Keskustelu:Godwin (jaarli)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

bottiajo tälle kiitos. runsaasti kirjoitusvirheitä. – EJavanainen (kasvihuone) 15. joulukuuta 2010 kello 12.42 (EET)[vastaa]

Kohdasta "Harald valtaa koko maan": "Ehkä suurin koettelemus hänen lojaalisuudelleen tapahtui 1036, kun vanhan kuningassuvun prinssit Edvard ja Alfred." Tästä puuttunee jotain? --Louhikärmes 4. helmikuuta 2011 kello 12.00 (EET)[vastaa]

Eka virke hämää: "Godwin oli...", mutta mitä hän oli? Viisastelija 4. huhtikuuta 2011 kello 10.22 (EEST)[vastaa]

Sivistyssanakirjan mukaan legenda on pyhimyksen/marttyyrin elämänkerta tai puhekielessä myös varsin vähän uskottava tai kaunisteltu tarina. Historiallisena henkilönä Godwin ei täytä kumpaakaan määritelmää, joten sanoja legenda tai legendaarinen on vältettävä johdannossa. Kokonaan toinen asia on, että piirteitä Godwinin elämänkerrasta on siirtynyt myöhempään eurooppalaiseen keskiaikaiseen tarustoon. Silloin näitä kertomuksia voisi luonnehtia legendoiksi, mutta ei itse henkilöä. --Lmaa 11. huhtikuuta 2011 kello 08.16 (EEST)[vastaa]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Vaatii mielestäni varsin paljon kielenhuoltoa (ainakin alkupään perusteella). Asiasisällössä ei ole moittimista - laaja ja perusteellinen. Johdanto kaipaisi mielestäni kyllä myös lyhyen ja ytimekkään kuvauksen Godwinin vaiheista (niille jotka eivät jaksa/halua lukea koko artikkelia).--Nedergard 18. tammikuuta 2011 kello 14.17 (EET)[vastaa]

No oho, onpas pitkä kuin nälkävuosi. Johdannon toimivuutta voisi tosiaan miettiä, nyt se ei oikein toimi tiivistelmänä niin kuin pitäisi. Olisiko mitään mahdollisuutta jakaa tätä tai siirtää jotain juttua erillisiksi pääartikkeleiksi? En itse ainakaan heti yhdellä lukemalla keksinyt siihen luontevaa ratkaisua. Viitteissä on aika paljon huomautuksia, ja niiden tarpeellisuutta voisi ehkä harkita. Kun siellä on sitaatteja lähteistä, niiden olisi hyvä sitten olla alkuperäiskielellä eli englanniksi.--Tanár 18. tammikuuta 2011 kello 19.25 (EET)[vastaa]
Kiitos Nedergard tekemistäsi korjauksista. Kun luin ensimmäisen kappaleen muutoksien jälkeen, tajusin alkuperäisen tekstini tökeryyden. Omaa juttua lukiessa sokeutuu sanoille ja ymmärtää epätarkatkin ilmaisut.
Otit esiin johdantokappaleen toimivuuden, kuten myös Tanár. Ajattelin ratkaisuksi sen jakamista siten, että toisesta ja kolmannesta kappaleesta (alkaen sanoilla "Godwinia luonnehtii kolme ominaisuutta") muodostuisi oma, artikkelin loppuun sijoittuva Arvioita Godwinista/Godwinin merkitys -kappale, ja varsinaiseksi johdannoksi jäisi vain tuo nyt jo oleva ensimmäinen kappale. Luuletteko, että tällainen jaottelu toimisi?
Viitteissä on todellakin paljon huomautuksia. Tapa on tarttunut käyttämistäni lähteistä. Osa lienee kuitenkin paikallaan asioiden selventämiseksi. Tällöin huomautuksessa on jotain, minkä kirjoittaminen leipätekstiin hankaloittaisi lukemista, mutta samalla asia on niin pieni, ettei siitä saa omaa artikkelia. Sitaatit ovat pääsääntöisesti alkukieleltään latinaa: lähteissä yleensä on alkukielinen ja englanninnos. Ymmärrettävyyden kannalta kannatan suomennoksen käyttöä, vaikka tapa onkin osoittautunut työlääksi. Hyvä, kun otit asian esiin, sillä en todella tiedä wiki-käytäntöä tässä asiassa. Lmaa 19. tammikuuta 2011 kello 09.38 (EET)[vastaa]
Wiki-käytäntö on se, että yleensä viitteissä annetaan lähdetiedot, eikä niissä ole pahemmin huomautuksia; toisaalta ei niitä varmaan ole missään kiellettykään sen enempää kuin sitaattejakaan. Sitaatteja on muistaakseni ainakin Pietarinkirkon arvioinneissa tosin kummasteltu. En tiennyt että alkuperäiset lähteet olivat latinaksi, silloin suomennos on perusteltu, kun englanninkielinenkin teksti on käännös. Varsinkin jos osaat latinaa niin että pystyt suomentamaan suoraan siitä. Kukapa olisi uskonut vielä 100 vuotta sitten että Suomessa englantia osataan yleisesti mutta latinaa vain harvat.--Tanár 20. tammikuuta 2011 kello 13.10 (EET)[vastaa]
Vilkaisen myöhemmin päivällä josko kielenhuollostani olisi apua. Viitehuomautuksiin: minusta tapa on sinänsä oikein mainio, ja varsinkin humanistisissa tieteissä suhteellisen paljon käytetty. Usein viitteistä saa huomautuksen kanssa jo oleellisen irti, ja toisaalta välillä on tarpeen täsmentää, mitä viite oikein selittää. Joten jos Wikipediassa ei ole noita kielletty, en näe, että niistä voisi olla haittaa. Jos ne olisivat kiellettyjen listalla, toimisin asiaintilan muuttamiseksi. Iivarius 21. tammikuuta 2011 kello 08.18 (EET)[vastaa]
Yritin karsia ja selkeyttää johdantoa.Lmaa 26. tammikuuta 2011 kello 10.39 (EET)[vastaa]

