Keskustelu:Annika Grahn

Ehdotan poistamista. Grahn on Fennican mukaan Piepposen kirjassa toimittajana, ei siis kirjoittaja. Tekijänimi on Tuija Piepponen. Kaksi lastenkirjaa ovat nähtävästi omakustanteita sillä Finepress on turkulainen kirjapaino, joka tekee kirjoja tilauksesta. Yllättävän pitkään on saanut ollakin. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 14.00 (EET)

Toisaalta Liken kirjailijaesittelyn ja joidenkin muiden verkkosivujen mukaan Grahn on Piepposkirjan kirjoittanut ja tehnyt sitä varten haastatteluja ym. Nämä haamukirjailudiilit ovat usein aika epämääräisiä, ja kaupallisista syistä halutaan tekijän nimeksi julkkis itse (varsinkin jos teksti halutaan tehdä minä-muodossa). Näin kävi itsellenikin yhdessä haamukirjailuprojektissa, nimeäni ei näy missään (paitsi kehuina Hesarin arvostelussa) mutta ei sen niin väliä. –Kotivalo (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 14.38 (EET)

Ei lähdetä spekuloimaan. Kirjassa Grahn lienee merkittynä toimittajaksi, koska Fennica niin ilmoittaa ja on sijoittanut tekijä-kohtaan Piepposen. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 15.52 (EET)

Lienee. Eikö tuo juuri ole spekulointia...? --Lax (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 16.22 (EET)

No kun en ole kirjaa nähnyt, pitää antaa varaus, mutta Fennican käytännöt tuntien pidän selvänä että tiedot on suoraan kirjasta. Mistäpä muualta. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 17.44 (EET)

Lisäyksenä: Huomasinkin erään teoksen yhteydessä, että jos tiedot ovat muualta kuin kirjasta, asiasta huomautetaan erikseen. eli kommenttini on luettava mutatis mutandis. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 18.43 (EET)

Suuntaviivojen mukaan merkittävä, eikä liene syytä tehdä poikkeusta. --Otrfan (keskustelu) 9. maaliskuuta 2014 kello 08.58 (EET)

Lienee riittävän merkittävä. Mitä tulee Piepposen elämäkertaan, Grahn on käsittääkseni teoksen päätekijä vaikka on samalla myös sen toimittaja. Niin sanotaan esim. Celian tiedoissa. ¬Antilope 9. maaliskuuta 2014 kello 16.43 (EET)

Käsityksesi on väärä. Celia-kirjasto ei ole auktoriteetti tekijätiedoissa. Se on vammaisten erikoiskirjasto, eli taisi mennä aika paljon aikaa, että löysit kirjaston jossa Grahn on tekijänä. Kansalliskirjastossa (joka on auktoriteetti) tekijä on Piepponen. Suomen suurimmassa kaupunginkirjastossa (=Hki) tekijä on Piepponen[1]. --Käyttäjä:Kielimiliisi 9. maaliskuuta 2014 kello 22.52 (EET)

Kustantaja, kirjan kansiteksti, Maikkarin haastattelu, Hesari ja Turkkari sanovat että Grahn on de facto kirjoittanut Piepposkirjan. Mutta sillä ei liene merkitystä, kun virallisuus on suurin ilomme. –Kotivalo (keskustelu) 9. maaliskuuta 2014 kello 23.12 (EET)

Rajanveto voi joskus olla vaikea vaikea muistelmissa, joissa mukana on haamutoimittaja, mutta kun teksti on osittain esimerkiksi Piepposen päiväkirjasta, hän on tietysti niiden tekijä. Lainauskorvauksetkin menevät Piepposelle, jos/kun hänet on nimiösivulla (edelleen Fennican/Kansalliskirjasto tietoon perustuen) merkitty tekijäksi ja Grahn on toimittaja. Puhtaaksikirjoittaminen ei tuo tekijänoikeutta. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 08.26 (EET)

Kun lisäilet linkkejä, huomaa, että kun haastateltava on Grahn, hän ymmärrettävästi ilmoittaa itsensä tekijäksi. Siihen ei kuitenkaan voi Wikipediassa vedota (omalehmä-periaate). --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 08.30 (EET)

Tarkoittaako tuo siis, että mitään laatumedioidenkaan henkilöhaastatteluja ei voi käyttää lähteenä Wikipediassa? –Kotivalo (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 08.47 (EET)

