Keskustelu:Oktettisääntö

From Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Tämän sivun tiedot oktettiin jonka jälkeen tästä voi tehdä uudelleenohjaussivun. Lab-oratory 9. maaliskuuta 2008 kello 08.57 ( m

Artikkeli Oktetti (kemia) ei sisällä mitään lisättävää tähän artikkeliin. Päinvastoin – se on suppeampi, huonompi ja myöhemmin luotu.
Oktetti itsenäisenä terminä esiintyy lähinnä lukion kemiankirjoissa. Mistään vakavammin otettavista lähteistä termiä ei löydy itsenäisenä, vaan on kyseessä oktettisääntö (octet rule). Voidaan toki puhua valenssielektronien oktetista (octet of valence electrons), mutta pelkkä oktetti on terminä hieman vajaa – ei ainakaan yleinen. Oktettihan tarkoittaa kahdeksasta yksiköstä koostuvaa ryhmää, ei sellaisenaan kahdeksaa elektronia.
--Antimoni 21. maaliskuuta 2008 kello 14.20 (UTC)
Oktetti tarkoittaa kemiassa kahdeksaa ulkoelektronia, eli joko siirrät tämän sille nimelle tai palautan sen sivun tiedot. :) Lab-oratory 21. maaliskuuta 2008 kello 15.01 (UTC)
Oktettisäännön mukaan atomeilla on tarkoitus ottaa itselleen oktetti. Eiksjee? Lukion oppikirjat on muuten vakavasti otettavia lähteitä. Lab-oratory 21. maaliskuuta 2008 kello 15.03 (UTC)
Oktetti itsessään on, kuten aikaisemmin mainitsin, huono ilmaus. Säännön nimi on toki oktettisääntö. Oktettisäännön mukaan atomit pyrkivät muodostamaan jalokaasujen valenssi- eli ulkoelektronitilan, joka siis koostuu kahdeksasta elektronista. Kahdeksan valenssielektronin oktetti ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys tai luonnonlaki – pikemminkin pelkkä empiirisesti luotu malli. Jopa mallin luonut Lewis hieman vähätteli oktettisäännön merkitystä (etenkin verrattuna kahden sääntöön), sillä jo hän löysi oktettisäännöstä poikkeuksia.
Koska oktettisääntöä käytetään usein kuvaamaan molekyylien sidoksia, niitä molekyylejä, joissa oktettisääntö ei toteudukaan (mm. hypervalenttiset molekyylit kuten PCl5) pidetään aiheettomasti epänormaaleina. Itseasiassa useat molekyylit ovat oktettisäännön poikkeuksia, mutta kuitenkin selitetään oktettisäännön mukaisesti Lewis-rakenteilla osittaisvarausten tai hapetuslukujen kautta.
Lewisin malli oktettisääntöinen on klassinen. Nykyaikaisempi kvanttimekaaninen malli on kattavampi ja realistisempi, mutta valitettavasti liian monimutkainen selitettäväksi kunnolla lukiossa.
Oktetti ei mielestäni itsessään tarkoita kemiassa kahdeksaa ulkoelektronia – se ei tarkoita mitään. Lukiokirjoissa sillä tarkoitetaan kahdeksaa valenssielektronia eli valenssielektronien oktettia. Missään paremmissa lähteissä en muista törmänneeni itsenäiseen termiin oktetti (octet). En ole törmännyt siihen muun muassa 900-sivuisessa kirjassa The Vocabulary and Concepts of Organic Chemistry enkä 1400-sivuisessa McMurryn Organic Chemistryn viidennessä painoksessa. Olen kyllä törmännyt siihen aikoinaan useastikin Mooli 2:ssa, mutta myöhemmin jättänyt sen omaan arvoonsa.
Mainittakoon vielä, että kaikki vieraskieliset Wikipedian artikkelit ovat oktettisäännöstä (octet rule, die Oktettregel, règle de l'octet...).
--Antimoni 21. maaliskuuta 2008 kello 17.27 (UTC)
Suomeksi en ole koskaan aikaisemmin törmännyt termiin oktettisääntö. Mutta vaikutat selvästikin alan asiantuntijalta, joten avs. Lab-oratory 21. maaliskuuta 2008 kello 17.30 (UTC)