Keskustelu:Kasettiasema

Tuliko asema koneen mukana?

"Kasettiasema tuli yleensä koneen mukana"

• Tuliko? Ainakaan VIC-20:n mukana ei tullut kasettiasemaa, eikä muistaakseni commodore 64:n mukana.--Teveten 12. toukokuuta 2006 kello 06.49 (UTC)

Ja minulle taas tuli 64:n mukana. Arvelen, että ainakin Suomessa kuusnelosta on myyty pakettina, johon kuului myös kasettiasema. Poistin tämän virkkeen aiemmin, koska tilanne lienee vaihdellut maittain ja ajankohdittain. Nikke 12. toukokuuta 2006 kello 08.01 (UTC)

Mitäs koneella tekee jos siinä ei tule mitään asemaa mukana? Sit pitää ohjelmoida pelit ite. Voisi veikata, että useimmissa paketeissa oli asema mukana. --128.214.200.98 12. toukokuuta 2006 kello 08.02 (UTC)

Vic-20:ssä ei ainakaan tosiaankaan ollut kasettiasemaakaan mukana perusmyyntipaketissa.--Teveten 12. toukokuuta 2006 kello 08.04 (UTC)

Yleensä ottaen Commodoren laitteiden mukana ei tullut kasettiasemaa vakiona, ne piti ostaa aina erikseen, ellei sitten kauppias höveliyttään iskenyt moista kaupan päälle mukaan. Toisaalta sitten esim. Amstrad CPC:n jossain versioissa tuli kasettiasema sisäänrakennettuna. Sinclaireissakin taisi olla erikseen ostettavat kasettiasemat, paitsi ZX Spectrum 128+:ssa, jossa se oli sisäänrakennettuna. --Stonda 12. toukokuuta 2006 kello 08.45 (UTC)

Commodorehan oli aika pitkältä "moduuli" laite, eli pelejä oli paljon myytävänä moduuleina. Eli välttämättä ei tarvinnut ollenkaan kasettiasemaa. Itsellä aikoinaan oli parisenkymmentä moduulipeliä VIC-20:ni, ennenkuin hankin kasettiaseman. //John Locke 25. helmikuuta 2007 kello 21.07 (UTC)

Kuva ja säädöt

Kuvitukseen pitäisi mielestäni saada kuva "tavallisesta" 8-bittisen kasettiasemasta, esim vic-20:ssa ja commodore 64:ssa käytetystä.--Teveten 12. toukokuuta 2006 kello 07.52 (UTC)

• Kuva:Dds tape drive 01.jpg pois kyseessä mielestäni nauhavarmistusasema, eikä kasettiasema --Teveten 12. toukokuuta 2006 kello 07.54 (UTC)

Niin pitäisi. Toinen juttu on, että muistan lukeneeni, että kasettiasemassa oli jotkut "säädöt", jotka meni aina päin helvettiä niin ettei asema ladannut mitään. Niistä säädöistä vois joku kirjoittaa jotain, en itse (onneksi) käyttänyt kasettiasemaa, koska kavereillani oli jostain syystä levykeasemat kuusnelosissaan. --128.214.200.98 12. toukokuuta 2006 kello 07.56 (UTC)

Kyllä oman kokemukseni mukaan commodoren oma kasettiasema toimi "suhteellisen" varmasti. Siinä oli kyllä erikseen äänipään säätöruuvi, jota piti joskus virittää. Minä värkkäsin propellipäänä vic-20:een ensin tavallisesta nauhamankasta kasettiaseman, sen toimintavarmuus oli erittäin huono.--Teveten 12. toukokuuta 2006 kello 08.03 (UTC)

Jep, osassa asemia oli ns. äänipäänsäätöruuvi, jota vääntämällä saatiin vehkeen äänipäät oikealle kohdalleen ja lukemaan taas kasetteja. Itse olen vielä niin onnellisessa asemassa, että oman Datassetteni äänipäät eivät ole vuosiin tarvinneet säätöä ja lukevat vieläkin kasetteja hyvin. ...mutta suurin ongelmahan oli juuri kopioiduilla kaseteilla. :) --Stonda 12. toukokuuta 2006 kello 08.07 (UTC)

Et kai vihjaile jotain ;)--Teveten 12. toukokuuta 2006 kello 08.08 (UTC)

Multiload

Toinen niko nirvin teksteistä mieleen jäänyt juttu oli "multiload". Käsittääkseni tarkoitti sitä, että monissa peleissä piti ladata peli game overin jälkeen uudestaan tai jotain sinne päin. Se oli kuulema kauheaa. Voisiko siitä kirjoittaa jotain? Taitaa liittyä myös levykeasemaan tämä juttu, mutta kai harmillinen juuri kasettiaseman kohdalla. --128.214.200.98 12. toukokuuta 2006 kello 08.05 (UTC)

Multiload tarkoittaa sitä, että peli oli koostaan johtuen jaettu useammalle levylle tai kasetille, jolloin eri vaiheisiin siirryttäessä piti latailla lisää. Huonosti toteutettuna se oli ärsyttävää. Nikke 12. toukokuuta 2006 kello 08.10 (UTC)

