Keskustelu:Autismi

Määritelmän korjauspyyntö

{{Korjattava/määritelmä}} Voiko sivun alussa olevan korjauspyynnön jo poistaa? Määritelmä alkaa nyt olla jo aika tarkka ja kattava.82.181.243.40 12. helmikuuta 2014 kello 01.34 (EET)

Määritelmä ei ole ohjeen mukainen. Eli artikkelin pitäisi alkaa virkkeellä, joka kertoo, mikä autismi on, nyt ensimmäinen virke kertoo sanan "autismi" historiaa. -Uusimies (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 19.16 (EET)

Onko nyt ok?82.181.243.40 12. helmikuuta 2014 kello 22.46 (EET)

Joo. Laitoin kuitenkin vielä lähdepyynnön määritelmälle. Ja eikö artikkelin nimen pitäisi olla Kannerin oireyhtymä, jos se on täsmällinen nimitys artikkelin aiheelle? -Uusimies (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 19.41 (EET)

Juuri näin! Muistelen, etten pystynyt perustamaan artikkelia nimeltä Kannerin oireyhtymä, koska sana oli linkitetty autismi-artikkeliin. Olisi järkevintä, että hakusana Autismi johtaisi "tienhaarasivulle", jossa ilmoitettaisiin, että termillä on kaksi merkitystä. Lukija saisi sitten itse valita, haluaako lukea Kannerin oireyhtymästä vai autismin kirjosta kertovan artikkelin. Pystytkö jeesaamaan?82.181.243.40 13. helmikuuta 2014 kello 23.17 (EET)

Ei Kannerin oireyhtymä -sivua ole, joten siirto kyllä onnistuisi, jos sinulla olisi oikeudet tehdä siirtoja. Tämä sivu antaa ohjeet oikeuksien saamiseen. Itse en ainakaan tässä vaiheessa halua tuota siirto tehdä, koska en asiaa niin tunne. -Uusimies (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 21.43 (EET)

Erotusdiagnostiikka

Erotusdiagnostiikkaa ja sen lähteitä tulisi korjailla. --Aulis Eskola 1. maaliskuuta 2006 kello 20.42 (UTC)

Hyväuskoinen - Herkkäuskoinen - Epäuskoinen. Ulkoapäin havainnoituna moni autisti vaikuttaa juuri epäuskoiselta. Jotakin tarkennusta tai pois...

Minä heikko - Monta minää - Minä korostunut. Osalla autisteja minä on hyvinkin korostuneen tuntuinen (mukautumis- ja myötäilemistaidot puuttuvat). --Aulis Eskola 1. maaliskuuta 2006 kello 22.12 (UTC)

Minä heikko - Monta minää - Minä korostunut. Voi ajatella, että minä on hyvinkin korostuneen tuntuinen (mukautumis- ja myötäilemistaidot puuttuvat), mutta aiemmin jopa väitettiin että minä kokonaan puuttuu autisteilta. Baron-Cohen kirjassaan käsittelee tätä temantiikkaa. Hänellä on mm. testejä joiden perusteella autismiin nimenomaan kuuluu minän puuttuminen. Se ilmenee mm. siinä, että autistlla ei ole omaa mielipidettä asiasta, vaan hän omaksuu toisen ihmisen mielipiteen. Inttäminen on kyllä selkeä autistinen piirre. Kun autisti kokee olevansa oikeassa hän inttää loputtomiin koska mukautumis ja myötäelämistaidot puuttuvat tämän takia minä voi näyttää korostuneelta.

Uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että autisttilla on minä, joka on erilainen, kuin muilla, sillä autisti uskoo, että muut ihmiset ajattelevat kuin hän. Tästä on mm. nukketesti. Autistille näytetään kahta nukkea. Toinen nukke lähtee pois huoneesta, jossa on pallo ja kori. Toinen nukke panee pallon koriin. Poistunut nukke palaa huoneeseen. Nyt kysytään poistuneelta nukelta, missä pallo on? Autistilta kysytään, mitä poissa ollut nukke vastaa. Autisti useimmin vastaa, että pallo on korissa. Tämä testi osoittaa, että autistilla ei ole omaa "minää" vaan hän uskoo "kollektiiviseen" minään.

