siten olisi perusteita sijoittaa tietoa niistä muun historiikin sekaan eikä irrottaa niitä erillisartikkeliksi? Mustavi (keskustelu) 31. elokuuta 2022 kello 11.42 (EEST)

Artikkelin laatu

Anteeksi vain, mutta artikkeli on nykyisellään aivan sopimaton tietosanakirjaan. Lähteytyksen tarkkuutta en ole tutkinut, mutta vaikka joka ikinen sana olisi luotettavista lähteistä, artikkelissa ei ole osattu keskittyä olennaiseen. Ovatko autonvalmistajan artikkelissa ihan varmasti tarpeen esim. seuraavat pätkät: "Rüsselsheimin asukkaiden joukossa esiintyi Saksan kollektiivisen hulluuden 1933-1945 aikana myös vastarintaa kansallissosialistista hallintoa kohtaan: ranskalaisia, pakkotöissä olleita sotavankeja puolustanut Walter Rietig vangittiin sotaponnistelua heikentävästä toiminnasta, kun kaksi hänen työtoveriaan olivat vasikoineet Rietigin kommunistista mielipiteistä NS-soluvartija Schmalz`ille" tai "Charles_de_Gaullen lausumana: "Oli voittajia ja voitettuja, mutta me kaikki olimme häviäjiä"" tai "Aika oli otollinen, sillä Reichsbankin presidentti Rudolf E.A. Havensteinin kaudellaan 1908-1923 harjoittaman setelirahan painamisen laukaisema hyperinflaation kausi oli päättynyt valuuttauudistukseen 15.11.1923 l. vakaan Rentenmark-rahan, sittemmin saman arvoisen Reichsmarkin käyttöön ottoon." tai "Hätäratkaisuna Waffen-SS ryhtyi jo talvella 1941/1942 ymppäämään sotasaaliiksi saatujen brittiläisten pienten BUC- l. British Universal Carrier-telavaunujen (tunnettu myös Bren Gun Carrier:ina) telaketjuja kolmen tonnin Ford- kuorma-autoihin. Ensi kokeilujen jälkeen Klöckner-Humboldt-Deutz AG-osakeyhtiö ryhtyi vuonna 1942 asentamaan kuorma-autojensa taka-akseliston tilalle BUC:sta kopioitua Carden-Lloyd -telaratkaisua, ja 2 tonnin hyötykuormaa tarjoavan ajoneuvotyypin yleisnimitykseksi tuli Maultier saks. muuli." jne.? Kaikki ylimääräinen tarinointi kuuluu jonnekin muualle kuin tietosanakirja-artikkeliin. -176.72.81.149 2. helmikuuta 2023 kello 23.45 (EET)

Toivottavasti tarkoitat viimeisellä lauseellasi jonnekin muualle kuin tähän tietosanakirja-artikkeliin. Tietosanakirjaan kelpaavaa tekstiä tuo suurimmaksi osaksi on mutta sen oikeampi paikka voi olla jossain toisessa artikkelissa. En juuri nyt perehdy enempää artikkelin sisältöön enkä siihen, miten nuo lainaukset sopivat tämän artikkelin kokonaisuuteen, joten kommentin pääviestiin en ota kantaa. --Lax (keskustelu) 3. helmikuuta 2023 kello 09.27 (EET)