Joka kappaleen perässä voisi olla viite. Nyt sellainen puuttuu ainakin tausta osion 5nestä kappaleesta. J.K Nakkila 26. tammikuuta 2011 kello 19.01 (EET)[vastaa]

Juu, nyt on viite kappaleen lopussa.Lmaa 27. tammikuuta 2011 kello 10.12 (EET)[vastaa]

Enpä jaksanut vielä lukea loppuun asti, sen verran pitkä artikkeli. Alkupuoliskolla oli aika paljon suoria sitaatteja vanhoista kronikoista. Näitä voisi mielestäni kirjoittaa auki omin sanoin ja valita ehkä muutama sitaattimallineeseen pois tekstistä. Vähän hämää tällaiset kohdat "Vita Ædwardi kertoo: ”Hän..." Lisäksi siellä on aika paljon englatilaista termistöä, vaikka suomenkielisetkin on olemassa. Haraldista puhutaan koko ajan Haroldina ja Knuut III Hardeknut Harthakutina. Voisiko noiden keskiajan kronikoitsijoiden nimet kääntää suomeksi (tein sitä vähän mutta sitten ajattelin jättää kesken). Esimerkiksi pitäisikö Henry of Huntingdonin olla Henry Huntingdonilainen tai peräti jopa Henrik Huntingdonilainen. William of Poitiersin muutin Vilhelm Poitiersilaiseksi, sillä sillä nimellä löyty muualtakin Wikipediasta. Asiaa sinällään on aika runsaasti tällaisesta kaverista, joka eli tuhat vuotta sitten. --PtG 27. tammikuuta 2011 kello 11.49 (EET)[vastaa]

Katsoin kotoa löytyvästä suomalaisesta historiankirjasta oikeita nimien kirjoitusmuotoja. Godwinin poika on todella Harald, ei Harold. Knuut Suuren kaksi kuninkaiksi kruunattua poikaa ovat puolestaan Harald Harefod ja Hardeknut. Keskiaikainen nimi Henry of Huntingdon todella tarkoittaa Huntindonissa syntynyttä tai vaikuttanutta miestä, joten varmasti nimet olisi syytä tarkistaa ja oikaista myös tältä osin. Tietääkö kukaan, onko nimillä jo vakiintuneet suomalaiset kirjoitusasut?Lmaa 27. tammikuuta 2011 kello 19.36 (EET)[vastaa]

Minusta artikkelin voisi jakaa pituuden vuoksi kahtia: pääartikkeliin ja artikkeliin Jaarli Godwinin elämäkerta. Ludwig Wittgensteinin tapauksessa on tehty näin. Artikkelin muokkaamismahdollisuus ja luettavuus (siis havainnollisuus aiheeseen tutustuvalle) parantuisivat. Wikipedian sisällön vähitellen kasvaessa elämäkerta-artikkelit alkavat minusta olla jo ajankohtaisia. --Thi 30. tammikuuta 2011 kello 17.48 (EET)[vastaa]