Kollektiivinen minä tekee autistin myös hyväuskoiseksi, sillä hän ajattelee, että muut ajattelee samoin kun hän. Hän hän ei osaa ajatella, että toinen valehtelee, kun hän ei itsekään valehtele. Eräs autistisen stressin aiheuttaja on se, kun hän huomaa, että hänelle valehdellaan. Autistiselle lapselle oli kauhea pettymys, kun hän sanomalehdestä luki, että joukupukki ei ollutkaan oikeasti olemassa. Luottamus läheisiin meni pitkäksi aikaa.

Simon Baron-Cohen: Olennainen ero - totuus miehen ja naisen aivoista http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202828.html Helsngin Sanomat: Autisteilla on ehkä sittenkin "mielen teoria" http://www.hs.fi/uutiset/verkko-hesari/tiedejaluonto/

--Tom 6. maaliskuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

"Minä heikko" - pitäisi kuitenkin keksiä parempi ja selittävämpi ilmaisu.

"autisteilla ei ole omaa mielipidettä asiasta" - Toisinaan taas on erittäin selkeä oman sisäisen erilaisen logiikan mukaan. Mielipiteiden muodostus on poikkeavaa, mutta etenkin korkeamman tason autisteilla on hyvin voimakkaita omia mielipiteitä. (Mikä sitten muuten onkaan "mielipide" - autismin kohdalla usein sanojen merkityksetkin hajoavat.) --Aulis Eskola 8. maaliskuuta 2006 kello 21.07 (UTC)

Käsitteet, linkit

Korjasin kieltä ja käsitteistöä kahteenkin otteeseen. Linkkien tekijöitä kehotan pitämään mielessä, että salasanan vaativille suljetuille sivuille johtavia linkkejä ei pidä liittää Wikiin. Tällaisia ovat Lääkärin tietokanta ja Medscape, jotka poistin linkkilistalta. Suomensin käsitteitä sekä täällä että Asperger-sivustolla. Niiden pitää olla nykykäytännön muikaisia spektri->kirjo, syndrooma->oireyhtymä. Poistin tästä aiemman tekstini, koska joko itse sähläsin tai oli jotakin muuta ongelmaa. Myöskään aiemmat muutokseni itse Autismi-tekstissä eivät kirjautuneet nikilleni.--Ulrika 16. maaliskuuta 2006 kello 08.55 (UTC)

Luokittelusta sekavaa tekstiä

"1990-luvun puolivälissä luokittelu muuttui ja diagnostisia luokkia tuli viisi. Kolme vaikeinta ovat autismia. Kaksi muuta ovat autismin kirjoon kuuluva laaja-alainen kehityshäiriö (1987) sekä Aspergerin syndrooma, joka tuli luokitukseen 1994. Kahta jälkimmäistä pidetään autismin lievempinä oireyhtyminä (epätyypillinen autismi)." Mitä tässä tarkoittaa "kolme vaikeinta"? Miksi lopussa on suluissa "epätyypillinen autismi" - poisten sen sekavan lisäyksen? Eikös epätyypillinen autismi ja AS kuulu laaja-alaisiin kehityshäiriöihin - siis tuo laaja-lainen kehityshäiriö (PDD) on yleisotsikko. Mielestäni näin ICD-10:ssä. --Aulis Eskola 20. huhtikuuta 2006 kello 19.48 (UTC)

Autismi - Skitsofrenia - Persoonallisuushäiriö

Taulukko on aika pitkälti melkoista puppua. Mielestäni se olisi hyvä poistaa kokonaan, korjaamallakaan siitä ei saa tasokasta. Kukin noista häiriö-/sairausluokista on niin monimutkainen (ja monia erilaisia häiriöitä sisältävä), etteivät erot ole tiivistettävissä yhteen taulukkoon. --Marimba 11. lokakuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

