Keskustelu:B. S. Cunningham Company

Tekstin monimutkaisuus

Yritin tänään saada tekstistä edes johdannon osalta hieman helpommin luettavaa ja ymmärrettävää, mutta artikkelin "omistaja" Mustavi ei tätä hyvällä katsonut vaan kumosi kaiken. Olisi mukava kuulla Mustavilta perusteluja, miksi hän pitää omaa sekavaa ja rönsyilevää tyyliään parempana lukijoiden kannalta. Olavi Tokainen (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 22.46 (EET)

Ainakin kielenhuollon näkökulmasta muutoksesi olivat hyviä ja palautin versiosi. Suurin osa artikkelin muusta tekstistä on kovin vaikealukuista. Olisi tosiaan kiva tietää, onko homologaatiolla jotain tekemistä esim. tyyppitestauksen kanssa. -Ochs (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 23.16 (EET)

Perusteluja löytyy varmasti keskustelusta Le Mansin onnettomuudesta. Homologointi on ilmeisesti Googlen perusteella kilparadan tarkistamista ja vertaamista määräyksiin. Ainakin hiihdossa. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 23.50 (EET)

Päinvastoin "katsoin hyvällä" joitain korjauksia (vaikkapa Briggs Cunningham II:n syntymän ja kuoleman päivämäärät tarpeettomina pois), mutta sen sijaa palautin yritystä koskevaan artikkeliin sen toiminnan loppumisen syyt. Näin tein, koska tieto miksi toiminta lakkasi kuuluu mainita, järkevimmin introssa. Homologaatio on luokittelua, tässä tapauksessa Cunningham-yrityksen luokittelua autonvalmistajaksi, minkä jälkeen ACO salli sen osallistua Le Mans-ajoihin: esimerkki autoalalta vaikkapa kuuluisa Ferrari 250 GTO-malli (GTO = Gran Turismo Omologata), mitä valmistettiin rajallinen määrä tietyillä teknisillä piirteillä samassa luokittelutarkoituksessa. Lainasana on ihan tunnettu mu-piireissä, mutta yli-innokkaat näyttävät poistaneen selventävän suomenkielisen vastineen. Miksi?

Ihmisten kommunikointitavoissa on merkittäviä ja tutkittuja eroja: toiset puhuvat/kirjoittavat pitkään ja jaaritellen/rönsyillen, kun toiset tököttävät lauseenpätkissä ja jättävät mielestään turhia yksityiskohtia pois. Myers-Briggsin luonnetypologian mukaisesti NF/NT- eli intuitiivityypit käyttävät vaikeaselkoisempaa kapulakieltä (pahamaineisena wanhana esimerkkinä kansleri Jaakko Hongon "Liiketalous"-kirja Ekonomia-sarjasta, minkä kapulakielen kanssa kauppatieteen opiskelijat tuskailivat), ja SF/SP-luonnetyypit taas pätkivät asiansa lyhytlauseisiin. Nämä ovat luonnepiirteitä, ja vastaava kirjoitustyyli samanluonteisille ihan hyvin luettavissa/ymmärrettävissä. Mikään tai kukaan ei tietenkään estä kriitikkoa kirjoittamasta artikkeleita kokonaan uusiksi omalla kommunikointityylillään.