Katsoin mainitsemasi artikkelin Wittgensteinista. Tapa tuntuu toimivalta, varsinkin kun W:n elämänkerta ja filosofia voidaan erottaa toisistaan. Kuinka jakaisit Godwin-artikkelin?Lmaa 31. tammikuuta 2011 kello 10.02 (EET)[vastaa]
Aloittaa voisi siten, että kopioi suunnilleen koko artikkelin elämäkerraksi ja tämän jälkeen tiivistää pääartikkelia huomattavasti. --Thi 31. tammikuuta 2011 kello 14.05 (EET)[vastaa]
Mitä järkeä siinä olisi? Elämäkerta-artikkeli olisi vain vähän lyhyempi kuin alkuperäinen artikkeli. -- Jniemenmaa 31. tammikuuta 2011 kello 14.22 (EET)[vastaa]
Pääartikkeli olisi huomattavasti lyhyempi, kun pääosa sisällöstä olisi elämäkerta-artikkelissa. Se, miten pitkä elämäkerta-artikkelin tulisi olla, voidaan käsitellä kun pääartikkeli on saatu kuntoon. --Thi 31. tammikuuta 2011 kello 14.32 (EET)[vastaa]
Pääartikkeli tulisi huomattavasti lyhyemmäksi, mutta elämänkerta -artikkeli olisi käytännössä tämä artikkeli? Tässä artikkelissa on mielestäni käytännössä vain Godwinin elämänkertaa ja hieman Englannin historiaa taustoittamaan tilanteita. Mielestäni ei päästä puusta pidemmälle, jos tämä artikkeli käytännössä siirretään toiselle nimelle ja tehdään siitä tiivistelmä. --Lakritsa 31. tammikuuta 2011 kello 16.03 (EET)[vastaa]
Jos artikkeli halutaan saada yleensä lyhennettyä, se pitää sitten lyhentää suoraan. En halunnut ehdottaa tekstin heittämistä pois ensisijaiseksi ratkaisuksi, vaikka se loisikin toisen projektin rinnalle. On kyllä totta, että osa tekstistä voi olla yleistä tietokirjallista ainesta tietosanakirjamaisuuden sijasta. --Thi 31. tammikuuta 2011 kello 16.14 (EET)[vastaa]

Artikkelia kommentoin sen verran, että tuo kartta "Varhaisia mainintoja Godwinista" alaotsikossa on liian iso, sitä voisi rajata sen verran, että tulisi Irlannin länsirannikko mukaan, mutta Grönlannin voisi jättää pois. Viitteiden tekstejä voisi mahdollisesti karsia? --Lakritsa 31. tammikuuta 2011 kello 16.06 (EET)[vastaa]

Palatakseni artikkelin jakamiseen. Näkisin mahdolliseksi erottaa Godwinin merkityksen normannien vastustajana hänen elämänkerrastaan. Normandialaisen Vilhelm Valloittajan voitettua 1066 Hastingsin taistelussa alkoi tähän päivään kestänyt dynastia. Godwin ja hänen poikansa Harald edustivat vastavoimaa normanneille. Sen vuoksi heitä myös surutta haukuttiin valloituksen jälkeisissä historiankirjoissa. Lmaa 31. tammikuuta 2011 kello 21.41 (EET)[vastaa]
Vaihdoin paremmin rajatun kartan osioon "Varhaisia mainintoja G:sta". Olisin mieluusti leikannut jo olemassa olevaa karttaa, mutten onnistunut aikeessani, joten etsin kokonaan toisen kuvan.Lmaa 1. helmikuuta 2011 kello 04.19 (EET)[vastaa]

Poistin PtG:tä haitanneen sitaatin ja siirsin sen viitteisiin, eipähän häiritse siellä leipätekstiä. Aiemmin oli maininta sitaattimallineesta. Mikä se on? Häiritsevätkö sitaatit viitteissä? Lmaa 3. helmikuuta 2011 kello 08.28 (EET)[vastaa]