Perusteluja? Mitkä kohdat ovat mielestäsi erityisen sekavia/moniselitteisiä/perusteettomia? --Aulis Eskola 11. lokakuuta 2006 kello 22.12 (UTC)

No ihan pohjimmiltaan se, että kukin luokista sisältää aika monenlaisia häiriöitä/sairauksia. Esim. skitsofreniasta ei olla oikein varmoja, onko kyse edes yhdestä ja samasta sairaudesta, vai luokitellaanko itse asiassa ihan erilaisia saurauksia saman "otsikon" alle. Ja persoonallisuushäiriöitä DSM-IV puolestaan tuntee peräti 8 kpl, ja ne ovat oireiltaan hyvinkin erilaisia. --Marimba 12. lokakuuta 2006 kello 08.50 (UTC)

Tupakointi uutinen BBC

Hei, Minulla on autistinen poika, jolla on klassinen lapsuusiän autismi, ja tästä syystä olen lukenut aiheesta paljon. Kävin pari vuotta sitten perinnöllisyystieteen laitoksella, ja kysyin tupakoinnin osuudesta autismiin. Siellä kommentti oli, että kyseessä on puhdas höpö-höpö-juttu, jolla ei ole tieteellistä perustaa. Autismi on lähinnä perinnöllinen sairaus. Leena Palotien ryhmä tekee parhaillaan tutkimusta autismin aiheuttavien geenikohtien löytämiseksi, ja ryhmä on haastatellut Suomessa perheitä, joilla useamipia autistisia lapsia. Lisäksi geenikohdat pitää löytyä molemmilta vanhemmilta. Mekin osallistuimme antamalla verinäytteet tutkijoille joululahjaksi (2007). Tämmöiset höpö-höpö-jutu pitäisi poistaa. Rokotusjutut ovat myös virheelliseksi todettuja juttuja. Alkaani 1. huhtikuuta 2008 kello 18.48 (UTC)alkaani

Tekijänoikeudet

Artikkelissa vaikuttaisi olevan tekijänoikeusongelmia. Googletin kaksi lausetta sattumanvaraisesti ja toinen oli sanasta sanaan kopio tästä[1] ja toinen tästä[2] lehtijutusta. --Otrfan 4. lokakuuta 2008 kello 20.14 (EEST)

Terveysväittämien tarkistus

Artikkelissa käytetyttejyn lähteiden ajanmukaisuus pitäisi tarkistaa. Artikkelissa on esimerkiksi useita kohtia jossa väitetään jonkin lääkeaineen aiheuttavan autismia kun nopea googletus paljastaa että kyseinen kohta on vähintäänkin kiistanalainen Inkogn (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Kuka kiistää esim. Croenin tutkimusryhmän tulokset? Kyseessä on tuore ja huolellisesti laadittu väestöpohjainen tutkimus, joka osoitti nimenomaisesti, että kohonnut autismiriski ei johtunut äidin masennuksesta vaan SSRI-lääkityksestä. (Vaihdoin viitteisiin alkuperäisen tutkimuksen.)82.181.243.40 7. syyskuuta 2014 kello 03.16 (EEST)

http://psychnews.psychiatryonline.org/newsArticle.aspx?articleid=1829723 Inkogn

"Thus two of the studies found a link between SSRI use during pregnancy and ASD risk, and two did not." (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 18.29 (EEST)

