Keskustelu:Marja Pirttivaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ylilähteistys?[muokkaa wikitekstiä]

Onkohan virke osiossa Toiminta ylilähteistetty, kun siinä on 31 lähdettä? En ole ainakaan törmännyt vastaavaan.--MAQuire (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 10.36 (EET)[vastaa]

Kyllä on. Tietoihin riittää yksi lähde. Ongelma on myös julkaisuluettelo. Siihen tulee vain kirjoja, eikä niistäkään e-kirjaa erikseen. Tietaan parissa aktiivisesti toimivat kirjoittavat yleensä runsaasti artikkeleita, ja ne voi hyvin luetella omalla kotisivulla (tai yliopiston sivulla) ja tehdä sinne linkin otsikon Aiheesta muualla yhteyteen. --Kirjastoapulainen (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 11.41 (EET)[vastaa]
Julkaisuista monia voi luultavasti käytttää joko lähteenä tai aiheesta muualla -linkkeinä geneettistä sukututkimusta käsittelevissä Wikipedian artikkeleissa. Niillä taitaa pystyä helposti lähteistämään perusasioita ja samalla tarjoamaan aiheesta kiinnostuneille laajempia online-selostuksia.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 12.36 (EET)[vastaa]
Laitoin blogipostaukset ja oman sivun postaukset sekä kleion yleistajuisen artikjkelin tageihin. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 12.58 (EET)[vastaa]
Ei nyt sentään välttämättä vain yksi, vaan ne jotka lähteistävät artikkelissa olevan tiedon. Niitä hyvinkin voi olla muutama. Kuitenkin täydelinen luettelo henkilöä käsittelevistä lähteistä kuulunee jonnekin muualle. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 13.27 (EET)[vastaa]
Keskeisimmät varmaan voi jättää, vähintään ne, jotka lähteistävät hyvin sen mitä on kerrotta viitteistyksen kohteena olevissa virkkeissä.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 12.06 (EET)[vastaa]
Toisaalta ainakin merkittävyys ("käsitelty laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä") tullee näin osoitettua ja jää artikkelin historiaan. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 12.06 (EET)[vastaa]
Edellä todettiin, että julkaisuihin tulee vain kirjat. Miten suhtaudutaan tuollaisiin kirjoihin, joihin henkilö on kirjoittanut artikkelin, mutta itse kirjan on toimittanut/kirjoittanut on joku toinen. Itse poistaisin ne julkaisulistasta. 2001:14BA:7FA:3200:905:DB94:9D8:F749 28. tammikuuta 2020 kello 11.44 (EET)[vastaa]
Ainakin jos niihin viitataan, olisi hyvä merkitä itse artikkelin, nimi, vaikka kirjaviitemallinetta käytettäessä siinä joutuukin konstailemaan eri tavoilla. Sitä ettei artikkeleita tulisi Wikipedia-artikkeleissa listata julkaisuiksi on vuosien varrella esitetty ja kannatettu. Jos haluaa kuitenkin kertoa julkaisutoiminnasta, niin tämänhän voi tehdä niin, että osiossa toiminta selostaa myös julkaisutoimintaa ja kertoo, että artikkelin kohdehenkilö on julkaissut tutkimastaan aiheesta kirjan, artikkeleita tietokirjoissa ja yleistajuisia artikkeleita lehdissä ja lähteistää tämän noilla samoilla valikoiduilla linkeillä (tai sitten esim. jollain henkilöhaastattelulla, jossa kerrotaan sama). --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 15.04 (EET)[vastaa]

Henkilöartikkelin pitäisi keskittyä henkilöön ja hänen henkilökohtaiseen työhönsä. Valtava linkkimassa ilman asiayhteyttä ei auta ketään, siksi siirsin ne tänne, jos niitä joku haluaa jossain höydyntää.--Mantsku (keskustelu) 20. joulukuuta 2018 kello 17.42 (EET)[vastaa]

Viitteet[muokkaa wikitekstiä]

Tänne talteen viitteitä[1][2][3][4][5][6][7][8][9][10][11][12][13][14][15][16][17][18][19][20]

