Keskustelu:Karjalan väestömuutos 1600-luvulla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan lupaavaksi. Gopase+f 13. joulukuuta 2010 kello 16.14 (EET)[vastaa]

Ennen kuin joku heittää läjän lähdepyyntöjä ilmoitan että artikkelissa on käytetty pääasiassa kappaleviitteitä. Tämä artikkeli on konkreettinen osoitus siitä että viittausmallineeseen tarvittaisiin mahdollisuus merkitä lainauksen alkua ilmaiseva aloitusmerkki, ei ainoastaan lopetuskohdan ilmaisevaa viitettä. Terv. --Riisipuuro 13. joulukuuta 2010 kello 16.20 (EET)--[vastaa]
Kyllä juuri näin. Artikkelin viitteistys täyttää hyvin tarkistettavuus-vaatimuksen. Viitteethän eivät sinänsään ole mikään itsetarkoitus. Gopase+f 13. joulukuuta 2010 kello 16.22 (EET)[vastaa]
Koska on käytetty ko. merkintätapaa, ei ole Wikipedian käytäntöjen/tyyliohjeiden mukainen, eikä täytä toista kriteeriä. --Lakritsa 13. joulukuuta 2010 kello 17.52 (EET)[vastaa]
Ohhoh. Koskas kappaleviitteet on kielletty? Terv. --Riisipuuro 13. joulukuuta 2010 kello 22.24 (EET)--[vastaa]
Ajatusvirhe viimeksi, pahoittelen. Kappaleviitteet ok, mutta eikö ne pitäisi merkitä silloin kappaleen loppuun eikä keskelle kappaletta? --Lakritsa 13. joulukuuta 2010 kello 22.29 (EET)[vastaa]
Molempiahan siellä on, viitteistettyjä lauseita ja kappaleita. Tyypillinen sekamelska. Sinänsä tarkistettavissa OK kunhan olettaa että tekstin lähde löytyy tekstin perästä ensimmäisestä viitteestä. On siellä kyllä näemmä muutamia oikeasti lähteistämättömiäkin lauseita kappaleiden lopussa.
Kappale- ja lauseviitteen sekaantumisen ongelmaa vaan ei kovin moni pidä minään ongelmana, itse olen sitä mieltä että noin pienellä vaivalla korjattava asia kannattaisi korjata. Ja kyllä olisi hulppeaa jos meillä olisi aloitusref-merkki, ja esimerkiksi viedessä hiiren kursorin viitenumeron päälle korostuisi teksti aloitusmerkkiin asti.Riisipuuro 13. joulukuuta 2010 kello 22.42 (EET)[vastaa]
Pakko myöntää, että ideasi on hyvä, eipä aina tarvitsisi miettiä mitä mikäkin viite viiteistää. Mutta tosiaan, nuo lähteettömyydet hieman hämäsivät. --Lakritsa 13. joulukuuta 2010 kello 22.43 (EET)[vastaa]

Sinänsä näyttää todella hyvältä lupaavaksi, mutta jäin miettimään, pitäisikä väestönpaon kohdealueistakin olla jotain mainintaa, tai ainakin linkitystä? Tverin, Novgorodin ja muille alueille päätyneistä siis. Iivarius 14. joulukuuta 2010 kello 23.52 (EET)[vastaa]

Kannatan . Tosin olisin mielelläni lukenut enemmän paikalle saapuneesta luterilaisväestöstä, jonka käsittely nyt jää jotenkin vaillinaiseksi.--Nedergard 19. joulukuuta 2010 kello 08.05 (EET)[vastaa]

Tverin Karjalan väestöstä olisi tosiaan hyvä lisätä matskua ja sitä löytyisikin. Käsittääkseni paikalle muuttaneet luterilaiset ovat ongelmallisempia, sillä huomattava osa tulijoista saapui salaa veroja ja sotaväenottoa pakoon, ja ilmeisesti asiaa on en vuoksi vaikea tutkiakin. Lähdematskua asiasta tuntuu olevan suhteellisen vähän, mutta täytynee tarkistaa jos löytyisi. Terv. --Riisipuuro 31. joulukuuta 2010 kello 19.00 (EET)--[vastaa]

Sekin olisi kiinnostava mainita, että alueelle myös jäi ortodokseja, joita on siellä vieläkin, tällaisia ortodoksikyliähän lienee ainakin Viinijärvi. (Ja Taipaleen ortodoksinen seurakunta mainitaan kotisivuillaan perustetuksi 450 vuotta sitten.)--Urjanhai 19. joulukuuta 2010 kello 12.05 (EET)[vastaa]

jaa, olihan se siellä mainittukin.--Urjanhai 19. joulukuuta 2010 kello 12.08 (EET)[vastaa]

--Uriah 27. joulukuuta 2010 kello 0.43 (EET)

Hm. Vähän sekavaa keskustelua, mutta ilmeisesti lähteistykseen ollaan nyt tyytyväisiä eikä kuitenkaan kukaan enää varsinaisesti vastustakaan, joten merkkaan lupaavaksi ettei jää ensi vuoden puolelle roikkumaan.--Tanár 31. joulukuuta 2010 kello 17.23 (EET)[vastaa]

Ortodoksien katoamisen syyt[muokkaa wikitekstiä]

Onko tämä artikkeli - erityisesti viimeinen kappale - historian kaunistelua? Wikipedia-artikkelissa "Ruptuurisota" saa asioista toisenlaisen kuvan. Siinä kirjoitetaan vuoden 1657 tapahtumista: "Tammikuussa kenraalimajuri Erik Kruse marssi miehineen Sortavalasta Laatokan pohjoispuolitse aina Aunuksen edustalle asti. Marssillaan suomalaisjoukot hävittivät järjestelmällisesti koko Laatokan koillisen rannikkoalueen. Rakennukset poltettiin ja karja tuhottiin. Yhteensä 66 kylää, muun muassa kymmenkunta kirkkoa ja yli 300 tilaa poltettiin. Kiinni saatu siviiliväestö surmattiin ikään ja sukupuoleen katsomatta." LasseMakkonen (keskustelu) 17. helmikuuta 2020 kello 20.51 (EET)[vastaa]