Keskustelu:Ilmanlämpötila

Ilman lämpötila muualla kuin varjossa

Artikkelissa lukee: ilman lämpö­tila voidaan mitata luotettavasti vain varjossa ilma­kehän suoralta sekä hajasäteilyltä suojatussa tuuletetussa valko­pintaisessa kopissa. Tarkoitetaanko tässä,

• että "ilmanlämpötila", joka jo artikkelin alussa määriteltiin tarkoittamaan ilman lämpötilaa varjossa, voidaan mitata luotettavasti vain mittaamalla ilman lämpötilaa varjossa? Tämähän on melkein truismi.
• että esim. aurinkoisen pinnan lähellä olevan ilman lämpötilaa ei pystytä ollenkaan mittaamaan luotettavasti? Tämä taas kuulostaa peräti yllättävältä.

Merkitystä lähteestä en tällaista löytänyt. Lähteen mukaan kyllä "virallisilla säähavaintoasemilla" mittari on valkoisessa kaapissa jne., mutta tästä on pitkä matka siihen, että esim. aurinkoisen pinnan lähellä olevan ilman lämpötilaa ei osata ollenkaan (luotettavasti) mitata. Jos näin väitetään, väite kaipaa lähteen. --Jmk (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 14.25 (EEST)

Nyt siellä lukee "ilman­lämpö­tila voidaan mitata luotettavasti varjossa ilma­kehän suoralta säteilyltä sekä hajasäteilyltä suojatussa tuuletetussa valko­pintaisessa kopissa". Tämä on osittain toistoa artikkelin alulle, mutta toimisi joteskinperin säähavaintokopin rakenteen tarkoituksenmukaisuutta selittävänä selostuksena. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 17.23 (EEST)

Onhan se hyvä tietää, että jos halutaan tietää paljonko lämpötila on varjossa, niin se kannattaa mitata siellä varjossa eikä esim. jossain muualla. Samoin esim. meriveden korkeus kannattaa mitata mieluummin merivedestä kuin läheisestä järvestä. --Jmk (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 22.21 (EEST)

Kyllä sen ilman lämpötila siinä varjon vieressäkin (EDIT varjon viereisessä avoimessa tilassa) on sama kuin siellä varjossa, mutta se mittari pitää toimintamekanisminsa takia pistää varjoon. Ei siis mitata "lämpötilaa varjossa" - vertaa väärä käsitys lämpötilasta auringossa. Mitataan ilman lämpötilaa varjoon sijoitetulla mittarilla, jotta se mittari toimisi joteskuten oikein. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 22.49 (EEST)

Mää olenk ko klapilla päähän lyäty! Ilman lämpötila onkin nyt siis aurinkoisen kuuman pinnan lähellä sama kuin varjossa! Vaikka artikkelissa juur kirjoitettiin päinvastoin että ilma lämpenee kuumien pintojen lähellä. Kyllä maailmas on kaik ihmeelliissi assioi! Niin kuin nyt vaikka noi kangastukset kuuman asfaltin päällä. --Jmk (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 23.04 (EEST)

Ei sellaisen pinnan lähellä, joka absorboi tehokkaasti, mutta siellä keskellä kenttää, johon se mittauspömpeli yleensä pistetään. Siellä keskellä pihaa on aurinkoisessa ja varjon kohdalla kokolailla saman lämpöistä ilmaa. Siinä aurinkoisessa kohdassa vaan mittari menee sekaisin ja ihmisestäkin tuntuu lämpimämmältä, kun säteily absorboituu ja lämmittää kohdetta - siis sitä mittaria tai sitä immeistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. lokakuuta 2012 kello 23.37 (EEST)

Ulkomuistista siteeraan vanhaa Kojemeteorologian luentomonistetta: "Lämpömittari on laite, joka mittaa lämpömittarin lämpötilaa." (Tämä oli niin kauan sitten että infrapunamittarit ei kuuluneet perusopintoihin.). Sen kojun tarkoitus on saada lämpömittarin lämpötila mahdollisimman lähelle ilman lämpötilaa. --Tappinen (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 23.07 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Gopase+f (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 19.36 (EET)

"Ilmanlämpötila tarkoittaa ... yleensä ilman lämpötilaa". Onkohan Tappiselta kysytty? Pistän pyynnön arvioida. --Höyhens (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 22.16 (EET)

