Keskustelu:Matti Luostarinen

Tuon tämän merkittävyyskeskusteluun, kun en oikein löytänyt sitä asian ydintä. Paljon tektstiä, erilaisia tehtäviä, kuten tietysti monilla onkin. Julkaisut ovat tutkimuksia, hankkeita, suunnitelmia, joita ei nähdäkseni ole pidetty merkittävyyden perusteluna. Loput omakustanteita, Books on Demand. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 19.03 (EEST)

Professorin titteli kummittelee nettisivuilla, mutta en ole vielä löytänyt onko hänellä oikeasti ollut professuuri jossakin yliopistossa. Jos olisi, luulisi että se olisi asiallisesti mainittu. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 19.09 (EEST)

Vaikuttaa että on hoitanut joskus professuuria virkaatekevänä. Se voisi olla oma keskustelunsa, oikeuttaako tämä käyttämään henkilöstä kerrottaessa tekstissä nimitystä professori tai luokittelemaan luokkaan professori. Esim. Martti Linkola on hoitanut professuuria, vaikka oli lisensiaatti, mutta hänen merkittävyytensä on selvä muilla perusteilla. Tyypillisesti yliopistojen laitoksilla ainakin ennen laitoksella työskennellet tohtorit joskus hoitivat välillä jotain avoinna olluta professuuria esim. viransijaisina tai viran ollessa avoinna tai vielä täyttämättä. --Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 19.52 (EEST)

Pientä mainosmaisuutta ainakin on sanonnassa.--Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 19.54 (EEST)

Aloitin tun yleisen keskustelun sekalaista-kahvihuonneessa: [1]]. Tämän artikkelin merkittävyydestä voidaan keskustella täällä. --Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 20.03 (EEST)

Kuten toisaalla sanoin, määräaikaiset eivät voi käyttää professorin titteliä määräajan päätyttyä. Toistaiseksi-professorit voivat siirryttyään toisiin tehtäviin tai eläkkeelle. [2]. Se miltä asia vaikuttaa Luostarisen artikkelissa ei pidä antaa vaikuttaa merkittävyyteen, koska mitään lähteitä ei ole sille, miten asia oikeasti on. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 21.56 (EEST)

Joo, ei se oli vain arvaus, jota ei voi verifioida tai falsifioida ilman lähdettä.--Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 22.04 (EEST)

Kotisivun CV antaa vain tiedon "Oulun yliopiston professorina ja TY:n tutkimusjohtajana vv. 1980-82". Se ei anna vastausta tähän kysymykseen, joskin se voi auttaa etsimään tarkempaa lähdettä.--Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 22.08 (EEST)

Kahlasin Googlen läpi, eikä silmiin osunut muuta kuin epämääräisiä persujen sivujen väitteitä. Yhtään yliopistolähdettä en huomannut. Jos sattuu käteen Kuka kukin on, löytyisikö häntä sieltä? Siellä olevat tiedot eivät voine olla tyhjiä heittoja. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 22.38 (EEST)

Aivan selvästi haluaa antaa vaikutelman enemmmästä kuin totuus on. Persuilla ei ole varmaan keskimäärin kovin selvää kuvaa erilaisista professoreista, eli mitä merkitsee, jos on ollut vaikka kahden kuukauden määräaikaisuus verrattuna viran vakituiseen haltijaan. Huomasin sieltä liiton sivulta, että ero tehdään määräaikaisissakin, ja raja menee siinä että jos on kahden vuoden määräaikaisuus, niin vaatimukset ovat kovemmat. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 22.42 (EEST)

En aivan varmasti halua antaa yhtää mitään vaikutelmaa. Tiedot ovat kovin puutteelliset eikä lähde ole riippumaton. Näillä tiedoilla mahdollinen merkittävyys on nähdäkseni arvioitava muista ansioista. Jos olisi ollut vs. tai vt. professorina, niin en pitäisi sen perusteella automaattisesti merkittävänä. --Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 22.56 (EEST)

Huomasin tämän vasta nyt. En väittänyt että sinä haluat antaa mitään vaikutelmaa, vaan "professori". --Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 08.49 (EET)

