Keskustelu:Chartalismi

Modern Monetary Theoryn osaan pitäisi varmaankin lisätä, että mikäli keskuspankki omistaa valtionvelkaa, niin valtio maksaa valtionvelan korkoja keskuspankille. Sitten keskuspankki maksaa saamansa korkotulot valtiolle. Valtion korkomenosta siis tulee keskuspankin korkotulo ja uudelleen valtion korkotulo. --Hartz (keskustelu) 5. maaliskuuta 2019 kello 11.33 (EET)

Aiheellinen lisäys! Tässä löytämiäni aiheeseen liittyviä kirjoituksia (Hurri 2016), (Wessman 2016) ja (Hurri 2019). Ihan en vielä asian monimutkaisuudesta ja artikkeleiden mahdollisesta ristiriidasta (jos sellainen oli, jäi vähän epäselväksi) johtuen uskaltanut neutraalia kappaletta tuosta wikiartikkeliin vääntää. Aiheeseen läheisesti liittyvä QE (quantitative easing) tulisi myös varmaan tarkastaa, että Suomen wikistä löytyy ja on ajan tasalla. (Edit 13:00: olitkin ansioitunut QE-artikkelin päivityksen parissa vastikään, hienoa!)- Yhteistyössä (keskustelu) 5. maaliskuuta 2019 kello 12.54 (EET)

Ray Dalion ja Jeffrey Sachsin kommentit MMT:stä

https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-05-01/dalio-something-like-mmt-is-coming-whether-we-like-it-or-not Dalion mukaan jokin sellainen kuin MMT on tulossa, halusi sitä tai ei. Sitten toisaalta tässä videossa https://www.youtube.com/watch?v=6ZEtp-3JVlI Jeffrey Sachs sanoo että rahapolitiikalla ei voi ratkaista ongelmia jotka ovat rakenteellisia, ja että täytyy korjata rakenteita (terveydenhoito, koulutus) eikä painaa rahaa. Sachs myös mainitsee, että Euroopan maat keräävät veroina eivätkä paina rahaa. Aivan videon lopussa Sachs sanoo, että rahan painaminen ei ole mikään taikatemppu, kun kyse on ongelmista jotka tavallisella politiikalla täytyy ratkaista. Sachs on aivan oikeassa että Euroopassa on korkeammat veroasteet ja terveydenhoito ja koulutus ovat verovaroin kustannettuja. Amerikassa MMT liittyy "want to have the cake and eat it too" eli halutaan matalat verot, mutta samaan aikaan kalliit ohjelmat, mikä ei tietenkään onnistu samaan aikaan, vaan veroja on nostettava. Eli Sachs sanoo että verot ylös ja rakenteelliset korjaukset tavallisella politiikalla, ilman tätä MMT:tä. --Hartz (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 10.15 (EEST)

Valtion rooli MMT:ssä

Artikkelissa pitäisi mielestäni selvemmin kertoa mikä on valtion rooli MMT:ssä ja että miksi MMT asettaa valtion niin keskeiseksi. Artikkelissa pitäisi mielestäni myös avata että liittyykö MMT hintavakauden saavuttamiseen jollain tapaa ympäristössä jossa ohjauskorko on pysyvästi nolla prosenttia, eli ympäristössä jossa korkotason muutoksilla ei voida hienosäätää mitään. Itselleni ainakin tulee mieleen, että kyse on jostakin sellaisesta ajatuksesta, että kun keskuspankki ja sen harjoittama rahapolitiikka on tullut voimattomaksi, astuu tällöin valtio keskuspankin paikalle elvyttävän talouspolitiikan toteuttajana. Tämä selittäisi miksi valtio on tässä keskeisessä roolissa. Siis nimenomaan sen, että valtio laskee rahaa liikkeelle omien budjettimenojensa kautta. Näillä valtion menoilla taidetaan tavoitella elvyttävää lisäkysyntää. Artikkeliin pitäisi varmaan sitten vielä lisätä kritiikkiä siitä mitä valtion roolin kasvattaminen kansantaloudessa tarkoittaa, investointeja kun osaavat tehdä muutkin kuin valtio, eikä valtio ole taloudellisena toimijana (talousyksikkönä) mikään taikaluoti. Valtion budjettimenojen kasvua ja suurta määrää ei taida nykyiset talousteoriat pitää positiivisena asiana, eikös tässä anneta valtiolle vapaus budjettimenojen kasvattamiseen aivan hillittömästi, kun ei ole mitään budjettirajoitetta ja kaikki valtion menot voidaan perustella "elvytyksellä". Sitten toisaalta taas talouskasvu syntyy lähes yksinomaan tuottavuuden kasvusta, teknologioista, eikä valtion menoista. --Hartz (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 11.52 (EEST)