Entäpä tärkeä kysymys miten Wikipedian "asiakkaat" eli lukijat kokevat kirjoitustyylin pitkillä lauseilla? Jos artikkelin katselukertojen tulkitaan antavan osviittaa, ei kapulaisempi kieli tunnu suuresti karkoittavan lukijoita. Esimerkiksi Cunningham-yhtiö on marginaaliaihe - pieni yhtiö, mikä toimi vuosikymmeniä sitten muutaman vuoden ajan, eikä saavuttanut tavoittelemaansa Le Mans-ajojen voittoa - mutta silti artikkeli klikataan aika ajoin auki. Vuoden 1955 Le Mans-onnettomuudesta kertova artikkeli taas on ollut jopa aika suosittu - ajoittain kymmeniäkin katselu- tai avauskertoja per päivä - mutta ehkäpä lukijat ovat kokeneet sen kapulakielestä ja rönsyistään huolimatta informatiiviseksi? Tiedon välittäminen lie "Job #1", ja rosot viilataan pois ajan kanssa?! Tilastohan ei valitettavasti taida kertoa artikkelin parissa vietettyä aikaa, mikä olisi paras mittari kiinnostiko se lukijaa: silmäiltiikö sitä vain parin sekunnin ajan, vai oliko se auki minuutin-useankin ajan? Paremman mittarin puuttuessa on kuitenkin kohtuullista tulkita, että monta kertaa per päivä avatut kirjoitukset ovat kiinnostaneet, "asiakas" löytänyt tietoa mitä etsi, ja kenties suositellut kirjoitusta kaverilleenkin. Muunkieliset Wikipedia-kirjoitukset ovat osittain vielä paljon suomenkielistä perusteellisempia, jotkut niistä vielä paljonkin kapulakielisempiä kuin minun kirjoitukseni (varmaankin professorin kirjoittamia), eli mitään periaatteellista estettä kirjoittaa pitkiä, ehkä (sorryy!) vaikealukuisia, mutta perusteellisia ja huolella/rakkaudella koottuja artikkeleita ei näytä olevan. Mistäs nyt siis "puristaa"? Mustavi (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 22.04 (EET)

Kyse voi olla luonteenpiirteistä ja kommunikointitavoista, mutta sellaisten ei saisi näkyä tietosanakirjan neutraalia asiatyyliä vaativissa teksteissä. TV:n uutistenlukijat ovat siviilissä varmaan hauskoja tyyppejä, mutta uutistyössä sitä ei saa huomata muusta kuin suoran lähetyksen häiriökohtien joustavana haltuunottona ja kommentointina. Matti Rönkä kirjoittaa romaaneja aivan eri tyylillä kuin uutistekstejään. Remu Aaltonen tai Andy McCoy tuskin sopeutuisivat uutistenlukijoiksi, koska eivät kykene muuntamaan ilmaisunsa tyylilajia eivätkä pitäytymään pelkästään asiassa. Tietosanakirjassa jokaisen kirjoittajan olisi häivyttävä taka-alalle ja kirjoitettava kuivan asiallista, luotettavista lähteistä huolella valikoitua tekstiä omin asiatyylisin sanoin. Näistä Wikipedian kahvihuonekeskusteluista näkee, miten erilaisia muokkaajat ovat luonteeltaan ja viestintätyyleiltään, mutta artikkeliteksteistä se ei samoilla tyypeillä juurikaan näy. Asiatyyli ei ole anekdootteja, lukijan puhuttelua, kiertoilmaisuja, kirjoittajan omia arviointeja tai päätelmiä, juoruja ja huhuja tai muuta tunteisiin vaikuttamista. Tietosanakirjan muokkaajien ei kuulu valikoida tekstiensä lukijoiksi vain samankaltaisia persoonallisuuksia kuin itse ovat, vaan tekstien tulee olla kelle tahansa mahdollisimman helposti ymmärrettäviä, mieluusti myös suomea kakkos- tai kolmoskielenään osaaville. Ei tässä sen kummemmasta purista kuin tällaisista yhteisesti ja yleisesti hyväksytyistä käytännöistä ja niiden noudattamiseen tarvittavasta sopeutumiskyvystä ja muuntautumishalusta. Tätä olisi muuten tehokasta harjoitella kirjoittamalla tänne välillä itselle tuntemattomasta aihealueesta, johon olisi helpompaa suhtautua neutraalisti. — Osmo A. Wiio jakoi tekstin ymmärettävyyden seuraavasti: 1) Havainnollisuus. Havaittava todellisuus on helpompi ymmärtää. 2) Samastuminen. Tuttu asia on ymmärrettävää. 3) Kieliasu. Sanatekijät: oudot, pitkät ja vierasperäiset sanat vaikeuttavat ymmärtämistä. Rakennetekijät: pitkät, monimutkaiset lauserakenteet estävät ajatuskokonaisuuksien syntymistä. 4) Ideatiheys. Mitä useampia asioita aikayksikköön mahdutetaan, sitä vaikeampaa teksti on. 5) Ulkoasu. Havaintopsykologinen vaikutus. 6) Motivaatio. Mielenkiintoinen aihe houkuttaa ottamaan selvää vaikeastakin asiasta. Sinun kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota kohtiin 3 ja 4. Ystävällisin terveisin Olavi Tokainen (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 22.56 (EET)