  1. ↑ Roberta Estes: Marja and me (blogi) DNAeXplained - Genetic Genealogy. 26.2.2012. Viitattu 18.12.2018.
  2. ↑ Roberta Estes: X Marks the Spot (blogi) DNAeXplained - Genetic Genealogy. 27.9.2012. Viitattu 18.12.2018.
  3. ↑ Jaana Kangas: Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista Helsingin Sanomat. 23.7.2017. Viitattu 18.12.2018.
  4. ↑ Tanja Huutonen: Amerikkaan adoptoitu Andy etsii vanhempiaan Suomesta – "Minun puolellani sukupuuta on vain yksi nimi" MTV. 10.9.2016. Viitattu 18.12.2018.
  5. ↑ Virve Rissanen: Sylkinäyte paljastaa, oletko vaarassa sairastua syöpään tai Alzheimerin tautiin – omien geeniriskien tutkiminen on nyt helppoa, mutta onko siinä järkeä? Helsingin Sanomat. 30.10.2017. Viitattu 18.12.2018.
  6. ↑ Kalja maistuu ja hiki haisee – Riku Rantala ja Tunna Milonoff testasivat suomalaisuusasteensa DNA:sta YLE Docventures. 1.11.2017. Viitattu 18.12.2018.
  7. ↑ Geneetinen sukututkimus ei vaadi isovanhempien haudasta kaivamista Radio Rock Korporaatio. 30.11.2017. Viitattu 18.12.2018.
  8. ↑ Sylkinäyte postissa ulkomaille – näin helposti sukujuuria voi nykyään selvittää MTV Huomenta Suomi. 27.11.2017. Viitattu 18.12.2018.
  9. ↑ Ulla Ahvenniemi: Marja, 59, innostui geeneihin perustuvasta sukututkimuksesta: ”Olen kaukaista sukua jopa prinssi Danielille” Suomen Kuvalehti. 16.1.2018. Viitattu 18.12.2018.
  10. ↑ Pirkko Kotirinta: Viikon kirjasuosituksissa loisteliaasti kerrottu sukutarina Afrikasta, dna-tutkimuksen perusteita ja upeasti kuvitettu teos magiasta Helsingin Sanomat. 13.1.2018. Viitattu 18.12.2018.
  11. ↑ Anu Nousiainen: Myytti Volgan mutkasta on harha – HS:n erikois­artikkeli kertoo, keitä me suomalaiset oikeasti olemme Helsingin Sanomat Kuukausiliite. 3.3.2018. Viitattu 18.12.2018.
  12. ↑ Anu Nousiainen: Toimittaja Anu Nousiainen teki dna-testin ja sai kuulla olevansa 88-prosenttisesti suomalainen Helsingin Sanomat Kuukausiliite. 3.3.2018. Viitattu 18.12.2018.
  13. ↑ Marianne Heikkilä: Digitaidot kuuluvat kaikille (blogi) Martat. 19.3.2018. Viitattu 18.12.2018.
  14. ↑ Heini Särkkä: Sarjamurhaaja ”Yövaanijan” jäljille päästiin geneettisen sukututkimuksen avulla – suomalaisasiantuntija: Näin viranomaiset kiersivät sääntöjä Ilta-Sanomat. 1.5.2018. Viitattu 18.12.2018.
  15. ↑ Riina-Maria Metso: Kannattaako geenitestiä tehdä? Mitä riskejä ja hyötyjä omien geenien testaamiseen liittyy? Anna. 18.5.12.2018. Viitattu 18.12.2018.
  16. ↑ Geneettinen sukututkimus yleistyy maailmalla – Suomessakin jo yli kymmenentuhatta sukujuurensa selvittänyttä MTV. 1.8.2018. Viitattu 18.12.2018.
  17. ↑ Mari Manninen: Suomalaiset antavat dna-näytteitään suku­tutkimus­palveluihin, ja sillä voi olla yllättäviä seurauksia – ”Sitä saattaa paljastaa sukulaisistaan kaikenlaista” Helsingin Sanomat. 3.10.12.2018. Viitattu 18.12.2018.
  18. ↑ Anna Takala: Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi Helsingin Sanomat. 18.11.2018. Viitattu 18.12.2018.
  19. ↑ Marjo Rämö: My Heritage, Family Tree DNA, Ancestry... –  asiantuntija neuvoo, kuinka valitset sopivan dna-testin Helsingin Uutiset. 15.12.2018. Viitattu 18.12.2018.
  20. ↑ Marjo Oikarinen (Lännen Media): Saamelaisissa on siperialaista perimää eniten Euroopassa – suomalaisistakin sitä löytyy, mutta skandinaaveista ei Keskipohjanmaa. 19.12.2018. Viitattu 18.12.2018.

Video ja audio[muokkaa wikitekstiä]

 –Kommentin jätti Mantsku (keskustelu – muokkaukset)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu:Marja_Pirttivaara&oldid=18693631”