Keskustelu:Kultti

Yhdyssanan määriteosana sanalla kultti on erityismerkitys. Sillähän kai yleensä tarkoitetaan, että esim. elokuva tai bändi nauttii pienen mutta innokkaan ryhmän ihailua, vaikka on enemmistön mielestä kehno tai yhdentekevä.

Uskonnot = Kultteja (?)

Pitäisikö lisätä kohtaan "kultteja" esimerkiksi mm. kristinusko tai islam. Uskonnothan täyttävät osaltaan kultin vaatimukset? Vai mitä mieltä olette? --Tomberman 19. lokakuuta 2007 klo 21.23 (UTC)

Kutsutaanko maailmanuskontoja kulteiksi? Jos ei kutsuta, niin ei Wikipediakaan kutsu.--217.112.249.156 19. lokakuuta 2007 kello 18.27 (UTC)

Ei niitä yleisesti kutsuta (tai ei ainakaan kehdata, tiedä miksi), mutta ne täyttävät kultin kriteerit joten siksi kysyin.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi. Tiivis, kattavasti lähteistetty. Koska lähteinä on käytetty vain uskonnontutkijoita eikä valtakirkon edustajia, artikkeli on melko suopea aihettaan kohtaan, mutta toivottavasti yhä riittävän neutraali. Antikulttiliikkeestähän on omakin artikkelinsa. --Savir (keskustelu) 8. joulukuuta 2013 kello 11.38 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. (pitäiskö määritelmä-osio olla ennen historiaa? nyt lukija jää vähän tyhjän päälle johdannon jälkeen kun mennään etymologiaan ja historiaan: Syntyy tunne, että mikäs ihme määritelmä tuossa artikkelin alussa oli. Kuka sanoo mitä? Varsinkin kultin määritelmä on uudestaan vasta määritelmä-osion kultti-alakohdassa)
2. lähde merkitty.
3. tietolaatikkomalline puuttuu. onko meillä mitään sopivaa?
4. viitteistys aukoton.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet ilmeisesti käsittelevät aihetta.
8. ei kuvitusta.
9. kieli kohtalaista. vielä parannettavaa.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme ok. kokonaisuutena artikkeli kuitenkin vähän sekava: artikkeli määrittelee kultin ja antikultin sekä kertoo kulttien vastaisuudesta. Kokonaisuutena ollaan kuitenkin koko ajan vähän niinkuin "tyhjän päällä". Lukija olettaa artikkelin kertovan kulteista, mutta artikkeli on yhtä määritelmien ja historian sekamelskaa. Pitäis jäsennellä kokonaan uudestaan.
12. artikkeli kirjotettu uudestaan lähteitä käyttämällä 9/2013, jonka jälkeen artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

9/10 -> Hankala artikkeli. Yritys kuitenkin hyvä 10, joten lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2013 kello 11.15 (EET)

Menkööt nyt, vaikka olenkin Gopasen+f:n kanssa melko samaa mieltä. Hieman tosiaan jää vajavaiseksi nimenomaan kultin määrittely, mutta aihekin on toisaalta huomattavan haastava. Merkitsen. --PtG (keskustelu) 15. joulukuuta 2013 kello 11.28 (EET)

Tarvitaanko nimessä tarkennetta?

Tarvitaanko artikkelin nimessä tarkennetta, vai onko tämä sanan ensisijainen merkitys? Käyttäjä Bave- siirsi tämän artikkelin ilman keskustelua tarkenteelliselle nimelle Kultti (uskonto), koska hänen mielestään tämän artikkelin kuvaama uskonnollinen merkitys on "erikoismerkitys". Minä siirsin artikkelin takaisin tarkenteettomalle nimelle, sillä Kielitomiston sanakirjan mukaan ja Ison sivistyssanakirjan mukaan tämä on käsittääkseni sanan kultti ensisijainen merkitys, joskaan sanakirjoissa ei niinkään puhuta ryhmästä kuin palvonnasta. Kultista henkilöpalvontana (henkilökultti) tai kultti-ilmiönä kerrotaan nyt muissa artikkeleissa. --Savir (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 16.04 (EEST) Loin myös täsmennyssivun. --Savir (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 16.34 (EEST)

