Keskustelu:Kenneth E. Hagin

Artikkelin neutraaliudesta ja tietojen paikkansapitävyydestä

Tässä kirjoituksessa Kenneth Hagin on kategorisoitu "menestysteologiksi", joka on yleensä halventavassa merkityksessä käytetty termi ja joka ei edes ole kristillinen suuntaus tai kirkkokunta. Mikäli Hagin olisi johonkin kategorisoitava, niin hän oli helluntaisaarnaaja, jonka näkemyksiä voi lukea täsmällisemmässä muodossa hänen omista kirjoistaan tai rhema.org -sivuilta. Englanninkielinen wiki-sivusto vaikuttaisi tarjoavan kohtuullisen asiallisen/objektiivisen/tunteettoman näkemyksen Haginin opetuksista, vaikkakin ne on siinä ilmaistu hyvin lyhyessä muodossa ja (kuten uskonnolliset opit yleensäkin) aihepiiri on sen verran monimuotoinen ja haastava, että jonkun tietyn henkilön opetuksia on vaikea tiivistää lyhyesti ylipainottamatta niitä suuntaan tai toiseen (vrt. esim. Raamatun aihepiirit "pelastettu yksin armosta" + "usko ilman tekoja on kuollut" -> filosofisia kysymyksiä, joita vaikea esittää lyhyesti painottamatta toista toisen kustannuksella).

Tässä artikkelissa Haginin opetukset on esitetty puutteellisesti tai niitä ei ole esitetty lainkaan, ja sen sijaan esiin on nostettu toisarvoisia asioita, kuten kuinka monta työntekijää Rhema-raamattukoulu kouluttaa, ja nämä toisarvoiset asiat mitä ilmeisemmin "kauhistelevassa" tai paheksuvassa muodossa, mikä ei ole tietokirjatekstille ominaista. Ylipäätänsäkin artikkelin lähteinä on käytetty Haginia kritisoivia kirjoituksia (kuten "Super-uskovat", "Jumala juoksupoikana" ja "A Different Gospel: Biblical and Historical Insights into the Word of Faith Movement"), minkä takia niiden väittämiin Haginin oppien sisällöstä ja lähteistä (esim. väite Kenyonin kirjojen kopioinnista) olisi syytä suhtautua kriittisesti. Suosittelisin lukemaan Haginin omia kirjoja ja muodostamaan käsityksen Haginin opetuksista sen pohjalta.

Mikäli joku on sitä mieltä, että Haginin opit ovat "vääriä" tai epäraamatullisia, niin sen voinee mainita artikkelin lopussa (esim. "joidenkin mielestä Hagin...") tai käydä siitä debattia toisaalla, mutta muuten artikkelin ei tulisi esittää tietoa negatiivisen linssin läpi.

Lyhyemmin ilmaistuna: teksti negatiivisesti/tunteenomaisesti sävyttynyttä ja ns. menestysteologisuutta ylikorostavaa, lähdeviitteiden objektiivisuus kyseenalaista ja kirjoitus eroaa huomattavasti englanninkielisen Wikipedian vastaavasta sivustosta.

JusticeForAll 24. lokakuuta 2010 kello 20.05 (EEST)

'JusticeForAll ”Tässä kirjoituksessa Kenneth Hagin on kategorisoitu "menestysteologiksi", joka on yleensä halventavassa merkityksessä käytetty termi ja joka ei edes ole kristillinen suuntaus tai kirkkokunta. Mikäli Hagin olisi johonkin kategorisoitava, niin hän oli helluntaisaarnaaja, jonka näkemyksiä voi lukea täsmällisemmässä muodossa hänen omista kirjoistaan tai rhema.org -sivuilta.”

Tuo on kyllä aivan totta, menestysteologia ei ole kristillinen suuntaus tai kirkkokunta. Menestysteologia on kristillisen uskon kannalta harhaoppi.

Kenneth Haginista ei kaikista luovinkaan totuuden vääristäjä saa tehtyä helluntailaista. Kenneth Hagin on menestysteologia opin kaikkien keskeisin nimi, häntä jopa sanotaan menestysteologian isäksi, joka kunnia kuuluu kyllä E. W. Kenyonille.

