Keskustelu:Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden

Jenni löi Anttia joka tukisti pikkusiskoaan kostoksi tai rangaistukseksi. Äidin toruessa Antti puolustautuu kertomalla mitä tapahtui. Kuka argumentoi kenen vahingoksi? Eikö vahinko tapahtunut jo Jennin ja Antin välillä fyysisesti eikä vasta Äidin ja Antin "argumentoidessa"?6. toukokuuta 2008 kello 05.00 (UTC)

koko artikkeli pitäisi poistaa, koska se itsessään edustaa virheellistä argumentaatiota, joka pohjautuu kehäpäätelmään.

Se voitaisiin korvata artikkelilla "kaksi vääryyttä ei tuota yhtä oikeutta" - argumentaatiovirhe.

Jos äiti sanoo, että teit väärin tukistaessasi kostoksi, koska kaksi vääryyttä ei tuota yhtä oikeutta, niin silloin kyseeessä onn kehäpäätelmä, oletetaan se, mikä piti todistaa, eli se, että kostaminen on väärin.

Myöskin retributiivisen oikeuden kritisoiminen "kaksi vääryyttä ei tuota yhä oikeutta" pohjalta on kehäpäätelmä.

En ole koskaan nähnyt kenenkään argumentoivan käyttäen perusteena periaatetta "kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden", mutta tämän wikipedia-artikkelin tapaisia virheellisiä perusteluja näkee useinkin .... 81.17.197.158 7. elokuuta 2010 kello 12.39 (EEST)

Poistoon

Koko artikkelin sisältö on lähteetöntä mielipidekirjoittelua, lähtien jo määritelmästä: artikkelissa lähdetään tyynesti liikkeelle siitä, että kyseessä on argumentointivirhe, perustelematta tätä mitenkään (esim. lähtein). Väite, että kosto kategorisesti perustuu "argumentointivirheeseen" olisi hupaisa, jos ei sitä olisi pantu vakavissaan tietosanakirjaan. Helposti voidaan ajatella koston lisäksi muitakin tilanteita, joissa yleisen ajattelutavan ja/tai vallitsevan oikeudenkin mukaan jostakin muuten kielletystä teosta Y tulee oikeutettu nimenomaan jonkin toisen kielletyn teon X vuoksi tai estämiseksi. Tällaisista tilanteista artikkeli kuitenkin vaikenee tyystin. En oikein näe, että artikkelilla on nykymuodossaan mitään sijaa tietosanakirjassa. – Toisin olisi, jos artikkelissa asiallisesti ja lähteistäen esiteltäisiin asiaa koskevia merkittäviä näkemyksiä. Silloinkin ne tulisi esittää näkemyksinä ja sitoa esittäjäänsä. --Jmk (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 07.00 (EEST)

Logiikan päätelmiä lienee meillä monia. En tiedä tämän merkityksestä enkä edes tarkistanut oikeellisuuta, mutta on oikein luokka argumentaatiovirheet. --Höyhens (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 08.42 (EEST)

Joo, siitä luokasta löytyy varmasti lisää kummallisuuksia, jos joku jaksaa perata. --Jmk (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 09.06 (EEST)

Kannatan poistoa samoilla perustein.--Mwåc8m (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 10.09 (EEST)

Merkittävä aihe riippumatta artikkelin nykytilasta. --Thi (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 12.09 (EEST)

Yksityisajattelu pois. --Mwåc8m (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 12.22 (EEST)

Tässä ei nyt ollut kysymys aiheen merkittävyydestä. Artikkelin nykytila johtaa ennen pitkää siihen, että artikkelista poistetaan lähteetön yksityisajattelu, ja tällöin artikkeli jää tyhjäksi. Tyhjiä artikkeleita ei tietosanakirjassa tarvita, vaikka kuinka olisi "merkittävä aihe". --Jmk (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 13.22 (EEST)

Eiks täs keskustella aiheesta eikä artikkelin nykytilasta? --188.238.252.22 30. toukokuuta 2016 kello 13.24 (EEST)

Jotenkin se aiheen merkittävyys pitäisi osoittaa muutenkin kuin väitteellä. Jos aihe on merkittävä, siitä varmasti löytyy hienoja lähteitä. Suuri lause, suuret ajattelijat. --Mwåc8m (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 13.41 (EEST)

Ei, ku täs keskustellaan just artikkelista, ku täs ei oo merkittävyyskeskustelu vaan poistokeskustelu. --Jmk (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 13.44 (EEST)

Ehdotan että tästä tehdään ohjaussivu tähän. Muuten en saa tästä oikein tolkkua. --Höyhens (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 16.31 (EEST)

No kun sekin olisi harhaanjohtavaa. Kas kosto on vain yksi aspekti tässä (sinänsä ehkä merkittävässä) laajemmassa aiheessa. Katso en:Two wrongs make a right. Esimerkeissä on ihan muuta kuin kostoa. --Jmk (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 18.25 (EEST)

Okei. Argumentointivirheet on luokiteltu argumentointiin, logiikkaan ja retoriikkaan. Ei muuta kuin laajentamaan artikkelia sitten ja poistamaan siitä siihen kuulumatonta js sellaista on. Lähteitä kannattaisi tietysti olla, mutta eihän tässä ole ehdotettu poistoa ensisijaisesti lähteettömyyden perusteella vaan siksi että artikkelin sisällössä vaikuttaisi olevan virheellisiä väittämiä. --Höyhens (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 10.33 (EEST)

No kiva. Aloitin työn poistamalla artikkeliin kuulumattoman lähteettömän mielipidekirjoittelun. Siitä vaan laajentamaan, jos haluaa säilyttää artikkelin. --Jmk (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 11.49 (EEST)

Mainittakoon, että lähteetön-merkintä on ollut artikkelissa kahdeksan vuotta [1]. Että ei tässä ainakaan turhan hätäisesti ole toimittu. --Jmk (keskustelu) 31. toukokuuta 2016 kello 11.52 (EEST)

Lähteistin ja laajensin artikkelia. Joko nyt olisi säilyttämisen arvoinen? --Outilein (keskustelu) 3. kesäkuuta 2016 kello 13.04 (EEST)

No nyt alkaa näyttää tietosanakirja-artikkelilta. Niinhän se usein on, että vasta artikkelin poistouhka herättää parantamaan artikkelia. Ilman poistouhkaa saa vaikka miten huono artikkeli olla rauhassa muokkaajilta vuosikaudet. --Jmk (keskustelu) 6. kesäkuuta 2016 kello 10.37 (EEST)