Keskustelu:Jerusalem

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

kirjoittelin vähän lisää kun tuota apua tarvittiin.

Tynkäkorjaaja 30. maaliskuuta 2006 kello 14.15 (UTC)

Jerusalemin pyhyys islamille[muokkaa wikitekstiä]

Viittaan kaikkia lukemaan seuraavan artikkelin: The Muslim Claim to Jerusalem. Se on pitkä kuin nälkävuosi, mutta on lukemisen arvoinen alueen historian ymmärtämiseksi. Artikkelin luettuaan toivoisin ihmisten kirjoittavan tänne omat mielipiteensä asiasta. -T. Hallenberg 20. heinäkuuta 2006 kello 05.00 (UTC)

On absurdia kiistellä, onko Jerusalem "oikesti" pyhä kaupunki muslimeille. Se on jos ne uskovat että se on. Uskonto perustuu uskoon. --ML 20. heinäkuuta 2006 kello 05.10 (UTC)
Olet oikeassa. Mielestäni artikkeliin voisi kuitenkin lisätä vastakkaisen mielipiteen. En sitä tehnyt koska uskon, että sinä, tai muut, aloittavat siitäkin edit-sodan jota minä ainakaan en jaksa taistella. Wikissä olisi tarkoitus mielestäni pyrkiä neutraaliin näkökantaan. -T. Hallenberg 20. heinäkuuta 2006 kello 05.14 (UTC)
Kysyn moukkamaisesti tähän keskustelunne väliin, että mikä vastakkainen mielipide? Eikö kaikki täällä myönnä, että Jerusalem on pyhä sekä juutalaisuudelle että islamille? -U-T 20. heinäkuuta 2006 kello 05.16 (UTC)
Saat kysyä vapaasti. Tuossa ylempänä annoin linkin yhteen, niitä varmasti löytyy lisää. -T. Hallenberg 20. heinäkuuta 2006 kello 05.18 (UTC)
Sitten pitäisi NPOV:in nimessä laittaa musliminäkemyksiä, jotka kiistävät Jerusalemin juutalaisuuden. Mielestäni tuommoisia ei ole tarvis mainita kumpaankaan suuntaan, koska net ovat niin politisoitunutta loanheittoa. --ML 20. heinäkuuta 2006 kello 05.18 (UTC)
Mielestäni juuri noin pitäisi tehdä, jotta lukija saa itse päättää mitä mieltä hän on asiasta. Annoit aikaisemmin yhden linkin, esim. sitä ja muita voisi käyttää. -T. Hallenberg 20. heinäkuuta 2006 kello 05.20 (UTC)
Voihan noista kiistoista tehdä oman kappaleensa, mutta toivottavasti tekee sen sitten kunnolla ja mahdollisimman tasapuoliseksi. Johdantoa on turha sotkea jollain warmongerien loanheitolla. J. on pyhä kaupunki sekä juutalaisille että muslimeille. --ML 20. heinäkuuta 2006 kello 05.28 (UTC)
Minkä takia tuon pitää olla aina niin vaikeaa? Lue artikkeli ennenkuin kerrot mitä siinä sanotaan. On se ihme homma, että joillakin on se Yksi Totuus jota ei saa missään nimessä haastaa. Naurettavan lapsellista inttämistä. -T. Hallenberg 20. heinäkuuta 2006 kello 06.20 (UTC)
Lue itse. Pipes ei väitä etteikö Jerusalem olisi muslimien pyhä kaupunki, vaan toteaa että se on keskiajalta asti ollut muslimien 3. pyhin kaupunki:

"Their intrusion did not last long; by 1244 the invasion of Palestine by troops from Central Asia brought Jerusalem again under the rule of an Ayyubid; and henceforth the city remained safely under Muslim rule for nearly seven centuries. Jerusalem remained but a pawn in the Realpolitik of the times, as explained in a letter from a later Ayyubid ruler, as-Salih Ayyub, to his son: if the Crusaders threaten you in Cairo, he wrote, and they demand from you the coast of Palestine and Jerusalem, "give these places to them without delay on condition they have no foothold in Egypt."