Joku uudempi kuka kukin on voisi olla mahdollinen lähde. Niitäkin vain kirjastot heittävät armotta mäkeen "vanhentuneina" ymmärtämättä että sisälrtö vaihtuu joka laitoksessa, ja sen takia kirjan mikään järkevä käyttö vaatii koko sarjan. Toivottavasti edes pääkirjastossa olisi. Artikkelia pitäisi siivota ja pelkistää oleelliseen ja käyttää riippumattomia lähteitä niin että riippumattomien lähteiden mukaiset ansiot oloisivat arvioitavissa.--Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Helsingissä Pasilan kirjavarastossa näyttää olevan noita Kuka kukin on -opuksia. Onhan siinä toki hakemista. Karsin tekstiä, se on aika mahdotonta tietosanakirjatekstiksi, sanapuuroa oudosti sijoitettuine sivupolkuineen, jotka häiritsevät luettavuutta. -Teosluettelo on aika pitkä, siitä pitäisi vieläpoimia oleellinen. Lopun voi hän julkaista kotisivuillaan.--Htm (keskustelu) 30. lokakuuta 2019 kello 07.10 (EET)

Prof emeritus, valtiotieteiden (yhteiskuntatieteet dosentti Turun yliopistossa), dosenttiliiton suosituksesta sekaannuksen välttämiseksi adjunct prof. erotuksena muista noin 50 samaa nimeä käyttävistä. Väitellyt sekä Oulun yliopiston filosofisessa (sittemmin luonnontieteellisessä) tiedekunnassa että Turun yliopiston valtiotieteellisessä (sittemmin yhteiskuntatieteellisessä) tiedekunnassa. Tiettävästi ainut suomalainen, jolla on tohtorin ja dosentin pätevyydet sekä luonnontieteiseen (natural science) että ihmistieteiseen (human science) tiedekuntiin samaan aikaan niissä myös työskennellen. Ko. yliopistojen ohella työskennellyt MTT (nyt LUKE) erikoistutkijana,käyttämättä kuitenkaan professori nimikettä, jota pitänyt harhaanjohtavana opettajan viran merkitystä maailmalla korostavalle nimikkeelle (ammatille) tutkimuslaitoksissamme. Tutkimuslaitokset käyttävät ko. nimikettä kokeneille erikoistutkijoilleen Suomessa ja Luostarinen on sitä vältellyt. Yliopistossa työskennellen siellä käytettäköön opettajan (professori) nimikettä. Kyse on siten päinvastaisesta ilmiötä, kuin mihin poleeminen kirjoittelija viittaa. Kyse täytyy olla kokemattomasta, tutkimusta ja yliopiston opettajan tehtäviä tuntemattomasta henkilöstä. Wikipedian kohdalla se on harmillista ja johtaa sen tason luotettavuuden kärsimiseen. Kansainvälisessä käytännössä kun on merkittäviä erojakin.

Ranskankielisessä maailmassa kaikki opettajat voivat sitä käyttää ja myös käyttävät. Dosentin nimike on dosenttiliiton mukaan esitettävä professori nimikkeellä (adjunct prof) väärinkäsitysten välttämiseksi. Nimike on selaisenaan (dosentti) käytössä Suomen lisäksi vain Ruotsissa ja ymmmärretään muualla usein mm. amanuenssiksi. Pätevyys määritellään dosentuuriin samoin kriteerein ja menetelmin kuin professorin nimikkeen kohdalla, kertoo dosenttiliitto tiedotteessaan. Kyse on lisäksi arvonimestä, jolloin emeritus lisäys eläkeikäisillä ei ole suotavaa. Luostariselle (Matti Ilmari) on myönnetty lisäksi kahdeksan eri kertaa professorin pätevyys dosentin pätevyyden rinnalle, ja hän on toiminut ko. viran tehtäviä hoitaen tutkijana ja myös opettajana (nuorimpana Oulun yliopistossa) yhteensä 1970-luvulta alkaen aina vuoteen 2013 saakka yhtäjaksoisesti sekä tutkijana, opettajana että tutkimusjohtajana, dosenttina ja professorina kahdessa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa (MTT, LUKE). Lukuunottamatta niitä aikoja, jolloin hän on ollut virkavapaana hoitamassa mm. Suomen Akatemian tutkijan tehtäviä ympäristötoimikunnan sen ensimmäisenä tutkijana. Lähdeluettelo ja julkaisut löytyvät Luostarisen (Matti Ilmari) kotisivuilta (www.clusterart.org), jossa hänellä on vuosittain yli kolme miljoonaa seuraaja. Luku on merkittävästi suurempi kuin yliopistojemme tietellisten ja sähköisten julkaisusarjojen yhteinen ilmoitettu lukijoiden ja seuraajien määrä elektra aineistosta sen poimien. Julkaisuja voidaan siten pitää erityisen merkittävinä ja merkityksellisinä. Monografisista kirjoista (yli sata kirjaa) mukana on vain poikkileikkaus eri aikoina tehdyistä julkaisuista. Poliittinen pohdinta (puoluepoliittinen) on omituista tässä yhteydessä. Kyse näyttäisi olevan yhden henkilön käynnistämästä vihapuheesta, jollaista samat henkilöt ovat harrastaneet sosiaalisen mediamme sivustoilla jo yli vuosikymmenen ajan. Olisi surullista, jos nämä pilaisivat myös Wikipedian ja muuttaisivat sen yhden poliittisen suunnan hallitsemaksi mediaksemme Suomessa.