Siirsin tosiaan artikkelin koska Käyttäjä Savir oli muuttanut artikkelia poistamalla määritelmästä lähteytetyn maininnan maallisista kulteista. Hän perusteli poistoa sillä, että artikkeli "kertoo kultista uskonnollisena ilmiönä". Lisäsin siis tarkenteen jotta nimi vastaisi artikkelin sisältöä sellaisena kuin se hänen muutoksensa jälkeen on. Kielitoimiston sanakirjan perusteella minusta vaikuttaa, että kultin määrittelytapa "palvontana" kuitenkin sisältää myös ei-uskonnollisen palvonnan, esimerkiksi taiteen palvonnan. Tällöin kultin merkitys uskonnollisena kulttina on yleisyydestään huolimatta vain yksi käsitteen merkityksistä, siis tällä tavoin "erikoismerkitys". Siksi minusta olisi hyvä joko a.) tarkentaa artikkelin nimeä kattamaan vain uskonnolliset kultit tai b.) laajentaa määritelmää kattamaan myös ei-uskonnolliset kultit. Itse kannatan vaihtoehtoa b.) eli tällöin nimeen ei tarvittaisi tarkennetta. --Bave- (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 16.40 (EEST) Nykyinen täsmennyssivu ratkaiseekin asian minusta riittävän hyvin! Ainoana suurempana ongelmana on nyt se, ettei artikkelin sisältö vastaa muita kieliversioita. Esimerkiksi englanninkielinen artikkeli sisältää myös maalliset kultit. --Bave- (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 16.52 (EEST)

Nythän tämä artikkeli kertoo ihmisryhmästä eli liikkeestä. Käsittääkö tuo kultti-sanan maallinen merkitys niin ikään ryhmät, vai viittaako se vain palvontaan? Voisitko antaa joitain esimerkkejä maallisista kulteista? --Savir (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 16.58 (EEST)

Artikkelin määritelmä kulteista ihmisryhminä on minusta osuva myös maallisten kulttien kohdalla, tosin en löydä aiheesta nyt suomenkielisiä tieteellisiä lähteitä. Kuitenkin englanniksi esim. Abercrombie & Longhurst (1998:138) käyttävät aktiivisten fanien organisaatioista nimeä cult. Suomalaisessa, arkisessa retoriikassa vaarallisiksi kulteiksi/kulttimaisiksi on nimitetty esim. Team Cheekia, Veijo Baltzarin opiskelijoiden muodostamaa ryhmää, Antti Heikkilän seuraajia (Terveysklubi), Soldiers of Odinia, Silakkaliikettä, koululakkoilijoita jne. Toki maallisen ryhmän nimeäminen kultiksi taitaa usein syntyä halusta peilata ryhmää myös uskonnollisiin kultteihin, mistä minusta hyvä esimerkki on Antti Tuiskun uuden tuotannon parodisuus.--Bave- (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 19.31 (EEST)

Asiaa mutkistaa vielä sekin, että suomen kielessä ja englannin kielessä termeillä saattaa joskus olla hiukan eri merkitykset. Silloin kielilinkit eivät täysin vastaa toisiaan. En tiedä onko tässä kyse siitä. Artikkelin kirjalähteistä kaksi on suomenkielisiä, kaksi englanninkielisiä. --Savir (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 17.04 (EEST)

Olen monen muunkin artikkelin kohdalla tuonut esiin sen, että pelkkä sanakirjamääritelmä, eikä etenkään suppea yleissanakirja yksinään ei yleensä milloinkaan ole riittävä jonkin monimutkaisen käsitteen määrittelyn yksinomaiseksi lähteeksi. Varsinkin suppea yleissanakirja määrittele sanoja arkikäytössä. Tieosanakirjan kuuluu määritellä asioita ja käsitteitä, ja se on eri kuin sana arkikäytössä.