Ei osu meteorologisia puutteita silmään. Tanar tjsp. voisi sanoa jotain kielestä; tuo ekan lauseen "yleensä" liittyy siihen "yleensä kahden metrin" eikä "yleensä ilman". Samoin parissa muussa kohdassa voisi sanajärjestyksillä selkeyttää. Karttusen webbisivulla oleva teksti on melko tarkkaan samaa kuin Ursan kustantamassa kirjassa, olisko tyylikästä laittaa viitteeksi ? --Tappinen (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 23.05 (EET)

 Kannatan lupaavaksi. --Höyhens (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 13.50 (EET)

Artikkelin puutteita, virheitä ja epäselvyyksiä ja artikkeliin liittyviä ehdotuksia: Johdanto on liian lyhyt -- aiheesta olisi varmaan muutakin kerrottavaa johdannossa? Itse käyttäisin sanoja ilmatiede ja ilmatieteilijä. Täytyisi selittää miksi juuri kahden metrin korkeudella? Miksei 1mm korkeudella? Miksei 10km korkeudella? Useassa kohdassa sanotaan voisi olla kutsutaan tai nimitetään -- sanominen on puhumista. Pilvien heijastuskykyä ei kerrota. Albedoa ei selitetä riittävän hyvin -- onko kyse värilämpötilasta ja miten lämpökapasiteetti liittyy siihen? Absorboitumista ei selitetä riittävän hyvin. Ilman ominaislämpökapasiteetti voitaisiin kertoa. Ilmankosteus muokkaa ilman ominaislämpökapasiteettia. Vesihöyrystä/ilmankosteudesta on kerrottava. Ilman lämpötalous -osiossa ei riittävästi kateta kaasukehän pystysuuntaa ja tuulet ja merivirrat ovat vain sivuhuomio. Ilmastovyöhykkeet ovat ihmisen keksintöjä, joten eivät eroa vaan erotetaan toisistaan. Ilmastovyöhykkeet ja kasvillisuusvyöhykkeet ovat kaksi eri asiaa, joten tundrasta ei tarvitse puhua. Ei pitäisi käyttää epämääräisiä paljon- ja runsaasti -sanoja. Ilmastoluokituksia on erilaisia: jako tropiikkiin tapahtuu kääntöpiirien avulla (kääntöpiirien välinen alue), ei ilman keskilämpötilan perusteella... Lauhkean vyöhykkeen sijaan tulisi puhua keskileveyksistä. Eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon vertailu on ihan fiksua. Artikkelissa kannattaisi mainita auringon korkeuskulma selittävänä tekijänä. Meret lämmittävät ympäristöjään pitkälle syksyyn -- meren vaikutus tulisi kertoa (vesi luovuttaa lämpöä ilmaan). Lisäksi pilviin liittyen tulisi kertoa pilvipeitteen kyky pidättää lämpösäteilyä maapallolla -- pilvettömänä yönä lämpösäteily karkaa avaruuteen ja ilmanlämpötila laskee. Vielä lisäksi voisi olla lumen/jään sulamisesta (sitovat energiaa) keväällä ja lumesta heijastavana tekijänä. Mitä eroa on Phoenix, Arizona ja Atlanta, Georgia ilmanlämpötiloilla vuoden aikana? Artikkeli ei anna eväitä. Mantereisuus ja mereisyys puuttuvat. Mount Everestin huipulla on kylmä -- ei tule artikkelissa esille. --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 14.08 (EET)

Joo, ei tästä hyväksi tai varsinkaan suositelluksi toki ole. Suppea mutta perusartikkelirakenne kunnossa. --Höyhens (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 15.37 (EET)

Johdannossa kerrotaan mitä ilmanlämpötila tarkoittaa meteorologiassa yleensä, mutta tekstissä ei kerrota miksi se tarkoittaa sitä (miksi varjossa? miksi juuri kaksi metriä?). Ainut mikä avaa johdantoa, on maininta kappaleessa "Virheellinen käsite: "lämpötila auringossa"": Ilma lämpenee kuumien pintojen lähellä, mutta ilman­lämpö­tila voidaan mitata luotettavasti varjossa ilma­kehän suoralta säteilyltä sekä hajasäteilyltä suojatussa tuuletetussa valko­pintaisessa kopissa. Eli ei vielä lupaavaksi, jos artikkelin johdanto, joka on siis tiivistelmä artikkelin tiedoista, ei vastaa itse artikkelia. –Makele-90 (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 15.52 (EET)