Eräitä muokkaukasia

Äsken artikkelia muokattiin siirtämällä osio "Historia" lopusta alkuun ja tekemäällä viitteistettyyn määritelmälauseeseen viitteen eteen lisäys: [3] Kun viite ei ei ole verkkoviite, niin nlisäyksen lähteenmukaisuutta ei voi tarkistaa. Samalla tehtiin lisäys johdannon viimeiseen virkkeeseen, jossa ei ollut viitettä ennen eikä jälkeen lisäykseen. Myöskin poistettiin yksi lähteistetty kappale. Lisäksi muita muutoksia, joita kokonaisuudessaan on vaikea arvioida aihepiiriä tarkemmin tuntemnatta. Kun muutokset tehnyt käyttäjä on tunnettu laajoista mutulla tehdyistä muutoksista laajaa aihekirjoa edustaviin artikkeleihin, niin miten muutoksiin tulisi suhtautua? Ainakin lähdeviitteen eteen tehty lisäys ja lähteistetyn kappaleen poisto ilman lisälähteitä vaikuttavat käyttäjän aiemman muokkaushistoriam ja siitä käydyt keskustelut huomioon ottaen epäilyttäviltä. Luulen että kumoan muokkaukset. Toivottavasti joku osaa arvioida paremmin.--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 22.50 (EET)

Vaikka lisäys määritelmään olisi mahdollisesti tosikin, se vaatisi lähteen. Samoin lähteistetyn kappaleen poisto epäilyttää. Myös historia-osion siirto alkuun vaikuttaa erikoiselta. En usko että lääketiellisen artikkelin vallitseva konventio olisi aloittaa historialla.--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 22.56 (EET)

Tieto kehitysvammaisuuden esiintyvyydestä ja siihen liittyvistä termeistä on erittäin oleellinen, vaikka otsikossa onkin hieman ongelmaa. Kehitysvamma johtuu yleensä jostain, esimerkiksi autismista, joten ne eivät ole rinnakkaisia käsitteitä vaan ne menevät päällekkäin ja ovat luonteeltaan aivan erilaisia diagnooseja. Koko osion poisto oli aiheeton, koska siinä oli artikkelin kannalta tärkeää tietoa siitä huolimatta, ettei otsikko ollut paras mahdollinen. Osioiden järjestys oli mielestäni alun perin parempi. Nuo kehityshäiriö-sanat lienevät oikeaa terminologiaa, mutta en pidä määritelmään tehtyä lisäystä tarpeellisena, koska määritelmävirkkeen kieli huononi ja se on nyt päällekkäinen kolmannen virkkeen kanssa. Oikeastaan en näe mitään noista muokkauksista hyödyllisenä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 12. joulukuuta 2020 kello 23.23 (EET)

Joo, otetaan takaisin, vaikka osa tuodusta tavarasta lienee totta. --Höyhens (keskustelu) 13. joulukuuta 2020 kello 14.22 (EET)

Poisto Historia-luvusta 7.12. (Autismi ei sairaus vaan "piirre")

Poistin Historia-luvun lopussa olleen väitteen, jonka mukaan autismi ei olisi sairaus vaan monimuotoinen "kehityspiirre". Autismi on ensinnäkin mahdoton määritellä "piirteeksi", kun kyse on useammasta oireesta koostuva oireyhtymä. Se löytyy lisäksi tautiluokituksesta, joten kyllähän sen täytyy olla sairaus, tauti, vamma tai häiriö. Jos autisteilla ei olisi (elämää vaikeuttavia) oireita, he eivät tarvitsisi myöskään autismiin liittyvää tukea. Lähteenä käytettiin lisäksi toimittajan kirjoittamaa kirjaa eikä esimerkiksi autismitutkijan kannanottoa tai tutkimusta. Poistin myös jatkeena olleen toteamuksen, että "jokainen autistinen ihminen on erilainen". (Tämähän on aikalailla samanlainen itsestäänselvyys kuten että "jokainen ihminen on erilainen".) 217.140.202.110 7. joulukuuta 2022 kello 06.20 (EET)