Suosittelen tutustumista Kenneth Haginista kertovaan kirjallisuuteen. Huomaa kyllä että käyttäjä JusticeForAll ei ole syvemmin perehtynyt aiheeseen.

'JusticeForAll ”Englanninkielinen wiki-sivusto vaikuttaisi tarjoavan kohtuullisen asiallisen/objektiivisen/tunteettoman näkemyksen Haginin opetuksista”

Sitten Englanninkielisen wiki-sivuston artikkelia pitäisi parantaa. Wikipedia ei ole valmis, Englanninkielisessä wiki-sivustossa olisi paljon korjattavia sivuja.

'JusticeForAll ”Tässä artikkelissa Haginin opetukset on esitetty puutteellisesti tai niitä ei ole esitetty lainkaan, ja sen sijaan esiin on nostettu toisarvoisia asioita, kuten kuinka monta työntekijää Rhema-raamattukoulu kouluttaa, ja nämä toisarvoiset asiat mitä ilmeisemmin "kauhistelevassa" tai paheksuvassa muodossa, mikä ei ole tietokirjatekstille ominaista. ”

Artikkelissa on esitetty niitä Haginin opetuksia, jotka kaikkein parhaiten tunnetaan, mutta tuota kohtaa voin kyllä täydentää.

'JusticeForAll ”Ylipäätänsäkin artikkelin lähteinä on käytetty Haginia kritisoivia kirjoituksia (kuten "Super-uskovat", "Jumala juoksupoikana" ja "A Different Gospel: Biblical and Historical Insights into the Word of Faith Movement"), minkä takia niiden väittämiin Haginin oppien sisällöstä ja lähteistä (esim. väite Kenyonin kirjojen kopioinnista) olisi syytä suhtautua kriittisesti. Suosittelisin lukemaan Haginin omia kirjoja ja muodostamaan käsityksen Haginin opetuksista sen pohjalta.”

Artikkelissa on käytetty monia lähteitä, menestysteologien itsensä kirjoittamia ja tavallisten kristittyjen kirjoittamia lähteitä.

'JusticeForAll ”Mikäli joku on sitä mieltä, että Haginin opit ovat "vääriä" tai epäraamatullisia, niin sen voinee mainita artikkelin lopussa (esim. "joidenkin mielestä Hagin...") tai käydä siitä debattia toisaalla, mutta muuten artikkelin ei tulisi esittää tietoa negatiivisen linssin läpi.”

Ne ihmiset joiden mielestä Haginin opetukset ovat jotakin hyvin arvokasta ja merkittävämpää, voivat perustaa omia nettisivuja mainostaakseen Haginin opetuksia. Wikipedia on tietosanakirja, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta, eikä voi toimia yksipuolisesti minkään opin mainostajana. Huomauttaisin että Uskon Sana-liikkeen seurakunnilla on omat kotisivunsa, jossa he voivat kertoa yksipuolista ja myönteistä tietoaan Haginista ja menestysteologiasta.

'JusticeForAll ” Lyhyemmin ilmaistuna: teksti negatiivisesti/tunteenomaisesti sävyttynyttä ja ns. menestysteologisuutta ylikorostavaa, lähdeviitteiden objektiivisuus kyseenalaista ja kirjoitus eroaa huomattavasti englanninkielisen Wikipedian vastaavasta sivustosta.”

Kun kirjoitetaan menestysteologian suurimmasta vaikuttajasta, on aivan luonnollista ja asiaankuuluvaa että artikkelissa korostuu menestysteologia eikä kanan kasvatus. Sillä ei ole mitään merkitystä, että artikkeli eroa englanninkielisen Wikipedian vastaavasta sivustosta. Voisihan englanninkielisen Wikipedian vastaavasta sivustoa kritisoida siitä, että se eroaa huomattavasti suomenkielisestä sivustosta. Tai jonkun muun maan vastaavasta sivustosta.