Niin, ilmeisesti muistikuvani liittyvät siihen, että kun kuolee jossain muussa kuin ensimmäisessä jaksossa, niin joutuu sitten lataamaan ensimmäisen jakson uudestaan... --128.214.200.98 12. toukokuuta 2006 kello 08.19 (UTC)

Radiolähetykset

Tietokoneohjelmien radiolähtyksiin liittyen. Muistaakseni toiminnassa oli ainakin jonkin aikaa myös yleiseurooppalainen radiolähetyspalvelu, joka toimi jopa useille eri tietokoneille. Ensin piti ladata tietokoneeseen emulaattoriohjelma, jonka päällä sitten pystyi ajamaan ohjelmaa, joka lähettiin sitten AM-radiolähetyksenä. Itse en kokeillut.--Teveten 12. toukokuuta 2006 kello 08.19 (UTC)

Latausnopeus

Latausnopeudesta voisitteko kertoa jotain? --128.214.205.6 12. toukokuuta 2006 kello 11.44 (UTC)

Englantilaisen wikin mukan tallennuskapasiteetti olisi 200kt / kasetti = 100kt/30minuuttia nauhaa. Tästä laskien ja omaakin muistia käyttäen tallennusnopeus oli 600bit/s joten 30minuuttiin mahtui 135kt dataa ja näinollen 60minuutin nauhalle meni 270kt ja 90minuutin nauhalle 405kt. Kyseessä siis Commodoren kasettitallennus. --Oh2jiu 25. helmikuuta 2007 kello 20.09 (UTC)

Tallennuskapasiteetti

Englanninkielisessä Wikipediassa kerrotaan, että Commodoren Datassette-kasettiasema pystyi tallentamaan noin 200 kt tietoa tavalliselle kasetille. Kannattaisiko tästä mainita artikkelissa? Tietääkö kukaan, oliko tuohon aikaan myynnissä erikokoisia kasetteja tai erilaisia asemia, jotka pystyivät mahdollisesti tallentamaan enemmän tietoa kasetille? TseiTsei 6. tammikuuta 2007 kello 02.11 (UTC)

Lähde

Käyttäjä:ML haluaisi lähteen tuohon kirjoittamaani kohtaan noista Turbojen käytöstä ja Commodoren kasettiasemahuijauskaapelin ja kytkimen käytöstä. Miten tuollaiseen kohtaan merkitään lähde, jos se lähde on se, että olen näin toiminut vuodesta 1988 lähtien koneen kanssa, kun noita kotikutoisia välipiuhoja yleisesti rakenneltiin suomessa ja ulkomailla? Sama koskee Turbojen käyttöä. parikymmentä vuotta olen sellaisia koneessa käyttänyt, kuten muutkin käyttäjät. Eli molemmissa kohdissa on yleisesti tiedossa olevat asiat, mikäli harrastaa kyseisten koneiden parissa, mutta ulkopuoliselle ne tietysti saattaa olla outoja asioita. --Oh2jiu 25. helmikuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

Jos mankan liittäminen kotimikroon vaati jotain omia virityksiä, niin poistamani kohta oli harhaanjohtava. Muutenkin kohta vaatisi tarkennusta (mihin koneisiin mankan pystyi liittämään ym.). Tuo tuntui aluksi todella oudolta sikäli, että jos kotimikroon pystyy liittämään tavallisen mankan, siihen pystyy liittämään myös esim. tavallisen CD-soittimen. Myöhemmin vasta tulin ajatelleeksi, ettei silloin ollut mitään keinoa tallentaa CD-levyille, joten CD-liitännästä ei olisi ollut mitään hyötyä. --ML 25. helmikuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Puhumattakaan siitä, ettei tuohon aikaan ollut CD-levyjä. //John Locke 25. helmikuuta 2007 kello 21.09 (UTC)

Totta! Periaatteessa koneeseen saa siis CD-ROM aseman, kun liittää siihen tallentavan CD-soittimen, mutta tallennuskapasiteetti on noin 300kt/CD-levy, joten ei kuulosta oikein kannattavalta. Teoriassa siis täysin mahdollista.

Ai niin, tuokin vielä. Tosin etuna olisi kuitenkin kai ollut mahdollisuus "kelata" levy oikeaan kohtaan ilman viivettä... Ja John Lockelle: kyllä siihen aikaan sentään jo CD-levyjä oli, ei vain CD-ROM:eja. --ML 25. helmikuuta 2007 kello 21.15 (UTC)

Kyllä lähteitä varmasti löytyy jotain. Itsekin rakensin oman piuhan liittääkseni tavallisen monokasettinauhurin VIC-20:een.--Teveten 25. helmikuuta 2007 kello 20.52 (UTC)

Juu, en siis pyytänyt lähdettä erityisesti noihin Oh2jiun lisäämiin (en etenkään noihin turboloaderjuttuihin) - vaikka kaikkeen tietoon voi kyllä vaatia lähteitä. Informaatiokatkos. --ML 25. helmikuuta 2007 kello 21.07 (UTC)