Keskustelu:Ekorakentaminen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

"On viisainta vähentää talon lämmitystarvetta hyvällä eristyksellä. Tarvittaessa käytetään puu- ja pellettilämmitystä, jotka ovat uusiutuvia ja paikallisia energian lähteitä. Lisälämmönlähteenä käytetään suoraa tai epäsuoraa auringon energiaa, maalämpöä ja miksei tuulienergiaakin. Ekotalossa energian ja veden kulutus putoaa 40-80 prosenttia tavanomaiseen omakotitaloon verrattuna. Sillä säästää jo roimasti ympäristöä ja rahaa. Ekotalo maksaa lisäeristeensä, energiapihit laitteensa ja muut lisäsijoitukset takaisin parissa vuodessa. Poisjäävät lämmityslaitteet maksavat ison osan eristykseen käytetyistä summista."

VASTINE EDELLISEEN LAINAUKSEEN
Minusta on myös ekologisuudesta puhuttaessa hyvä miettiä, että onko puun ja käyttäminen asuntojen lämmityksessä ekologista.
Se saattaa ensinäkemältä tuntua ekologiselta harvaanasutuilla alueilla.
Ajatellaanpa että esimerkiksi Pekingin väkimäärä tai edes Moskovassa asuva väkimäärä (n. 10 miljoonaa) muuuttaisivat maaseudulle ekotaloihin jossa käydettäisiin puuta talojen lämmittämiseen. Miten suunnattoman suuri rakennusalueen kaupunkien väkimäärän asuttaminen ekotaloihin vaatisi. Myös ruan jakelu ja liikenneongelmat lisääntyisivät.
Oletettaan, että kaikki asuisivat ekotaloissa, jossa lämmitykseen tarvittava energiamäärä olisi vain 40% normaalista. Paha aavistukseni olisi, että jos kymmenestä suurimmasta pohjoisen pallonpuoliskon kaupungista väki muuttaisi taajamaan ulkopuolelle ekotaloihin (esim. 200 miljoonaa ihmistä), niin kasvihuonekaasujen päästöt pomppaisivat moninkertaisiksi ja ilmastonmuutos voimistuisi merkittävästi.
Mielestäni ekologisin asumismuoto suurelle väkimäärälle on nykyaikainen kerrostalo ja ekologisin kaupunkirakenne on kerrostaloalue. On hyvä miettiä myös jätevesiä, logistiikkaa ja ihmisten liikkumista ekologisuudesta puhuttaessa.
Esim. Jos suuren kaupungin väki asuu haja-asutusalueella omakotitaloissa esimerkiksi tuhannen neliökilometrin alueella. Vaaditaan valtavat liikenne järjestelyt kokoaamaan ihmiset, töihin, harrastuksiin, kouluihin ja vapaa-ajan viettoon. Eli onko niin, että minkä lämmityskuluissa säästää energian tuhlauksesta, niin maksetaan takaisin polttoaineen kulutuksessa kun joudutaan kuljettamaan ja jakelemaan elintarvikkeita ja ihmisiä laajemmalle alueelle sekä pienempiin yksiköihin.
Haluan vain esittää toisenlaisen näkemyksen ekorakentamista ja herättää keskustelua. Mielestäni artikkelin ekorakentaminen sopii hyvin Suomeen ja sielläkin vain haja-asutusalueelle.
Artikkelin mukaisessa ekorakentamisessa on ratkaistu hyvin lämmitykseen liittyvä energian kulutus, mutta on em. rakentamiseen liittyy myös jätehuolto ja kulkuväylä ongelmien ratkaiseminen ekologisesti.
Lyhyt havainnollistaminen. Jos Helsingin alueen puoli miljoona ihmistä kaikki haluaisivat muuttaa omiin ekotaloihin, jossa olisi 0,1 hehtaarin piha, niin tarvittaisiin tilaa 500 neliökilometriä, joka on kolminkertainen nykyisen Helsingin kokoon nähden. Tähän ei ole laskettu vielä mukaan mitään muuta kuin tonttien vaatima tila.
Joku voi tietysti esittää uusinta uutta "tiivistä ja matalaa", mutta siltikään asutus ei tulisi mahtumaan helsingin alueelle.
Ensimmäiseksi olen lähinnä lehden ja netin välityksellä törmännyt lähinnä pientaloihin, jotka kantavat brandia "ekotalo".
Toiseksi tässä artikkelissa esitetyillä rakennusmateriaaleilla korkempien rakenteiden toteutamista voidaan pitää kyseenalaisena.
Tietääkö kukaan viisikerroksista hirsitaloa, jossa käytetään vain uusiutuviin luonnonvaroihin kuuluvia rakennusmateriaaleja?
Mielestäni myös pienhiukkaspäästöistä johtuen pidän hyvin epäekologisena hiilen ja pellettien polttamisen, koska pienhiukkaset ovat yksi tekijä, joka aiheuttaa astmaa ja allergiaa josta allergia ja astmaliitto mukaan jo 10 prosenttia väesöstä kärsii. On hyvin kyseen alaista mielestäni ekologisuuden nimissä aiheuttaa isolle väestönryhmälle hengityksen ahdistusta. Eikä näiden sairauksien hoito ihan energian kulutuksesta vapaata ole.
"Hiukkaset voivat aiheuttaa akuutisti esimerkiksi astmakohtauksen. Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi hengitysteiden ärtyminen ja keuhkojen kautta vereen päätyvät aineet voivat aiheuttaa tai pahentaa mm. erilaisia sydän - ja verisuonitauteja tai jopa syöpää." /2
lähde
[1]
[2]
mangu