Epäilemättä tämä on yksi sellaisista sanoista, joiden käytössä voi olla mahdollisesti eroa eri kielten välillä. Toisaalta tämä on myös tieteellinen käsite, jollaisten määritelmät yleensä ovat kansainvälisiä. Jos katsoo en-interwikiä tämänhetkisessä muodossaan niin siellä johdannossa asia näyttää selitetyn tavalla, joka vaikuttaisi likimain mutta ei näköjään aivan täysin vastaavan sanan nykyistä käyttöä yhtä lailla suomenkin kielessä nykyään, johtuen arvatenkin juuri siitä, että sana on käytöltään kansainvälinen. Eli nähdään, että alkujaan sana on ollut merkitykseltään uskonnollisiin liikkeisiin viittaava, mutta nykyään se mahdollisesti voi viitata muunkinlaisiin kuin uskonnollisin yhteisöihin, toisaalti ilmeisesti tieteellisen tutkimuksen käsitteenä ja toisaalta yleiskielen metaforana. Jos halutaan lähteistää sanan suomenkielinen merkitys ja määritelmä pelkästään supppealla yleissanakirjalla, niin on mahdollista, että määritelmä jää liian sippeaksi. Parempi lähde olisi jokin sosiologian, folkloristiikan tms. suomenkielinen yleislähde. Joiltain aloiltahan (ainakin historia ja biologia) on suomeksi omia sanakirjojaan, mutta en osaa nyt asiaa selvittämättä sanoa, onko yhteiskuntatieteistä. --Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 21.25 (EET)

Kuitenkin sisältö on nyt pätevää, joten tuo viittaus sanakirjaan jäänee lähinnä muotovirheeksi. Niin kauan kuin pätevää suomenkielistä lähdettä muunlaiselle käytölle ei ole (en tosin katsonut oliko poistettu), niin muunlainen käyttö on nähtävä jonkinlaisena yleiskieleen otettuna metaforana. (Noin niin kun aihetta sen paremmin tuntematta.)--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 22.06 (EET)

Sjöblom?

Nyt artikkelissa viitataan julkaisuun "Sjöblom 2001" mutta tällainen julkaisu puuttuu lähdeluettelosta.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 21.04 (EET)

Se on Niemelän kirjasta. Käyttäjä Thi kävi minun jälkeeni siistimässä viitettä. --Savir (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 21.26 (EET)

Lisäsin Ketolan ja Sjöblomin nyt lähdekirjan tietoihin. --Savir (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 21.30 (EET)

Kokoomateokseenhan tosiaan voidaan viitata kahdella tavalla: joko koko teokseen tai sitten erikseen kokomateoksen eri artikkeleihin. Jälkimmäisen aikaansaamiseen saattaa joutua Wikipedian mallineilla vähän konstailemaan, mutta jos viitataan viitteillä muotoa Sjöblom ja Ketola niin silloin oikeastaan olisi selvempi, jos viitatut kokoomateoksen artikkelit olisivat lähdeluettelossa erikseen omina riveinään tyyliin: Ketoala (2005): Artikkelin nimi. Teoksessa: Niemelä (2005 toim.). Teoksen nimi ja muut tiedot, s. 143-156. Kirjaviitemallinessa joutuisi kai silloin sijoittamaan rimpsun: "Tekijä (vuosiluku): Artikkelin nimi. Teoksessa:" kirjaviitemallineen eteen. Näin ainakin neuvotaan viittaamaan kokomateosten artikkeleihin wikipedian ulkopuolella, ja näin saadaan viittaukset läpinäkyviksi.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 21.46 (EET)