Mielestäni ei ole edes perusartikkelirakenne kunnossa kun johdanto koostuu yhdestä lauseesta ja artikkelin loppuosassa on eriskummallinen "väärä käsite" -osio. Oikeasti kahden metrin korkeuden selitystä, varjosta mittaamisen selitystä, ilman lämpökapasiteettia ja ilmankosteuden vaikutusta lämpökapasiteettiin ei voi sivuuttaa. Myöskään ei voida sivuuttaa lämpötilan laskua kun kuljetaan kohti avaruutta eikä mantereisuuden ja mereisyyden vaikutusta ilmanlämpötilaan. Nämä kaikki ovat todella keskeisiä asioita kun on kyse ilman lämpötilasta maapallolla. --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 22.16 (EET)

Ilma voi teoriassa saada lämpönsä myös muista lähteistä kuin auringosta -- suurimpana geoterminen energia. Muuten kyseessä on yleensä absorboitunut energia, joka säteilee ympäristöönsä esim. mustasta asfaltista. Artikkelissa voisi olla maininta mittausasemista ja tyypillisistä mittausvirheistä ja miten mittausvirheet estetään. Artikkelissa voitaisiin myös jatkossa kertoa ilman lämpötilan mittaamisessa käytettävistä laitteista -- minkälaisia mittareita käytetään? Vielä yksi tavallaan minulta unohtunut puute on ilmanpaine -- tämä on keskeinen asia siinä miksi kohti avaruutta ylöspäin mentäessä lämpötila laskee. Lisäksi tuulensuunnista voisi olla maininta. Kaupungeissa ilma on lämpimämpää kuin ympäröivällä maaseudulla (engl. urban heat island). --Hartz (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 22.22 (EET)

Ei nykyisellään asiaa lupaavaksi. Useita ilmatieteellisiä ja termofysikaalisia peruskäsitteitä sotketaan, käytetään sekaisin ikäänkuin synomyyminä, käsitteellistä sotkua aiheuttaen. Lämpötila ei ole sama kuin lämpö, eikä ilmakehä ole sama kuin ilma. Ilman lämpötila kirjoitetaan pääsääntöisesti kai erikseen eikä yhteen; artikkelin nimi tulisi korjata. Jos artikkeli keskittyy maanpinnan läheiseen kojulämpötilaan, tulee tämä määritellä kunnolla, esim. Maailman ilmatieteellisen järjestön havainto-ohjelman sääasemille suosittelema lämpötilamittausten 1,25-2 metrin mittauskorkeus jne. vaatimukset. Artikkelin sisältö tulisi rajata tehdyn määrittelyn mukaan. Muut kansainväliset järjestöt, myös YK:n toiset erityisjärjestöt, voivat määritellä toisin sovellusalaansa painottaen: mm. merillä tehty mittaus ja lentoasemilla lentoliikenteen tarpeisiin tehty mittaus osin eri korkeudelta tästä syystä; kuvaa miten nämä on määritelty? Miten satelliitista mitataan ilman lämpötilaa? (HA-tasolla: Miten nämä tämä erot vaikuttavat tilastoihin ja vertailtavuuteen; esimerkiksi eri maiden äärilämpötiloista, joita ei aivan sellaisenaan voisikaan verrata maasta toiseen. Mitä korjauksia ja miksi tehdään vanhoihin aikasarjoihin, vaikkapa 1700-luvulta nykyaikaan...) Jos artikkelissa taas käsitellään koko ilmakehän lämpötilaa, mitä nyt osin yritetään, ei pelkkä kojusta mitattu ilman lämpötila ja sen tilastot riitä. Tällöin ajaudutaan helposti kuvaamaan ilmakehän pystysuuntainen lämpötilajakauma ja eri kerroksia (ilmakehän rakenne; myös kaasukoostumuksen muutos ylempänä), tämän muuttumiseen vuodenaikojen, sääjärjestelmien yms mukana... Kun ollaan aivan maanpinnan tai merenpinnan päällä (millit tai näiden osat; alin metri) tai kun ilma ohenee, ei mittausta tehdäkään enää samalla lämpömittarilla: vertailu esimerkiksi kaukomittaustekniikoilla saatuihin; ilman lämpötilan määritelmäkin alkaa yläilmakehässä olla haasteellisempi. Laadukkaissa ilman kojulämpötilan mittauspisteissa, esimerkiksi Yhdysvaltain (1) tai Kiinan ilmastollisilla referenssimittausasemilla, ilman lämpötilan mittaus tehdään tuuletettujen lämpömittareiden avulla, ja näitä tuuletettuja, keskenään yhteensopivaksi testattuja lämpötilasensoreita on tyypillisesti laadunvarmistuksen takia useita samalla mittausasemalla, mittausasemien ympäristökin on vakioitu vuosikymmeniksi ja kuvataan hyvin. IPCC:n joistain aiemmista raporteista tuollainen käytetyn pintasääaineiston meta-analyysi puuttui... => Epäoleelliset, kirjoittajalle itselleen ehkä tarpeelliset "väärät" mittaustavat ja muu hömppä pois. --Paju (keskustelu) 20. marraskuuta 2013 kello 18.13 (EET)