Tärkeintä artikkelissa on se, että siihen kirjoitettu tieto on luotettavaa ja tarkistettavissa.Anna O 24. lokakuuta 2010 kello 20.43 (EEST)

'Anna O ”Tuo on kyllä aivan totta, menestysteologia ei ole kristillinen suuntaus tai kirkkokunta. Menestysteologia on kristillisen uskon kannalta harhaoppi. Kenneth Haginista ei kaikista luovinkaan totuuden vääristäjä saa tehtyä helluntailaista. Kenneth Hagin on menestysteologia opin kaikkien keskeisin nimi, häntä jopa sanotaan menestysteologian isäksi, joka kunnia kuuluu kyllä E. W. Kenyonille. Suosittelen tutustumista Kenneth Haginista kertovaan kirjallisuuteen. Huomaa kyllä että käyttäjä JusticeForAll ei ole syvemmin perehtynyt aiheeseen.”

Uskon sana (Word of Faith) on kristillinen liike tai suuntaus, jonka "isänä" tai yhtenä isistä jotkut vaikuttavat pitävän Haginia, mutta "menestysteologia" on yksinomaan pilkkanimi, tai vähintäänkin eri asia kuin "uskon sana". En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan kannattavansa "menestysteologiaa". Jos mielestäsi Uskon sana -liike ei ole kristillinen tai se on mielestäsi harhaoppi, niin se on erillisen väittelyn aihe, jota lienee turha kuitenkaan aloittaa tässä.

'Anna O ”Artikkelissa on esitetty niitä Haginin opetuksia, jotka kaikkein parhaiten tunnetaan, mutta tuota kohtaa voin kyllä täydentää.”

Wiki-artikkelin ainoa kohta Haginin opetuksista: "Hagin kirjoitti vuonna 1967 kirjan Uskovan auktoriteetti (Authority of the believer), jossa hän toi esille muuttuneen näkemyksensä, joiden mukaisesti kaikki uskovan menestykseen sisältyvät asiat, kuten rikkaus ja terveys, kuuluvat hänelle laillisena oikeutena. Hänelle annetaan uudestisyntymisessä valta, auktoriteetti ja oikeus vaatia ja ottaa tämä perintö vastaan.[6]"

Mikäli edellä mainittu kohta on kirjoittajan käsitys "niistä Haginin opetuksista, jotka kaikkein parhaiten tunnetaan", niin kirjoittajan näkemys on ensinnäkin kohtalaisen suppea, toisekseen biasoitunut (Haginin opetuksen ydin oli usko Jumalan hyvyyteen ja huolenpitoon, ei menestys sinällään) ja kolmanneksi pohjautuu Haginia kritisoivaan lähteeseen. Asiaansa perehtynyt kirjoittaja lukisi mainitun kirjan itse, tiivistäisi sen sisällön ja viittaisi itse kirjaan. Lisäksi tämä on vain yksi kirja Haginin tuotannossa.

'Anna O ”Artikkelissa on käytetty monia lähteitä, menestysteologien itsensä kirjoittamia ja tavallisten kristittyjen kirjoittamia lähteitä.”

Mitä tulee lähdeviitteisiin, niin artikkelin "Lähdekirjallisuus"-osioon on listattu myös muutama Haginin itsensä teos, mutta ne lähteet, joihin viitataan, ovat (rhema-nettisivuston linkkiä lukuunottamatta) yksinomaan Haginiin kriittisesti suhtautuvia lähteitä. Näin ollen koko artikkeli perustuu yksinomaan kriittisiin lähteisiin, ja siten lienee perusteltua, miksi artikkeli on nähdäkseni kirjoitettu negatiivisessa, ei neutraalissa valossa. Itse ehdottaisin kaikkien niiden lähteiden poistamista "Lähdekirjallisuus"-luettelosta, joihin ei viitata, koska tämä antaa lukijalle harhaanjohtavan kuvan siitä, että mainittuja teoksia olisi tosiasiassa käytetty artikkelin pohjana. Tieteellisessä kirjoittamisessa jokainen väite (mikäli se ei ole yleistietoon kuuluvaa, kuten "Helsinki on Suomen pääkaupunki") on perusteltava lähdeviitteellä, ja lähdeluettelossa ei saa olla sellaisia artikkeleita, joihin ei ole viitattu tekstissä. Lisäksi väitteiden tulisi, aina kun se on mahdollista, perustua alkuperäislähteisiin eikä jonkun toisen näkemyksiin tai tulkintoihin lähteestä. Näin ollen esimerkiksi jotakin tiettyä teoriaa referoivan artikkelin tulisi perustua teorian kannalta olennaisiin alkuperäislähteisiin, Raamattua referoivan artikkelin tulisi perustua Raamattuun eikä jonkun toisen tulkintaan Raamatusta (vaikkakin sitä voi käyttää apuna) ja Haginin opetuksia referoivan artikkelin tulisi pohjautua Haginin itsensä kirjoituksiin. Toki muitakin, myös kriittisiä, lähteitä voi käyttää apuna tarkastellessa teoriaa/oppia, sijoitettaessa sitä kontekstiin ja analysoidessa sen hyviä tai huonoja puolia, mutta olennaisinta olisi aina tuntea alkuperäislähteet ja muodostaa niiden pohjalta oma käsityksensä.