The psychology at work here bears note: that Christian knights traveled from distant lands to make Jerusalem their capital made the city more valuable in Muslim eyes too. "It was a city strongly coveted by the enemies of the faith, and thus became, in a sort of mirror-image syndrome, dear to Muslim hearts," Sivan explains. And so fractured opinions coalesced into a powerful sensibility; political exigency caused Muslims ever after to see Jerusalem as the third most holy city of Islam (thalith al-masajid)." --ML 20. heinäkuuta 2006 kello 06.27 (UTC)

Et näemmä ymmärrä pätkääkään hänen sanomaansa tuosta tekstistä. Tuossahan on juuri tarkoituksena selittää se, että se ei varsinaisesti ole pyhä kaupunki vaan poliittisista syistä sellaiseksi nimetty. -T. Hallenberg 20. heinäkuuta 2006 kello 07.08 (UTC)
Miten väitetyt poliittisesti motivoidut tarkoitusperät estävät kaupungin pyhyyden? Ainoa vaatimus nähdäkseni kuitenkin on uskovien usko, varsinkin kun maailmanuskontojen historian käännekohdat ovat muutenkin täynnä poliittisia motiiveja. Olisit kenties oikeassa mikäli muslimit suhtautuisivat asiaan "no ei se mulle oikeasti pyhä ole, mutta leikitään nyt niin jutikoiden ja imperialistien kiusaksi". Näin ei kuitenkaan ole, vaan kaupunki lukeutuu nykyään islamin "aikuisten oikeasti" pyhien kaupunkien joukkoon. Nykyartikkelissa ei ylipäätään taida olla mitään, minkä kyseinen linkki varsinaisesti kyseenalaistaisi. -Les 20. heinäkuuta 2006 kello 10.28 (UTC)
Niinpä. Jos asiaa tarkastellaan maallisesta näkökulmasta, kaikki pyhät kaupungit ovat alun perin nousseet merkittäviksi poliittisten tapahtumien kautta. --ML 21. heinäkuuta 2006 kello 15.08 (UTC)
Täytyypä näköjään ottaa projektiksi tuon valtavan esseen kääntäminen koska ette oikein tunnu ymmärtävän mitä siinä lukee vaan puhutte aivan puuta heinää. Laitan linkin tänne sitten joskus. -T. Hallenberg 21. heinäkuuta 2006 kello 15.13 (UTC)
Kiistääkö essee Jerusalemin pyhyyden vai ei? Huomaan kyllä että se pyrkii vähättelemään Jerusalemin merkitystä islamissa historiallisen taustan perusteella. Tuommoinen perustelu voi tuntua huomionarvoiselta niistä, jotka eivät tunne uskontojen historiaa eivätkä tiedosta että suunnilleen kaikkien uskonnollisten pyhyyksien ja tabujen taustalla on alun perin ollut politiikka. --ML 21. heinäkuuta 2006 kello 15.26 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tarvitsee vielä jonkin verran laajennusta ja viitteitä. Myös punaisia linkkejä pitäisi karsia. Onko muita ehdotuksia? --Arla 26. tammikuuta 2008 kello 12.32 (UTC)

Laajennusvinkkejä sen verran, että jos ainakin seuraavista olisi jotain sanottavaa: pinnanmuodot, kasvillisuus ja eläimistö, elinkeinot, lisää tapahtumista ja museoista, musiikki, teatteri, elokuvat. --Velma 26. tammikuuta 2008 kello 12.36 (UTC)
Kaupunkikuva: Kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, kaupunginosat, pääkadut jne. Arkkitehtuuri-osio jo onkin, mutta nyt se on kovin lyhyt.- -Tanár 26. tammikuuta 2008 kello 16.55 (UTC)
Voisiko nähtävyyksiä käsitellä uskonnollisen merkityksen yhteydessä, koska useimmat kuitenkin ovat tärkeitä jollekin uskonnolle? Ainakaan täältä löytyy pyhien paikkojen ja museoiden lisäksi vain vähän nähtävyydet-osioon sopivia kohteita.--Arla 28. tammikuuta 2008 kello 14.11 (UTC) Maallisemmat nähtävyydet voi sitten mainita arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan yhteydessä. Muuten tulee liikaa toistoa.--Arla 28. tammikuuta 2008 kello 14.43 (UTC)
Jerusalemhan on yksi viimeisiä jaettuja kaupunkeja: Israelin ja Länsirannan raja menee tasan sen poikki. Rajan vaikutuksesta elämään ja eälämäntapojen, elintason ja jaon syiden ja seurausten kuvausta tarvittaisiin paljon. Nyt tilanne on samanlainen kuin jos jaetusta Berliinistä olisi kerrottu vain itä- tai länsipuolesta. --Tungsten 28. tammikuuta 2008 kello 11.26 (UTC)
Alaosio Arabiväestön näkökulma, joka keskittyy rauhanneuvotteluihin ja politiikkaan, on aloitettu. Alan kirjoittaa siviiliväestön elämästä, sitten kun löydän lähteitä.--Arla 1. helmikuuta 2008 kello 11.58 (UTC)

