Keskustelu:Koulutus Suomessa

Hei nyt oikeasti - Viren on lehdessä sanonut että yliopistokoulutettu tienaa puoli miljoonaa enemmän kuin keskivertopalkansaaja. Ei se ole mikään validi lähde vaan mielipidekirjoitus.

Tietääkseni käsitettä "kolmannen asteen koulutus" ei käytetä, sen sijaan puhutaan korkea-asteesta (ammattikorkeakoulut ja yliopistot). --Cuprum 13. maaliskuuta 2006 kello 21.24 (UTC)

Järjestelmä taulukosta puuttuu esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnot! Zxc 13. maaliskuuta 2006 kello 21.28 (UTC)

Mallia koulutusjärjestelmäkaavioon kannattaa ottaa täältä [1] --Cuprum 13. maaliskuuta 2006 kello 21.30 (UTC)

Kaaviossa kannattaisi yliopistollisten tutkintojen kohdalla viitata vain alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin. Nimikkeet kun vaihtelevat koulutusalojen mukaan (lääketieteen lisensiaatti, proviisori, oikeustieteen kandidaatti jne.) . --Cuprum 13. maaliskuuta 2006 kello 21.54 (UTC)

"Akateemiset tutkinnot" ei käsittääkseni ole mikään virallinen termi. Koulutusjärjestelmäkaavio on muutenkin hieman kummallinen. Lukio ei ole mikään tutkinto, vaan ylioppilastutkinto. Eikä ylioppilastutkinto ole akateeminen tutkinto, vaan toisen asteen tutkinto, joka antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin korkea-asteella (ammattikorkeakoulut ja yliopistot). Vastaavasti ammattikouluja kutsutaan nykyisin ammatillisiksi oppilaitoksiksi. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot esitetään kaaviossa ikään kuin rinnasteisina ammattikorkeakoulututkinnolle, mikä on omituista. Oppisopimuskoulutuskin puuttuu. Kaavion oikeellisuus tulisi tarkistaa näistä lähteistä:

• Opetusministetiö – Koulutusjärjestelmäkaavio

• Opetushallitus – Koulutusjärjestelmäkaavio

--Cuprum 9. syyskuuta 2006 kello 23.25 (UTC)

Korjasin kaaviota yllä mainittujen lähteiden pohjalta. Taulukossa on edelleen se ongelma, että lukiosta suunnataan ikään kuin "putkessa" yliopistoon, vaikka toiselta asteelta (lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus) voidaan pyrkiä jatkamaan korkea-asteelle (yliopistokoulutus ja ammattikorkeakoulutus). Samaten ammatti- ja erikoisammattitutkinnot kelluvat virallisissa kaavioissa ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen välissä.--Cuprum 10. syyskuuta 2006 kello 07.04 (UTC)

Artikkeli on melkoisen kammottavassa tilassa ja tarvitsisi täydellisen uudelleenkirjoituksen. Aloitin vaihtamalla taulukon parempaan kuvaan. --M. Porcius Cato 22. marraskuuta 2007 kello 08.15 (UTC)

Korkeakoulut

Opetusministeriön sivujen mukaan Suomessa on 28 ammattikorkeakoulua, eikä 29, kuten artikkelissa sanotaan. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulut/?lang=fi 81.197.74.163 7. maaliskuuta 2007 kello 23.04 (UTC)

...tosin siihen pitänee laskea mukaan Ahvenanmaan HÅ ja Poliisiammattikorkeakoulu? Eli pitäisikö artikkelissa lukea 28 vai 30 ammattikorkeakoulua? 29 on joka tapauksessa pielessä. 81.197.74.163 7. maaliskuuta 2007 kello 23.06 (UTC)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Rohkeiden muutosten jälkeen kauttaaltaan lähteistetty ja ajan tasalla. Onko kattavuus riittävä ? --Tappinen (keskustelu) 30. syyskuuta 2015 kello 22.55 (EEST)

Johdanto puuttuu vielä käytännössä kokonaan. --PtG (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 23.30 (EEST)

Uups. Kirjoitin jonkinlaisen. --Tappinen (keskustelu) 2. lokakuuta 2015 kello 23.42 (EEST)

Nojoo, eiköhän lupaavaksi voisi mennä. Ps. kuvaa nykykoulu(i)stakin (tai nykyopetuksesta) olisi kiva saada. --PtG (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 09.11 (EEST)

Lisäsin muutamia kuvia. Tässä oli aiemmin kuvia koulurakennuksista mutta niiden informaatioarvo oli mieelstäni vähäinen. Lisäksi oli kaavioita joiden terminologia on vanhentunut. --Tappinen (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 09.33 (EEST)

Onko jokin peruste, miksi määritelmään ei sisällytetä korkeakoulutusta, vaikka siitä puhutaan edempänä tekstissä? Myös vapaa sivistystyö (kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot yms.) puuttuu artikkelista kokonaan, ja koko aikuiskoulutuskenttään muutenkin on vain lyhyt viittaus. Historiaosuus käsittelee pelkästään kansakoululaitosta ja lyhyesti peruskoulua. Vai ovatko nämä puutteet vasta ylempien arviointitasojen asioita, kun en tästä arviointimeiningistä ymmärrä? –Kotivalo (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 13.55 (EEST)

Hyviä kommentteja. Rukkasin määritelmää. Juuri siksi kysyin onko kattavuus riittävä, kun en ollut varma. Tein siivousta osaksi siksi että osa termistöstä (toinen aste) oli vanhentunutta, mutta samalla hukkasin lähteettömiä kappaleita kuten "Korkea-asteen oppilaitokset tarjoavat lähes poikkeuksetta myös lisä- ja täydennyskoulutusta." --Tappinen (keskustelu) 3. lokakuuta 2015 kello 17.13 (EEST)

Laajensin aikuiskoulutusta ja hiukan historiaakin. --Tappinen (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 12.41 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. --Lakritsa (keskustelu) 8. lokakuuta 2015 kello 09.45 (EEST)

Historiaan vois lisätä muutaman sana vielä tuosta viimeisestä lähteestä, opetushallitus ja perusopetuslaki jne. Käy lupaavaksi. J.K Nakkila (keskustelu) 10. lokakuuta 2015 kello 20.55 (EEST)

Laajensin historiaa ja sain siitä kimmokkeen tehdä erillisen kappaleen oppilashuollosta. --Tappinen (keskustelu) 11. lokakuuta 2015 kello 08.37 (EEST)

Hups kun onkin laaja aihe. Mutta perusteet kunnossa ja lähteissä eikä erityisempiä virheitä. Vakavana puutteena on kyllä tyttöjen ja naisten oikeus koulutukseen joka on sinänsä itsestäänselvyyys teoriassa muttei käytännössä. Tässä pitäisi verrata maihin joissa asia on ollut ja on huonommin. Ehkä tätä odotitkin.. --Höyhens (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 02.37 (EEST)

Nämä lienevät kuitenkin seuraavan tason vaatimuksia, lupaavan kriteerit kun tiivistyy tohon tokaan lauseeseen. J.K Nakkila (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 16.35 (EEST)

Kyllä tämä käy jo lupaavaksi. --Savir (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 11.22 (EEST)

Merkkaan lupaavaksi. J.K Nakkila (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 16.35 (EEST)