Keskustelu:Korttajärvi

Vesistönavigointi

Kannattaisiko kertoa järvistä systemaattisemmin, mitkä vedet laskevat siihen ja mitä reittiä pitkin se laskee vetensä? Tein tähän artikkeliin kokeeksi moista "navigointisysteemiä" osioon "Katso myös". Jos navigoinnissa on ideaa, muoto ja ulkoasua voidaan muokata.

Ping Käyttäjä:J Hokkanen, Käyttäjä:Jaalei, Käyttäjä:Urjanhai. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. toukokuuta 2015 kello 12.16 (EEST)

Ping lisäksi Käyttäjä:Makele-90. Valitan, että ehdin kommentoida vasta viiveellä. Eräs jo olemassa oleva systeemi on Järviwikin ja sen pohjana olevien ympäristöhallinnon paikkatietosaineistojen käyttämä vesistöjen jako eri jakovaiheen osa-alueisiin kolmanteen jakovaiheeseen asti. Se kertoo yksiselitteisellä tavalla mihin osaan vesistöä jokin järvi sijoittuu. Lisäksi ympäristöhallinnolla on jossain vastaava rekisteri uomista, jossa myös järvenselät on luokiteltu uomiksi, jotka ovat suoria viivoja esim. järveen laskevasta joesta järvestä laskevaan jokeen, ja voivat myös haarautua, jos esim. järveen laskee useampia jokia. Uomia on kai siihen asti, että uoman valuma-alue on 10 km2 (tätä on kai käyttänyt apuna ainakin Käyttäjä:J Hokkanen). Jotenkin vaikuttaisi kiinnostavalta, jos paikannus saataisiin kytkettyä näihin, ja varsinkin, jos se saataisiin tehtyä vielä wikidatan kautta. Näin voitaisiin ehkä joskus tulevaisuudessa (ping Käyttäjä:Stryn, Käyttäjä:Zache) esim. wikidatan kautta luoda vaikkapa linkkejä joko ao. valuma-alueen osan karttanäkymään esim. järviwikissä tai uomarekisterin selainnäkymässä. Kun en kuitenkaan ole varsinkaan uomarekisteriin perehtynyt hyvin, niin en pysty nyt vielä hahmottamaan niiden mahdollista käyttöä tarkemmin. Itse olen usein lisännyt järviartikkeleihin tämän artikkelin mukaisia tietoja ylä- ja alapuolisista järvistä sanallisena tekstimuotoisena kerrontana. Käyttäjä:J Hokkanen taas on tainnut käyttää jossain määrin luetteloita ainakin saman kolmannen jakovaiheen valuma-alueen muista vesistä. Mielenkiintoinen olisi myös menettely, jolla wikidatasta tai jostain muusta koneluettavasta lähtötiedosta (esim. joku taulukko jossain) generoitaisiin esim. botilla selväkielisiä lauseita. Tällä tavoinhan on sv-wikiin luoutu botilla artikkelit kaikista Ruotsin järvistä. Se onnistuu silloin, jos aiheesta, josta artikkeleita halutaan luoda, on kattava ja korkeatasoinen tietokanta, ja jos joku haluaa luoda siitä artikkeleita botilla. Ja tässäkin jotenkin tuntuu houkuttelevalta, vaikka en osaakaan arvioida tätä teknisen toteutuksen kannalta. Silloin siis herää kysymys voisiko a) luettelon alapuolisesta järvi- ja uomaketjusta ja yläpuolisista järvistä luoda olemassaolevasta datasta automaattisesti tai b) jos sitä ei joko kokonaan tai osaksi voi luoda automaattisesti olemassa olevasta datasta, niin voisiko sen luoda joko puoliautomaattisesti tai manuaalisesti taulukoiksi, joista botilla voisi luoda täysiä sanallisia lauseita. Itse tykkäisin mieluummin ehjistä lauseista kuin luettelomerkkipallukoista. Tai c) voisiko tämän tiedon luoda wikidataan, josta sen voisi suoraan tuoda infobokseihin. Kaikissa tapauksissa tämä olisi iso projekti, joten heitän tämän vain ajatuksena. Kuitenkin luulen että tehtiinpä mitten vain, niin wikidatan käyttöä tähän luultavasti kannattaisi tutkia.--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 12.49 (EEST)

Korttajärveen laskee suoraan myös Autiojoki ja Vasarajoki, sekä jokien kautta kymmenittäin järviä. Mihin raja vedetään, luetellaanko vain järveen laskeva joki ja sitä edeltänyt järvi, vai kaikki järven yläpuolisen reitin järvet ja joet. Ja sama järven alapuolisen reitin kannalta. Nyt reitti on merkitty Päijänteeseen saakka, iso järvi toki, mutta miksi juuri Päijänne? Täältä voit katsoa Korttajärven reittiä. –Makele-90 (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 13.20 (EEST)

Ylöspäin raja on pakko vetää järveen laskeviin jokiin ja edeltäviin järviin. Muuten tulisi usein esitettäväksi mieletön määrä ylävesiä. Pohdittavaksi tulee myös, miten pieniä järveen laskevia purosia lähdetään esittämään.

Alaspäin reitti voitaisiin esittää joko johonkin "suureen ja yleisesti tunnettuun" järveen asti tai sitten mereen asti.

Yhtenä pääpointti ehdotuksessani on se, että vesireittejä esitettäisiin jossakin vakiomuodossa. Tällöin reitit hahmottuisivat paremmin ja reittejä pitkin olisi helpompi navigoida. Ei siis "piilotettaisi" vesireittien rakennetta tekstin sekaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. toukokuuta 2015 kello 13.35 (EEST)

Lyijylaskeuma

Artikkeliin on lisätty tieto, jonka mukaan Korttajärveen on roomalaisella rautakaudella (lähteen mukaan vuosina 32–392 = 360 vuotta) laskeutunut lyijypäästöjä 0,2 milligrammaa neliömetrille vuodessa. Lähteen mukaan tästä tulee kokonaismääräksi noin 300 kg. Laskelmassa on kuitenkin virhe. Koska Korttajärven pinta-ala on 44,118 ha, noilla lähtöarvoilla lyijyn määrä on 360 x 0,2x10^-3 g/m² x 44,118 x 100 m x 100 m = 32 kg. Tämä saattaa jopa pitää paikkansa, vaikka lähteen matematiikan tason perusteella tätäkin voi epäillä. Toinen kysymys sitten on, miksi tämä tieto on artikkelissa Korttajärvi? Lähteen perusteella Korttajärvi ei mitenkään eroa muusta Suomen alueesta tässä suhteessa. Se on vain valikoitunut näytteenottopaikaksi, koska sen pohjasedimentit ovat säännöllisesti kerrostuneita vuosilustollisia sedimenttejä, mikä helpottaa ajoituksia. --AB (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 14.11 (EET)