Keskustelu:Kyösti Kallio

Erkki Teräväinen (dosentti, Helsingin yliopisto, Historian laitos) on arvioinut artikkelin aiemman version. Lähde: Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS, rivi 19) Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 19.8.2015. Kommentti: Kritiikkiä artikkelin painotuksesta ja lähestymistapaa kohtaan. Tulosta kuvataan ohueksi edellä mainituista syistä johtuen.

Olisi mielenkiintoista tietää hieman Kallion nuoruusvuosistakin. Nyt tarina alkaa siitä, kun Kallio on poliittisen uransa alussa yli 30-vuotiaana. Muuten hyvä ja perusteellinen artikkeli. skarabe 21. marraskuuta 2006 kello 19.59 (UTC)

Olisi myös hyvä saada yhteenveto siitä minkälainen Kallio oli poliitikkona, ihmisenä ja minkälaista politiikkaa hän ajoi. --ukas 3. heinäkuuta 2007 kello 02.54 (UTC)

Kyösti Kallion murha?

Minua on aina ihmetyttänyt se, Kyösti Kallion kuoleman ympärillä käyty näytelmä niin täydellisesti muistuttaa vallankaappausta tai jopa murhaa. Nyt kokonaisuudesta paljastui uusia yksityiskohtia. Tiedonantaja-lehden päätoimittja Erkki Susi siis kirjoittaa lehdessä 09.10.2010 aiheesta Suomen tie Saksan rinnalle 1940 (osa 2). Lähteenä hän käyttää Paavo Hirvikallion artikkeleja (Helsingin Sanomat 24.10.1959, Uusi Kuvalehti n:o 4/1960 ja n:o 9/1960).

Juoni siis etenee seuraavasti: Sotakabinetti on Saksan kanssa käymissä salaisissa neuvotteluissa sopinut saksalaisten joukkojen läpikulusta Pohjois-Suomessa. Ensimmäiset joukot nousivat "yllättäen" maihin Vaasassa 22. syyskuuta. Sopimus allekirjoitettiin 12. syyskuuta, mutta tosiasiallisesti se solmittiin jo 19. elokuuta. Sopimuksesta kerrottiin presidentti Kalliolle vasta jälkeenpäin 28. elokuuta 1940, kun salaliittolaiset Mannerheim. Ryti ja Walden kävivät ilmoittamassa asiasta. Kallio sai vierailun jälkeen kuuluisan halvauskohtauksensa, joka johti hänen eroonsa ja kuolemaansa. Susi esittää – en tiedä mihin lähteeseen perustuen – että halvauskohtauksen aikaansaanut järkytys johtui siitä, että:

1. Kallio tiesi, että saksalaisten joukkojen maahantulo merkitsi Suomelle uutta sotaa.
2. Hänet sekä eduskunta oli asiassa kylmästi syrjäytetty.

Löytyykö tässä esitetylle aikataululle lähteitä? Entä sille, että halvaus oli seuraus kauttakulkusopimuksen aikaansaamasta järkytyksestä? Muualla pohdittavaksi jätän kysymyksen siitä, miten vallankaappaussuunnitelma olisi edennyt, jos Kallion halvaus ei olisi tarjonnut niin helppoa ratkaisua. -- Petri Krohn 13. lokakuuta 2010 kello 04.01 (EEST)

Jos noin mennään jossittelemaan, niin ensimmäisen sydänkohtauksen syynä oli sitten kommunistisen Neuvostoliiton pakottamat ankarat rauhanehdot maaliskuussa 1940. --85.76.220.54 30. marraskuuta 2010 kello 16.35 (EET)

Mannerheim-museon sivusto esittää asiasta taitavasta naamioidun propagandavalheen.

»Sen sijaan ei ole täyttä varmuutta siitä, missä vaiheessa jo noihin aikoihin sairastellut presidentti Kallio antoi suostumuksensa.»
(Kauttakulkusopimus)

Metsään mennään kahdessa asiassa.

1. Kallio ei antanut suostumusta.
2. "Sairastelu" eli sydänkohtaus oli seurausta siitä, että sopimus solmittiin ilman hänen suostumustaan.

-- Petri Krohn 23. tammikuuta 2011 kello 20.17 (EET)

Mihin lähteisiin Krohnin väitteet perustuvat? --Ulrika 23. tammikuuta 2011 kello 20.27 (EET)

Valokuva ennen kuolemaa

Eräässä tietokirjassa, jonka nimi on unohtunut, väitettiin että valokuvassa juuri ennen Kyösti Kallion kuolemaa olisi retusoitu jälkeenpäin Risto Rytin kasvot. Oikeasti hän ei kirjan mukaan olisi ollut rautatieasemalla kuvan ottamisen hetkellä. Pystyykö tämän joku vahvistamaan tai kieltämään lähteiden kanssa? 37.130.229.149 30. marraskuuta 2019 kello 21.04 (EET)