Keskustelu:Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuria käytetään käsitteenä paljon tietotekniikassa. Laitteen sisäisellä arkkitehtuurilla kuvataan rakenneosat ja niiden yhteydet. Tietojärjestelmän arkkitehtuurilla kuvataan toimintakokonaisuudet. IT-arkkitehtuurilla kuvataan yrityksen ICT-kokonaisjärjestelyä. Osa-arkkitehtuureilla on myös tärkeä sijansa. Esim. Tietoturva-arkkitehtuuriin on voitu yhdistää sekä periaatteita (politics) että fyysinen kokoonpano, laitteiden ja ohjelmien kokonaisuus, jolla tietoturva implementoidaan.

--193.66.174.10 08:36 maalis 11, 2004 (UTC)Peter Macht

Tietojärjestelmäarkkitehtuurista on oma artikkelintynkänsä. Tervetuloa laajentamaan sitä. Ehkä tarvittaisi myös täsmennyssivu josta pääsisi rakennusarkkitehtuuriin (=tämä sivu) ja muihin. Laitan tähän nyt maininnan tuosta tj-arkkitehtuurisivusta. --Myyrylainen 30. maaliskuuta 2006 kello 08.54 (UTC)

Tuo tarkennusteksti on arkkitehtiopiskelijan näkovinkkelistä kyllä lähes loukkaava. Arkkitehtuuri on arkkitehtuuria ja käsite rakennusarkkitehtuuri on ihan tuulesta temmattu. Jos välttämättä nörtit kokevat tietojärjestelmäarkkitehtuurin niin tärkeäksi, että siitä pitää teknnilistaiteellisen alan sivulla mainita, niin olkoot. Mutta eihän 'Taide' -sivultakaan ohjata kuvataiteen pariin. Tietojärjestelmäarkkitehtuurilla ei ole mitään tekemistä oikean rakennustaiteen kanssa ja uskon että joka ko. asiasta tietoa etsii, ei tule ajatelleeksikaan hakea pelkästään sanalla arkkitehtuuri. Sana kuin on jos vuosituhansia tarkoittanut nimenomaan yhtä tiettyä tekniikan/taiteen alaa. Tyytyväisin olisin että viittaus tietotekniikkaan poistetaan täysin kokonaan. Nimim. 'ammattiylpeys pelissä'Kommentin jätti 84.248.166.96 (keskustelu – muokkaukset).

Arkkitehtuuri ei ole pelkää estetiikkaa

Arkkitehtuuri ei ole pelkkää estetiikka. Jo Vitruvius määritteli kolme näkökulmaa rakennussuunnittelussa: venustas, firmitas, utilitas (kauneus, kestävyys, käytännöllisyys). Ensimmäisenä nimeltä tunnettuna arkkitehtina pidetään Imhotepia. Arkkitehti on ollut ammattina tunnettu yli 4600 vuotta.

Arkkitehtuurissa ei tunneta monikkoa, ei ole olemassa useita "arkkitehtuureja", on olemassa vain arkkitehtuurin tyylisuuntia. Kommentin jätti Kimmoaslak (keskustelu – muokkaukset).

Voit vapaasti muokata artikkelia. Arkkitehtuurin tekninen puoli harvoin tulee aihetta käsiteltäessä esiin. Ehkä asiaan pitäisi paneutua tässä yhteydessä, vai onko niin että se kuitenkin kuuluu niin moneen muuhun aihepiiriin, että on parempi käsitellä muualla, omissa artikkeleissaan. Ainakin kai tässä voi esittää jotakin yleistä.--Ulrika 14. tammikuuta 2009 kello 12.06 (EET)

No nyt sain muokattua artikkelin alkua hiukan. Aslakki 29. syyskuuta 2009 kello 14.49 (EEST)

Julkinen- ja sakraaliarkkitehtuuri

Mitens on, tarkoitetaanko julkisella arkkitehtuurilla (ja rakentamisella) enemmänkin kuntien ja valtioiden rakennuttamia taloja ja olisiko sakraaliarkkitehtuuri, siis kirkot, pyhätöt jne. otettava omaksi osastokseen? Taiteen puolellahan puhutaan sakraalitaiteesta ja sakraaliarkkitehtuuristakin puhutaan yleisesti. Julkistahan ovat kaikki arkkitehtuurin tulokset.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. kesäkuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Jaa, riippuu varmaan siitä miten sana julkinen käsitetään eri yhteyksissä ja mistä näkökulmasta halutaan kirjoittaa. Tässä sana lienee pikemminkin yksityisen (asuin- ja liikerakentamisen) vastakohta, eikä viittaa julkiseen hallintoon. Suomessa on arkkitehtuurin laitoksilla opiskeltu asuntosuunnittelua ja julkisten rakennusten suunnittelua, sakraaliarkkitehtuuri kuuluu jälkimmäiseen. Toisaalta mitään yleismaailmallista, tarkkaan rajattua jaottelua ei tietenkään ole olemassa, ja tässäkin puhutaan jo nyt erikseen liike- ja teollisuusrakennuksista. --Epiq (keskustelu) 29. kesäkuuta 2017 kello 19.09 (EEST)

Selvennän vielä: tällaisessa jaottelussa on pikemminkin kyse tilan julkisuudesta tai yksityisyydestä (arkkitehtuurin näkökulma) kuin rakennuttajan julkisuudesta tai yksityisyydestä (talous- tai yhteiskuntatieteellinen näkökulma). Jos esimerkiksi puhutaan Yhdysvaltoihin tai Japaniin rakennetusta teatterista, kyseessä ei jälkimmäisessä merkityksessä ole välttämättä lainkaan julkinen rakennus, mutta sitten joudutaan jonkinasteisiin ongelmiin merkitysten kanssa. Suomessa toki julkinen piiri on poikkeuksellisen laaja. --Epiq (keskustelu) 29. kesäkuuta 2017 kello 19.20 (EEST)

No ainakin artikkeli sakraalista arkkitehtuurista olisi paikallaan. Jako sakraaliin ja profaaniin arkkitehtuuriin on perinteinen, josta voisi löytyä lähteitä. Tämä artikkeli on siis suomeksi ja siinä kai pitäisi jaotella asioita suomalaisittain. Muuten: artikkelin tämänhetkisestä viidestä kuvasta kolme edustaa sakraalia arkkitehtuuria, mikä on pienoisen epätasapainon merkki. Kuvitukseen olisi hyvä paneutua jossain vaiheessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. kesäkuuta 2017 kello 23.47 (EEST)