Ranskankielisessä maailmassa kaikki opettajat voivat sitä käyttää (professori=opettaja) ja myös käyttävät. Dosentin nimike on dosenttiliiton mukaan esitettävä professori nimikkeellä (adjunct prof) väärinkäsitysten välttämiseksi. Nimike on selaisenaan (dosentti) käytössä Suomen lisäksi vai Ruotsissa ja ymmmärretään muualla usein mm. amanuenssin virkana. Pätevyys määritellään dosentuuriin samoin kriteerein ja menetelmin kuin professorin nimikkeen kohdalla, kertoo dosenttiliitto tiedotteessaan. Kyse on lisäksi arvonimestä, jolloin emeritus lisäys eläkeikäisillä ei ole suotavaa. Luostariselle (Matti Ilmari) on myönnetty lisäksi kahdeksan eri kertaa professorin pätevyys dosentin pätevyyden rinnalle (eri yliopistoihin) ja hän on toiminut ko. viran tehtäviä hoitaen tutkijana ja myös opettajana (nuorimpana Oulun yliopistossa) yhteensä 1970-luvulta alkaen aina vuoteen 2013 saakka yhtäjaksoisesti, sekä tutkijana, opettajana että tutkimusjohtaja, dosenttina ja professorina kahdessa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa (MTT, LUKE). Lukuunottamatta niitä aikoja, jolloin hän on ollut virkavapaana hoitamassa mm. Suomen Akatemian tutkijan tehtäviä ympäristötoimikunnan sen ensimmäisenä tutkijana. Lähdeluettelo ja julkaisut löytyvät Luostarisen (Matti Ilmari) kotisivulta (www.clusterart.org), jossa hänellä on vuosittain yli kolme miljoonaa seuraaja. Luku on merkittävästi suurempi kuin yliopistojemme tietellisten ja sähköisten julkaisusarjojen yhteinen ilmoitettu lukijoiden ja seuraajien määrä elektra aineistosta sen poimien. Julkaisuja voidaan siten pitää erityisen merkittävinä ja merkityksellisinä. Monografisista kirjoista (yli sata kirjaa) mukana on vain poikkileikkaus eri aikoina (HUOM) tehdyistä julkaisuista. Poliittinen pohdinta (puoluepoliittinen) on omituista tässä yhteydessä. Kyse näyttäisi olevan yhden henkilön käynnistämästä vihapuheesta, jollaista samat henkilöt ovat harrastaneet sosiaalisen mediamme sivustoilla jo yli vuosikymmenen ajan. Olisi surullista, jos nämä pilaisivat myös Wikipedian ja muuttaisivat sen yhden poliittisen suunnan hallitsemaksi mediaksemme Suomessa. –Kommentin jätti 80.246.146.78 (keskustelu)

En jaksanut lukea kuin alun, koska väitteet keskustelusivulla eivät tee lähteetöntä artikkelia luotettavaksi. Luotettava lähde professorin viralle tarvitaan, pelkät väitteet eivät riitä. --Abc10 (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 08.41 (EEST)

Toiset tohtorit tekevät mustamaalaavia kirjoja ja ovat niillä merkittäviä, toiset taas ovat merkittäviä joistain muista syistä. Artikkeli kaipaa parannusta, mutta merkittävyyttä tälläkin on. Korkki74 (keskustelu) 27. lokakuuta 2019 kello 12.16 (EET)

Poistin kyseenalaistusmallineen, mutta korjattavaa silti on.--Htm (keskustelu) 11. marraskuuta 2019 kello 00.35 (EET)