Keskustelu:Hygroskooppisuus

Otavan Iso tietosanakirja vuodelta 1932

Tietosanakirjan hakusanalla Hygroskooppiset aineet löytyy tällainen selitys:

Hygroskooppiset aineet, aineita jotka niin helposti yhtyvät veteen, että kykenevät imemään itseensä ilmasta ja muista kaasumaisista aineista vesihöyryä sekä poistamaan orgaanisista nesteistä kosteutta. Vesihöyryn ja veden imeytyminen h:siin a:siin perustuu 1) siihen että ne kiteytyvät hydraatteina kuten esim. glaubersuola, kalsiumkloridi ja magneesiumkloridi, 2) siihen että ne ja vesi muuten yhtyvät pysyviksi yhdistyksiksi, esim. fosforipentoksidi, tai 3) siihen että ne kolloidisesti turvoten sitovat hiukkastensa pinnalle vesimolekyylejä (esim. liima ja muut valkuaisaineet, puu ym.). Muutamat h.a., varsinkin kidehydraatteja muodostavat tai muuten veteen kemiallisesti yhtyvät, voivat imeä ilmasta niinkin paljon kosteutta, että liukenevat siihen, vetistyvät, esim. kalsium- ja magneesiumkloridit. Ottavatko h.a. vettä ilmasta tai luovuttavatko ne sitä sille, riippuu ilman vesihöyrypitoisuudesta, so. ilmassa olevan vesihöyryn osapaineesta ja lämpötilasta. Siten esim. glaubersuola imee kosteasta ilmasta itseensä vesihöyryä sitoen sen kidevetenä, mutta luovuttaa kuivassa ilmassa osan siitä. Myös kolloidisten aineiden vesipitoisuus vaihtelee ilman kosteuden vaihdellessa. vrt. Hydraatit, Kolloidit.

En nyt muista, mitä Wikipedian säännöt sanovat tietosanakirjan käyttämisestä lähteenä, mutta tuossa nyt ainakin on jotain. Ehkä tuosta voisi olla apua? Uikku 24. elokuuta 2010 kello 21.10 (EEST)

Siitä vaan lisäilemään, kunhan vain on tarpeelliset lähdemerkinnät --Jylöstalo 6. joulukuuta 2010 kello 19.06 (EET)