Keskustelu:Asekätkentä

Pyydetäänkö toiveartikkelia siis aseidenkätkentäoperaatiosta (Suomen historia)? Erkki Pudas (keskustelu · muokkaukset)

Siitä. -tKahkonen 1. lokakuuta 2005 kello 08:43:06 (UTC)

"Rangaistuksia sai kaikkiaan 1488 henkilöä." Suomen poliittinen historia 1809-2003 kertoo, että syytteeseen pantiin 1600 ihmistä, joista noin 400 sai rangaistuksia. Mitenkäs tämä nyt mahtaa olla?

1488 sai rangaistuksia. Suurin osa oli ehdollisia vapausrangaistuksia, ja jotakuinkin kaikilla oli pidätysaika kestänyt niin pitkään, että he pääsivät välittömästi tuomion julistamisen jälkeen vapaalle jalalle. Voi olla, että poliittinen historia laskee vain ehdottomat rangaistukset. -Whiskey 5. kesäkuuta 2007 kello 07.08 (UTC)

Mielestäni Törnin - Männistön asekätkön mainitseminen tässä artikkelissa antaa syytä olettaa että kyseisellä asekätköllä on jotain tekemistä tämän asekätkentäjutun kanssa. Törnin - Männistön asekätkön artikkeli väittää kuitenkin että näin ei ole. Pitäisi ilmeisesti joko poistaa maininta tästä artikkelista, tai poistaa tuo virheellinen tieto Törni - Männistö -artikkelista. 80.221.165.179 18. syyskuuta 2008 kello 16.38 (EEST)

Koska kyseinen kätkentä on täysin irrallaan yleisoperaatiosta, se kannattaa nimenomaan mainita siksi, että väärinkäsitykset selviävät. Tietolähteet, merkittävimpänä kätköpaikalla oleva opastetaulu, korostavat nimenomaan näiden kahden liikkuneen täysin irrallaan muusta operaatiosta. Se, saivatko he jotain tietoa isommasta operaatiosta ja vaikuttiko se heidän päätökseensä tehdä oma kätkö, on eri asia. Varmaa on vain se, että he eivät kertoneen ylemmälle taholle mitään, ja siksi kätkö pysyikin piilossa kunnes Männistö sen paljasti. --Hki.12.34.56. 24. joulukuuta 2008 kello 14.37 (EET)

Ei kovin neutraalia kieltä

Oikeudenkäynnit-luvun kolmas ja neljäs kappale, "Asekätkentä oli nykytermein ilmaistuna valtakunnallinen asennevamma..." ei ole oikein tietosanakirjatekstiä. Esimerkiksi "...isänmaan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta täysin perustelluin ja laillisin menetelmin puolustavia kunnia-arvoisia sotilashenkilöitä korkeinta kenraalikuntaa myöden..." on turhan asennoituneesti kirjoitettu. Nämä kappaleet ovat myös aika sekavia. Artikkelissa on muutama muukin kohta, jossa on koitettu sanoa liian paljon yhdessä lauseessa.  –Kommentin jätti 87.93.46.186 (keskustelu – muokkaukset)

Viisasteleva kysymys: Tarkennus: eikö tätä muka tehdä missään muualla

Esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen käyttää asekätkentä-nimeä mm. Matti Lukkarin artikkelin otsikkona. Tämän referenssin pitäisi riittää. Totta kai aseita kätkeskellään aina ja kaikkialla. Niistä on toki suositeltavaa myös kirjoittaa artikkeli/artikkeleita, joihin voi viitata esim. tämä artikkeli -mallineen tai täsmennyssivun kautta. Suomen sota/poliittisessa historiassa asekätkennällä tarkoitetaan ensisijaiseti juuri tätä. Nimitys toki on lehdistön antama. Ainakin termiä "aseiden hajavarastointi" käytettiin hankkeen sisällä (ks. Lukkari 2007: Asekätkentä, s. 1102 ja eri kohdin, teoksessa: Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 1101-1107), mutta asekätkentä on vakiintunut yleiseen keskusteluun. Tällä perusteella ongelmamalline pois.--Juha Kämäräinen 6. heinäkuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

Tekijänoikeustarkistus 201009

Artikkeli oli siis tarkistettavien listalla, koska Crashin lisäyksistä löytyi suoria kopiointeja lähteistä. Siirrän artikkelitekstistä alla olevan Crashin kirjoittaman pätkän keskustelusivulle, koska sitä on hankala tarkistaa ilman lähteinä käytettyjä kirjoja. (tms. Kairisen Marttisen miehet ja Lukkarin Asekätkentä ) Tekstin voi siirtää takaisin "omin sanoin" kirjoitettuna tai jos omaa kirja(t) ja saa tsekkattua kuinka lähellä teksti on alkuperäistä. (lisätietoja: täältä)

-- CLIP --

Osa miehistä aloitti uuden elämän hanttihommissa ja esimerkiksi palvelijan töissä. Tutkimusten jälkeen Yhdysvaltain viranomaiset antoivat päätökset oleskeluluvista. Majurin ja everstin arvoiset sotilaat, joukossa Mannerheim-ristin ritareita, aloittivat asepalveluksensa Yhdysvaltain asevoimissa sotamiehinä.

Heidän tietoaan etenkin sotimisesta talvisissa oloissa pystyttiin hyödyntämään siinä määrin, että pakolaisista jäi eläkkeelle Amerikassa seitsemän everstiä ja neljä everstiluutnanttia. Jotkut asekätkijäpakolaiset antautuivat Yhdysvalloissa siviilialalle. Perheiden yhdistämiset alkoivat onnistua puolisojen ja lasten päästyä Pohjois-Amerikkaan. Sodan jälkeen Amerikan asekätkijät saattoivat vähitellen vierailla kotimaassaan.

-- CLIP --

--Zache 4. marraskuuta 2010 kello 11.42 (EET)

Artikkelin sävy on propagandistinen

Artikkeli tuntuu jatkavan tietyissä piireissä kovin suosittua linjaa, jonka mukaan suomalaiset upseerit olisivat jotain pyhimyksen kaltaisia olentoja. Vastaavat operaatiot Länsi-Euroopassa ja muualla Yhdysvaltain vaikutuspiirissä eli operaatio Gladio johtivat muun muassa terroritekoihin siviiliväestöä vastaan ja vallankaappauksiin Kreikassa, Turkissa kolmesti ja vallankaappauksen uhkaan, jolla oli poliittista merkitystä, Ranskassa ja Italiassa.  –Kommentin jätti 85.76.1.101 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.32