Rakenteesta[muokkaa wikitekstiä]

Rakenne kaipaisi kovasti järjestelyä. Ohessa ehdotus:

Ekorakentamisen määritelmä

Ekorakentamisen periaatteita

  • Rakennuksen elinkaari
  • Rakennuksen ja ympäristön suhde

Rakennusmateriaalien käyttö

  • Lämmöneristeet
  • Runkorakenteet

Rakennusosien ekologisuus

  • Rakennuksen ulkovaippa
  • Ikkunat ja ovet

Teknisten järjestelmien ekologisuus

  • Lämmöntuotto
    • Puulämmitys
    • Pellettilämmitys
    • Maalämpöpumppu
    • Ilmalämpöpumppu
    • Aurinkoenergian käyttö
  • Lämmön varastointitapoja
  • Ilmanvaihtojärjestelmät
    • Painovoimainen ilmanvaihto
    • Koneellinen ilmanvaihto
    • Lämmön talteenotto
  • Käyttö- ja jätevesi

Ekologisen rakentamisen näkökulmia

  • Tiivis vs. harvaanrakennettu ympäristö
  • Aktiivinen vs. passiivinen ekotalo
  • Halpa vs. kallis rakenne
  • jne. tarpeen mukaan

Tämän jälkeen voisi keskittyä sisältöön, asiasisältö kaipaa kovast tiukentamista. Markkus 12. maaliskuuta 2007 kello 20.28 (UTC)

Ehdottamasi vaikuttaa paremmalta kuin tämä nykyinen väliotsikointi ja järjestely jonka pikaisesti heitin kehiin silloin joskus viime vuoden puolella. :) --Velma 21. maaliskuuta 2007 kello 15.58 (UTC)
No hyvä! Kyllä tuossa pitää vielä miettiä termejä, esim. Teknisten järjestelmien e. voisi jakaa kylmän rauhallisesti Lämmitys, Vesi, Ilmastointi. Ei tuo jako muutenkaan mikään valmis ole, mutta laajentaminen onnistuu varmaan suht' järkevästi. Tämä on melkoisen laaja aihe. --Riisipuuro/ent. Markkus 21. maaliskuuta 2007 kello 16.24 (UTC)--
Niin on, tässä artikkelissa tullaan tarvitsemaan paljon pääartikkeli-mallineita. --Hartz 4. lokakuuta 2008 kello 11.06 (EEST)

Rakenteesta, osa 2[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli kaipaisi seuraavaa:

  • Vähemmän otsikoita: monen otsikon alla ei ole tekstiä nimeksikään, tai sen alla on pelkkä luettelo. Tämän taustalla voi olla, että alunperin on ollut isot suunnitelmat artikkelia varten eikä into ole sitten kantanut, syystä tai toisesta. Kannatan kuitenkin että pyritään artikkelin luettavuuteen tällä hetkellä, vaikka tarkoitus olisikin jollain aikavälillä laajentaa tekstiä otsikoiden alle.
  • Viitteistys: artikkelia ei ole viitteistetty, mikä tekee sen uudistamisesta vaikeaa.
  • Lähteet: kirjaviite-mallineet pitäisi laittaa.

Näistä sanoisin että otsikoiden selkeyttäminen ja vähentäminen olisi ensisijaista, sisällysluettelo antaa ehkä vähän liian myönteisen kuvan artikkelin laadukkuudesta. Kuvia voisi myös lisätä.

--avanninen 19. maaliskuuta 2011 kello 11.26 (EET)