Mitä tulee Kenyonin kirjojen kopioimiseen tai julkaisemiseen omalla nimellään, oheisesta linkistä löytää Kenyonin toimiston näkemyksen siitä, onko näin käynyt: http://www.kenyons.org/faq.shtml (ks. kohta "Was E.W. Kenyon plagarized?").

'Anna O ”Ne ihmiset joiden mielestä Haginin opetukset ovat jotakin hyvin arvokasta ja merkittävämpää, voivat perustaa omia nettisivuja mainostaakseen Haginin opetuksia. Wikipedia on tietosanakirja, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta, eikä voi toimia yksipuolisesti minkään opin mainostajana. Huomauttaisin että Uskon Sana-liikkeen seurakunnilla on omat kotisivunsa, jossa he voivat kertoa yksipuolista ja myönteistä tietoaan Haginista ja menestysteologiasta.”

Pointtini ei ollut, että artikkelin tulisi tukea Haginin opetuksia tai esittää ne positiivisessa valossa, vaan että Haginin näkemykset tulisi esittää neutraalissa, ei negatiivisessa valossa.

'Anna O ”Sitten Englanninkielisen wiki-sivuston artikkelia pitäisi parantaa. Wikipedia ei ole valmis, Englanninkielisessä wiki-sivustossa olisi paljon korjattavia sivuja.”

'Anna O ”Kun kirjoitetaan menestysteologian suurimmasta vaikuttajasta, on aivan luonnollista ja asiaankuuluvaa että artikkelissa korostuu menestysteologia eikä kanan kasvatus. Sillä ei ole mitään merkitystä, että artikkeli eroa englanninkielisen Wikipedian vastaavasta sivustosta. Voisihan englanninkielisen Wikipedian vastaavasta sivustoa kritisoida siitä, että se eroaa huomattavasti suomenkielisestä sivustosta. Tai jonkun muun maan vastaavasta sivustosta. Tärkeintä artikkelissa on se, että siihen kirjoitettu tieto on luotettavaa ja tarkistettavissa.”

On totta, että minkään kielinen Wikipedia ei sinänsä ole luotettavampi kuin toisen kielinen, mutta tällä hetkellä pidän englanninkielistä Wikipediaa luotettavimpana, koska sillä lienee eniten vertaisarvioijia. Erityisesti Kenneth E. Haginia koskevan artikkelin tapauksessa vertaisarviointien ja keskustelupalstan perusteella minusta on ilmiselvää, että artikkeli edustaa useamman ihmisen kantaa kuin tämä suomenkielinen, yhden ihmisen kirjoittama artikkeli, jota kukaan muu ei ole vielä tähän mennessä kommentoinut. JusticeForAll 25. lokakuuta 2010 kello 17.13 (EEST)

Lähdekirjallisuuden luetteloa ei pidä poistaa

Kumosin muutoksen, koska siinä oli poistettu muun ohella luettelo käytetyistä lähteistä, ja siksi tekstissä olevat jäivät orvoiksi. Pelkän sukunimen perusteella on vaikea kaivaa esiin viittauksen kohteena olevaa teosta. Poistettu kappale on mielestäni aiheeltaan perusteltu. Mikäli siinä on asiavirheitä, ne olisi hyvä osoittaa viittauksella tutkimuskirjallisuuteen. Tällöin artikkelin luotettavuus paranisi. --Paappa (keskustelu) 16. heinäkuuta 2014 kello 21.59 (EEST)