Onko korjauspyynnössä käytetty "fanitarinointi"-sana Sinun mielestäsi asiatyyliä? Entä löytyykö tästä kirjoituksesta "anekdootteja, lukijan puhuttelua, kiertoilmaisuja, juoruja ja huhuja tai muuta tunteisiin vaikuttamista"? Ei. Voidaan väitellä onko tarpeellista tietoa, että Briggs Cunningham käytti kilpailumatkoillaan Bentley Continental-autoa... mutta toisaalta hänen valintansa oli kenties tarkoituksellinen, sillä 1920-luvun loppupuolen Le Mans-voittojensa kaudella Bentleyn osakkaina oli hyvinkin samankaltaisia, varakkaita urheilumiehiä (mm. kapteeni Woolf Barnato). Ryhmä oli/on tunnettu "Bentley boys"-nimellä. Esitän nuo kaksi asiaa toki erillisinä, yrittämättä "vaikuttaa" lukijaan, mutta ehkäpä lukija kiinnostuu tärpistä, ja tutustuu tuohonkin automobiilihistorian palaseen. Bentley itse kunnioittaa voittoisaa ajanjaksoa nimeämällä mallejaan yhä Le Mans-radan osuuksien mukaan: vaikkapa "Arnage" tai "Mulsanne". Mielestäni on perusteltua ja hyödyllistäkin mainita asiayhteyksistä, sillä alalla kuin alalla muodostuu verkostoja, ja verkostojen kautta aikakaudellensa tyypillisiä ilmiöitä. Asiayhteydet on helpompi muistaa kuin irralliset tiedonjyväset. Samoin ihmisen on helpompi muistaa anekdootit kuin pitkät litaniat faktoja: anekdootit eivät siis ole itsetarkoitus, vaan ne toimivat "aasinsiltoina", muistin tukena. Mielestäni olen käyttänyt tätä tehokeinoa hyvinkin säästeliäästi, eli kirjoitukset eivät ole muuttuneet kaskukokoelmiksi.

Olet oikeassa kapulalauseista - tunnustin tuon "pahan tavan" itsekin esittäytymisessäni (poistin sen sittemmin tarpeettomana) - ja ahkerilla hetkillä olen korjaillut tai siistinyt kehnoja kirjoituksiani itsekin. Ehkäpä "asiatyyli" kehittyy kirjoittamisen, rutiinin myötä: olen ollut mukana vasta muutaman vuoden, ja kokonaan uusia artikkeleita on syntynyt vain harvakseltaan. Ystävällinen opastus on toki aina tervetullutta. On tässä yhteydessä mainittava, että kävin koulua pääasiassa ulkomailla, ja muutin takaisin Suomeen vasta lukioaikana: äidinkieli tai ainakin sen kielioppi olivat unohtuneet, ja varmasti puutteita on vieläkin. Toisaalta korjaajien "korjaukset" ovat aika ajoin olleet kehnoja, tai sotkeneet asioita: ei näin. Mustavi (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 15.46 (EET)

P.S. Kiitos tuon fanitarinointi-ylilyönnin muuttamisesta. Asiallisten jäsenten kanssa on mukava toimia. Mustavi (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 19.30 (EET)