Pistin kokeeksi tuon sitaattimallineen. -- Jniemenmaa 3. helmikuuta 2011 kello 09.48 (EET)[vastaa]
Malline on mainio ja mielestäni luettavuutta lisäävä. Kysymys: voiko sitaateissa korvata hän-sanat henkilön nimellä? Mikäli tällaisen pieni väärennös sallitaan, teksti selkeytyisi huomattavasti. Alkuperäisessä tekstissähän henkilöiden nimet on esitelty edellisissä lauseissa, joten lukija kyllä tietää, kenestä on kyse: kirjoittajan kannalta hän-sanan käyttö on ollut tautologian karttamista.Lmaa 4. helmikuuta 2011 kello 10.21 (EET)[vastaa]
Jep, luettavuus on nyt paljon parempi, kun sitaatit ovat laitettu mallineisiin. --PtG 5. helmikuuta 2011 kello 00.17 (EET)[vastaa]

Kirjoitin muutaman pienen apuartikkelin PtG:n punaamiin nimiin. Herrojen Historioitsijoiden suomennetut nimet tuntuvat hyviltä ja ovat linjassa muiden maiden wikien kanssa. Lmaa 4. helmikuuta 2011 kello 11.18 (EET)[vastaa]

Toivoisin, että tätä ei arkistoitaisi ennen sunnuntaita, jota ennen pyrin käyttämään tämän artikkelin läpikäymiseen reilusti aikaa. --Lakritsa 16. helmikuuta 2011 kello 23.31 (EET)[vastaa]

Mainiota. Vaikka viihdemaailman ja eritoten amerikkalaisen elokuvateollisuuden sanonta Kill Your Darlings pitääkin paikkansa, on ohjeen noudattaminen osoittautunut vaikeaksi. --Lmaa 17. helmikuuta 2011 kello 09.23 (EET)[vastaa]
Noin. Kävin artikkelin aika hyvin läpi ja korjasin jonkin verran tekstiä. Olisin sitä mieltä, että artikkeli ansaitsisi kyllä statuksen: jopa suositelluksi, on sen verran kattava ja hyvin viiteistetty. Sitä ennen olisi kyllä hyvä täyttää muutamat selvennä-pyyntöni, jotka lisäsin, pieniä kohtia. --Lakritsa 18. helmikuuta 2011 kello 15.27 (EET)[vastaa]
Sen verran vielä, että johdannon viitteitä voi karsia, jos tieto löytyy leipätekstistä viitteiden kera. --Lakritsa 18. helmikuuta 2011 kello 15.30 (EET)[vastaa]
Selvensin, mutta selvenikö riittävästi? Karsin myös johdannon viitteitä, joiden sisältö löytyi todellakin myöhemmästä tekstistä. --Lmaa 19. helmikuuta 2011 kello 18.45 (EET)[vastaa]
Parempi tosiaan. Johdanto on toisaalta vieläkin ongelmallinen. Tai siinä on aivan liikaa sellaista tekstiä, jota ei löydy leipätekstistä, vaikka johdannon pitäisi olla tiivistelmä artikkelista. Tai ainakin johdannon viimeiset kaksi virkettä voisi laittaa myös osioon "arvioita Godwinista". --Lakritsa 20. helmikuuta 2011 kello 22.19 (EET)[vastaa]
Siirsin ehdottamasi kaksi viimeistä virkettä pois johdannosta, en kuitenkaan "arvioita godwinista" -osioon, vaan vilhelm valloittajan valitukseen. Ryhtyessään puuhaamaan Englannin valloitusta Vilhelm tarvitsi joukon hyväksyttäviä syitä sotatoimilleen. Hän saikin hankkeelleen mm Paavin siunauksen. Mielenkiintoista on, että samaan aikaan Englannin valtausta yrittäneellä Norjan Harald Ankaralla ei ollut mitään tarvetta vakuuttaa ketään hankkeensa oikeudellisuudesta. Hastingsin taistelun jälkeen normannit esittivät Godwinin ja tämän pojat epäedullisessa valossa ja vastaavasti kuningas Edvardista tehtiin pyhimys sekä väitettiin hänen luvanneen kruunun Vilhelmille (mihin lupaukseen hänellä ei ollut mitään juridista oikeutta, sillä kuninkaan valitsi witan). Lisäsin myös Godwinin paluuseen jo johdannossa olevan tiedon siitä, että paluun jälkeen Edvard hallitsi vain nimellisesti. Näin tältä osin johdannon tieto ei jää irralliseksi.--Lmaa 21. helmikuuta 2011 kello 12.11 (EET)[vastaa]

Hardeknut / Harthaknut?[muokkaa wikitekstiä]

Nämä ovat ilmeisesti yhden henkilön nimityksiä? Lukija ei kuitenkaan pysy perässä, jos käytetään kahta nimeä. Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2022 kello 12.07 (EEST)[vastaa]