Mielestäni Opel-yhtiön historiaa esitellessä on tärkeää mainita myös synkkä natsi-aika 1933-1945 etenkin, kun mainittu Chemnitz -yliopiston professori (!) oli antanut väärän todistuksen: Opel OLI natsikaudella osallistunut hirmutekoihin kuten sotavankien kuolemaan johtaneisiin väkivaltatekoihin, ja se oli syyllistynyt myös muihin laittomuuksiin. Kunnollisessa yritysesittelyssä nämä synkät ja rikolliset teot ovat maininnan väärtejä. Vastapainoksi moni saksalainen esitti "siviilirohkeutta" (Zivilcourage) protestoimalla laittomuuksia henkensä uhalla: oli (ja on!) siis myös "hyviä saksalaisia". Tästä kauheasta ajanjaksosta on mielenkiintoisesta aineistosta sikäli kuin lukija haluaa lukea lisää aiheesta (laaja-alaiset viitteet, jos Saksan kieli on hallussa). Charles de Gaulle (ja hänen hengenheimolaisensa, aivan yhtä ryhdikäs pormestari ja sittemmin liittokansleri Konrad Adenauer) on Euroopan yhdistymisen merkkihenkilö, ja tunnettu nasevista tokaisuistaan (mainittu esimerkki on mielestäni oiva: juuri nyt "kaikki häviävät" Ukrainassa, kävipä sodassa miten tahansa). Näiden kahden johtajahenkilön ansiosta ikuinen riita Ranskan ja Saksan välillä muuttui jopa ystävyydeksi ja hedelmälliseksi yhteistyöksi. Saksan hyperinflaation syksy 1923 on mainitsemisen arvoinen, sillä samankaltainen politiikka - rahan painattaminen/luonti ilman että sillä olisi reaalitalouden vastinetta - on nyt johtanut kiihtyvään inflaatioon Euroopassa ja Länsimaissa: päädymmekö me vuoden 2023 syksyllä samankaltaiseen kaaokseen (laukkaavan inflaation aikana yksi kananmuna maksoi miljardeja) jää nähtäväksi. Wehrmachtin puolitela-ajoneuvojen esittely on hyvin lyhyt (verrattuna Schrader-kirjan laajaan antiin ko. sotilasajoneuvoista: niitä oli myös muilla Natsi-Saksaa vastustavilla valtioilla): joku ahkera saa kernaasti tehdä niistä (kaikista?) jättimäisen erilliseen artikkeliin. Opel Maultier lajinsa yleisimpänä Saksassa on Opel-yrityksen esittelyssä maininnan arvoinen. Opel-artikkelin 30 päivän silmäilykerrat (42 kpl/pvä tänään 11.8.2023) osoittavat mielestäni, että se on herättänyt lukijakunnan kiinnostusta, ja se antaa riittävän laajan yleiskatsauksen Opel-yrityksistä: Opel oli/on paljon muutakin kuin arkisten käyttöautojen valmistaja. Parantamisen varaa on tietysti edelleen. Mustavi (keskustelu) 11. elokuuta 2023 kello 23.46 (EEST)

Artikkelissa on runsaasti lähteetöntä tekstiä, jonka poistaminen ainakin parantaisi artikkelia, sillä niin laajan aineiston lähteistäminen näyttää epävarmalta. Samalla mietin, onko lähteiden edelle livahtanut lähteetöntä. Tekstissä voi olla kirjoittajan omia tulkintoja tai ainakin muisteluksia siitä mitä jossain on mahdollisesti lukenut, koska täsmällinen lähteistys puuttuu. Sanavalinta on monissa kohdissa enemmän pakinatyyliä kuin tietosanakirjatekstiä. Maailmanpolitiikan tilanteiden raportointi ei kuulu artikkeliin, ellei se liity tiukasti Opeliin ja perustu lähteeseen. Työtä siis riittää. --Abc10 (keskustelu) 14. elokuuta 2023 kello 10.29 (EEST)

Lähteistämisprojektit ovat työn alla sitä mukaan kun on joutoaikaa. Myös saksalaisen Alt-Opel IG (rekisteröity yhdistys) 50v-juhlakirja ehti tällä välin perille: innolla jo pläräsin teoksen sivuja, ja siitä voisi lisätä erinäisiä tietoja Opel-artikkeliin... mutta tietenkin vain, jos vapaaehtoistyöhön sijoitettuja tunteja ei mitätöidä mielivaltaisesti. Merkittävän ajoneuvovalmistajan historian esittely on tietenkin pitkä, mutta artikkelia on silmäilty varsin runsaasti (90 päivän keskiarvio nyt 43/pvä Pageviewn mukaan), eli ilmeisesti se on kiinnostanut lukijoita. Toimintaympäristön tapahtumat vaikuttavat herkkään autoalaan: suppeat huomiot ovat selvennyksinä hyödyllisiä ja tarpeellisia. Sinun "Pakinatyyli"-heittosi voisi luokitella HH:ksi? Mustavi (keskustelu) 23. elokuuta 2023 kello 10.36 (EEST)