Liikaa punaisia linkkejä. --Fredforce 4. marraskuuta 2008 kello 16.28 (EET)[vastaa]

Kaupunki yhdistyi, mutta näkymättömät muurit jäivät[muokkaa wikitekstiä]

Toiseksi viimeisen kappaleen lauseessa "Sittemmin Israel on rakentanut eristysmuurinsa paljolti kaupungin itärajaa pitkin" oleva sana eristysmuuri on tarkoitushakuinen ja vääristelevä — kaukana neutraalista. Perustelut 1) Muurin molemmin puolin asuu arabeja (sekä muslimeja että kristittyjä), joten mistään eristämisestä ei voida puhua. 2) Muurille on selvät käytännön turvallisuusperusteet: estää kiväärituli Israelin puolelle. Israelissa turvallisuusaidan muuriosuutta kutsutaankin nimellä anti sniper fence (tai wall). Ari Välimäki 16. tammikuuta 2011 kello 08.29 (EET)[vastaa]

Tarkoituksenhakuisena tai vääristelevänä pidän tapaa muokata systemaattisesti artikkeleita uskonnollisen vakaumukseen pohjalta. Jos tarjolla on lähteellisiä vaihtoehtoisia näkökantoja, niin artikkelia voi laajentaa, eikä muuttaa omaan kristilliseen maailmankuvaan sopivammaksi. Ja lähteeksi ei kelpaa Take-A-Pen tai muut Isrealin uskonnolliset painostusjärjestöt. En-wikissä on erittäin laajaa artikkeli nimeltä Israeli West Bank Barrier, jossa käsitellään myös eristysmuurin monia nimiä. Neutraaleina voidaan pitää artikkelin mukaan BBC:n käyttämiä ilmaisuja, joista eristysmuuri on kyllä yksi. --Caygill 16. tammikuuta 2011 kello 12.36 (EET)[vastaa]
Käyttäjä Caygill on asiaton puhuessaan artikkeleiden muokkaamisesta uskonnollisen vakaumuksen perusteella, vaikka esitän selkeät ei-uskonnolliset perustelut. Toistan ne vielä: "Sana eristysmuuri on tarkoitushakuinen ja vääristelevä — kaukana neutraalista. Perustelut: 1) Muurin molemmin puolin asuu arabeja (sekä muslimeja että kristittyjä), joten eristämisestä ei voida puhua. 2) Muurille on selvät turvallisuusperusteet: estää kiväärituli Israelin puolelle. Israelissa turvallisuusaidan muuriosuutta kutsutaankin nimellä anti sniper fence." Käyttäjä Caygill voisi hillitä pyhää raivoaan sen verran, että ehtii lukemaan perustelut ennen kuin aloittaa nuhdesaarnansa nimimerkin suojista. Kommentin jätti Ari Välimäki (keskustelu – muokkaukset)
Muurista käytettäköön termejä joita luotettaviksi katsotut lähteet käyttävät. Sormituntumalta sanoisin että eristysmuuri-termiä on käytetty suhteellisen vähän, mutta ainakin Helsingin Sanomien arkistohaulla (Jerusalem AND eristysmuuri) löytyy kolme artikkelia jossa termiä on käytetty. Helsingin Sanomat luetaan hyvämaineiseksi ja luotettavaksi lähteeksi, joten termiä voi käyttää. Terv. --Riisipuuro 21. tammikuuta 2011 kello 10.57 (EET)--[vastaa]

Jerusalem-syndrooma[muokkaa wikitekstiä]

Tämän voisi erottaa omaksi artikkelikseen. En löytänyt sopivaa mallinetta, jonka olisin siihen kohtaan lätkäissyt. --Pe-ga-sos (keskustelu) 15. lokakuuta 2016 kello 20.21 (EEST)[vastaa]