Vaikka autismilla on diagnoosinumero tautiluokituksessa, niin on monella muullakin asialla, joiden luonne sairautena on vielä vähemmän kiistanalainen eli erityisesti R-diagnooseissa on kaikenlaista poikkeavaa tilannetta. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.17 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi. Ei mielestäni täytä vielä Hyvän kriteerejä. Bau98 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2023 kello 16.29 (EEST)

En kannata. Liikaa silpputietoa eri tutkimuksista. Näin laajassa artikkelissa olisi hyvä olla kunnon yleislähteitä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 6. huhtikuuta 2023 kello 16.34 (EEST)

En osaa sanoa tarkemmin, mutta paljon ei puuttune. Johdannossa on hyvin lähteitä, mutta niitähän ei tarttis olla siellä vaan itse tekstissä. Kyllä tämä mielestäni on lupaava heti kun leipätekstin lähteistysongelmat on selvitetty. Aihe on laaja ja vaikea eikä mahdottomia pidä vaatia. Siirsin juuri itse kehitysvamma-asian aivan alusta liitännäissairauksiin, jonne se mielestäni kuuluu; näin rakenne selkiintyy. On vähän väärin tuoda esiin jokin liitännäisasia ennen itse asian määrittelemistä. Liekö Kannerin oireyhtymä nimityksenä edelleen kliinisessä käytössä adekvaatti? --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2023 kello 22.18 (EEST)

En kannata laadukkaaksi. Vaikka artikkelilla onkin mittaa, minusta näin tärkeästä terveysaiheesta kirjoitettu artikkeli voidaan valita laadukkaaksi vain jos se on tarkistettavissa, kohtalaisen ajantasainen ja luotettavien käyttäjien kirjoittama. Tämän artikkelin on pääasiassa kirjoittanut yksi ip-käyttäjä yli kymmenen vuotta sitten. Moni lähdelinkki on tavoittamattomissa tarkistusta varten. Artikkeli saisi myös perustua johonkin yleislähteeseen eikä satoihin yksittäisiin lähteisiin. --Savir (keskustelu) 7. huhtikuuta 2023 kello 11.12 (EEST)

Tällä mammuttimaisella artikkelilla on mittaa jo liikaakin. Tulisi luoda lisää ala-artikkeleita ja siirtää sisältöä tästä niihin. --Kärrmes (keskustelu) 7. huhtikuuta 2023 kello 19.46 (EEST)

Millä eri tavoin tätä artikkelia voisi parantaa? Millaisia ala-artikkeleita pitäisi olla? Bau98 (keskustelu)

Kannattaa ihan ensimmäisenä perehtyä lupaavan artikkelin kriteereihin: [4] Olet nyt aloittanut aika monta laatuarviointia, eikä niistä yksikään ole saanut lainkaan kannatusta. --Kärrmes (keskustelu) 16. huhtikuuta 2023 kello 17.17 (EEST)

Älähäån nakkaa kirvestä järveen. Yleensä laatuarvioinnit parantavat ainakin hieman artikkeleita. --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2023 kello 10.31 (EEST)

Aika pitäveteistä tekstiä, jos olisi esimerkiksi havainnoillistavia taulukoita tai kuvia niin olisi parempi. --Spuiqenizer (keskustelu) 19. toukokuuta 2023 kello 20.34 (EEST)

Arkistoidaan pois roikkumasta. --Kärrmes (keskustelu) 13. kesäkuuta 2023 kello 09.39 (EEST)

Kuuluisuudet pois tai edustavammin

Joko kuuluisuudet listaava artikkeli artikkelin loppuun linkiksi ja artikkelista kokonaan pois tai leipätekstinä sopivaan historialliseen kontekstiin, tai vähimmäisvaatimuksena edustavampi otos luettelossakin mainituista paljon merkittävimmistä henkilöistä joilla on vahvistettu diagnoosi. Olen puhunut. -- Cimon Avaro 17. syyskuuta 2023 kello 11.11 (EEST)

Hyvin puhuttu, CA. --Höyhens (keskustelu) 17. syyskuuta 2023 kello 11.35 (EEST)