Ei ole HH. Kyllä teksti sisältää paljon sanoja ja kielikuvia, joita harvoin käytetään asiatekstissä mutta joita tulee vastaan esim. autolehdissä. Teksti myös polveilee toisinaan sivupoluille: Vaikkapa Charles de Gaulle -sitaatti menee ohi aiheesta. Myös Saksan sotakorvausten suuruuden motiivi vaikuttaa lähteettömältä ja tässä irralliselta omalta pohdinnalta ja antaa vielä vaikutelman, että Saksa olisi ne maksanut. Aina ei myöskään ole ihan selvää, perustuuko joku kommentti lähteeseen vai ei. Esimerkiksi mistä on tieto, että P 2.5:n muotoilu koettiin liian amerikkalaiseksi? Tai mistä on tieto, että Speedster olisi ollut hilpeä ajettava? Lähteestä se ei ole. Mitä se edes tarkoittaa? Tai kun kirjoitat ”Vuoden 2000 satoon kuului uudistettu Opel Corsa C, minkä ilmanvastuskerroin oli vain 0,32 eli luokassaan erinomainen”, niin mikä tieto tässä oli viitatusta lähteestä ja mistä loput on? Kun virkkeet ovat monipolvisia ja rakenteeltaan hankalia, ajatusta on välillä vaikea seurata. Lisäksi liian monesti poiketaan suomen kieliopista. Sekin vaikeuttaa ymmärtämistä. Viittaussuhteet olisivat selvempiä, jos edes mikä- ja joka-pronomineja käytettäisiin oikein tai pilkutus noudattaisi suomen sääntöjä. Autoharrastajalle tuttu sanailu ja termistö voi sekin olla lukijalle vierasta. Esimerkiksi avainreikä-sukupolvi tulee tekstiin aika yllättäen, eikä maallikolle ilman aiempaa tietoa ole selvää, mihin sillä viitataan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. elokuuta 2023 kello 12.22 (EEST) Kapitänin lyhytaikaisen mallin 1958-1959 virallisten mutta mitään sanomattomien mallinimien P 2,5 tai myös P-LV sijaan se sai kansankielellä takavalojensa muotoiluun viittaavan, sen selvästi muista Kapitän-sukupolvista erottavan "Avainreikä"-nimityksen: katso myös asiaa selventävä kuva. Ei tarvitse olla "autoharrastaja" ymmärtääkseen asian... kunhan haluaa ymmärtää. Välillä vallitsee ajanpuute artikkelia korjatessa/kehitellessä, ja tekstiin jää kirjoitusvirheitä. "Sitä sattuu ja tapahtuu", virheitä saa kernaasti korjata Mustavi (keskustelu) 18. helmikuuta 2024 kello 16.30 (EET).

Palaan viitteisiin kun työkiireet hellittävät. En voi tietää mitä/miten lukija ajattelee/ymmärtää - et Sinäkään! - eli uumoilu on aika turhaa. Kirjoitusteni silmäilykerroista (pageview) päätellen kapulainen kieli - eri persoonallisuustyypeillä (ks. Myers-Briggs) on erilaiset tavat kommunikoida - ei ole haitannut, vaan päin vastoin perusteelliset kirjoitukset ovat kiinnostaneet yleisöä. De Gaulle-sitaatti on hyvin ajankohtainen juuri nyt, oikeastaan ajaton! Meneillään olevassa Ukraina-sodassa on vain "häviäjiä": uhriluku on jo samaa suuruusluokkaa kuin Ensimmäisen maailmansodan kauheissa taisteluissa. Esimerkiksi Verdunissa noin 700.000 ihmiselämää päättyi hirvittävissä olosuhteissa, kun Ukrainassa nyt käynnissä olevan sodan aikana haavoittuneita/kaatuneita on lähteistä riippuen jo 500.000 sotilasta... siviiliuhreista tai Venäjän miestappioista puhumattakaan. "Oli voittajia ja voitettuja, mutta me kaikki hävisimme" on hyvin ajankohtainen ja tärkeä sitaatti!!!Mustavi (keskustelu)