Nykyisellään artikkeli hyvin Suomi-painotteinen ja sisältää kummia "läheltä liippaa, muttei kuulu aiheeseen" -tyyppisiä otteita meteorologian ja klimatologian perusteista. Keskity artikkelissa sen aiheeseen. Ensimmäinen lause rajaa monien Euroopankin valtion ilmatieteellisten laitosten ja vastaavien mittaukset muuksi kuin ilman lämpötilan mittaamiseksi, koska monessa vähempilumisessa maassa lämpötila-anturi sijoitetaan alemmas kuin 2 metrin korkeudelle maanpinnalta. --Paju (keskustelu) 20. marraskuuta 2013 kello 22.19 (EET)

Päätän arvioinnin. Pitkä lista parannusehdotuksia toteutettavaksi. Gopase+f (keskustelu) 21. marraskuuta 2013 kello 13.01 (EET)

Yhteen vai erikseen?

Kirjoitin artikkelin alun perin otsikolla ilmanlämpötila, siis yhteen kirjoitettuna. Myöhemmin Hartz on kuitenkin siirtänyt erikseen kirjoitetulle nimelle ilman lämptötila. Pitäisikö palauttaa ennalleen? Olin kirjoittanut otsikon yhteen, koska ainakin monissa vanhemmissa lähteissä sana esiintyy siinä muodossa ja erityisesti, koska Otavan isossa Fokuksessa (vuodelta 1973) annetaan ymmärtää, että juuri siinä muodossa se olisi meteorologiassa vakiintunut termi, jolla tarkoitetaan nimenomaan, kuten tämänkin artikkelin alussa määritellään, "lämpötilaa, joka havaitaan varjossa noin kahden metrin korkeudessa maan pinnassa." (Sen sijaan erilleen kirjoitettuna se voi merkitä lämpötilaa ilmakehässä millä korkeudella tahansa tai vaikkapa lämmitetyissä sisätiloissakin. Ja vertailun vuoksi: kirjoitetaanhan ilmanpainekin yhteen, kun on kysymys ilmakehän aiheuttamasta paineesta maan pinnalla. Sen sijaan kun on kysymys keinotekoisesti pumppaamalla aikaansaadusta paineesta, esimerkiksi auton tai polkupyörän renkaassa, voitaneen kyllä puhua "ilman paineesta", mutta tuskin "ilmanpaineesta"...) Lämpötilan osalta kyseessä saattaa tosin olla vanhentunut käytäntö ainakin siitä päättäen, että sitä ei esiinny Ilmatieteen laitoksen sivuston Ilmakehä-ABC -osastossa ([1], jossa on joukko meteorologisten käsitteiden määritelmiä. Sen sijaan se kyllä esiintyy yhteen kirjoitettuna vanhimmassa suomalaisessa tietosanakirjassa (Tietosanakirja (1909)), joka nyttemmin on skannattu verkkoonkin: [2]; siellä tosin ei tuota kahden metrin korkeuteen liittyvää määritelmää ole, joten ehkä se oli vakiinnutettu jossakin vaiheessa vuosien 1909 ja 1973 välisenä aikana. Löytyykö muualta Fokusta uudempia lähteitä, joissa sana esiintyy yhteen kirjoitettuna ja joissa tuota tiettyyn korkeuteen liittyvää määritelmää käytetään? Sen ainakin jo totesin, että jos sanan kirjoittaa Googleen, sieltä tulee kuitenkin esiin enimmäkseen sellaisia sivuja, joissa sana on erilleen kirjoitettuna, eikä ainakaan ensimmäisten joukossa ole sellaista, joka asian vahvistaisi (kaikkein ensimmäisenä kuitenkin juuri tämä Wikipedian artikkeli.) -KLS (keskustelu) 30. maaliskuuta 2016 kello 10.01 (EEST)

Itsekin olisin kirjoittanut yhteen mutta Ilmatieteen laitos kirjoittaa erilleen. Tein vielä sivulla olevasta hakupalkista täsmähaun "ilmanlämpötila" eikä tullut osumia. --Mwåc8m (keskustelu) 30. maaliskuuta 2016 kello 10.28 (EEST)