Tuo tarkoittaa sitä että haastateltava esittää omassa asiassaan oman mielipiteensä eikä tosiasiaa. Sehän pitäisi ymmärtää jo ihan lähtökohtaisesti. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 08.55 (EET)

Tuon auktoriteetin mukaan Tuula Sariola on edelleen tekijänä Ritva Sarkolan kirjoille. --Otrfan (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 18.28 (EET)

Tässä on aika monta kommenttia kirjoitettu mutun pohjalta, joku ehkä pelkästä vastustamisen halusta asiasta sen enempää tietämättä ja kiinnostumatta ja siihen perehtymättä. Mutta sehän on Wikipedian de facto -käytäntö, emmekä voi sille mitään. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 08.37 (EET)

Aika kovia syytöksiä. --85.76.99.14 10. maaliskuuta 2014 kello 08.48 (EET)

Ketään en syytä, vaan sanon aivan yleisellä tasolla, että kommentteihin saattaa vaikuttaa se, mikä nimimerkki on ehdotuksen alla, ja se taas käytännössä johtaa Wikipedian vääristymiseen. Siksi pyrin nykyisin välttämään ehdotusten tekemistä. Tämä poistoehdotus tuli aivan lipsahduksena tehdyksi, kun pidin asiaa itsestään selvänä poistokäytäntöjen perusteella. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 08.55 (EET)

Minä totean, että minulla on positiivinen lähtöolettama tekemisiisi, eikä se valitettavasti kuitenkaan saa minua pitämään tätä henkilöä epämerkittävänä. Iivarius (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 10.08 (EET)

Mitä tulee mutulla ja perehtymättä kommentointiin, artikkelin kyseenalaistaja löytää Fennicasta tiedon, että Grahn on kirjan toimittaja ja päättelee siitä, ettei Grahn ole kirjoittaja. Arvelee näin olevan merkitty myös kirjassa, jota ei ole nähnyt. Hän löytää myös tiedon, että tekijänimi on Piepponen. Kun kommentoijat esittävät kirjoittajan rooliin vahvasti viittaavia lähteitä (kustantajan teosesittely, kustantajan kirjailijaesittely, Turun Sanomien arvostelu), kyseenalaistaja spekuloi Grahnin toimineen lähinnä päiväkirjamerkintöjen puhtaaksikirjoittajana, arvelee epäsuorasti Grahnin valehdelleen läpi MTV:n haastattelunsa ja uskoo kirjastokorvausten menevän Piepposelle. –Kotivalo (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 10.59 (EET)

Kiitos, aika hyvin tulkittu. En sano enempää. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 11.14 (EET)

Lainauskorvaukset menevät tekijälle. Jos nyt toimittajakin haluaa niistä osuutensa, tekijän ja toimittajan on keskenään sovittava asiasta. Jos sattuu olemaan isoista summista kysymys, sopua ei välttämättä synny, ja rahat jäädytetään. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. maaliskuuta 2014 kello 11.38 (EET)

Onks meillä merkittävyyskäytännössä tai poistojen suuntaviivoissa jokin lainauskorvauspykälä? Muuten en oikein näe, mitä väliä sillä, on kelle ne menevät (varsinkin, kun vielä 2004 niitä ei ollut olemassakaan, mutta Wikipedia oli). Iivarius (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 11.47 (EET)

Kun ylempänä "keskusteltiin" kirjastokorvauksista ja luultavasti tarkoitettiin lainauskorvauksia, piti vähän tarkentaa. Lainauskorvauksia saa niin pitkältä ajalta kuin muistaa omia kirjojaan tai jaksaa niitä merkitä sinne listaan. Voi olla että vaikka 50 vuoden takaisia kirjoja ei kukaan hirveästi lainaa, ja ne voi olla hajonneetkin, mutta periaatteessa korvaus tulee myös ennen vuotta 2004 ilmestyneistä kirjoista ja niiden uusista painoksista. (kateelliset hiljaa!) Tähän merkittävyyteen se ei ehkä vaikuta muuta kuin että kertoo, kuka on tekijä. Mutta toisaalta ei sinne kuka tahansa pääse asiaa tarkistamaan. Korvauksista tietävät vain korvauksen saajat. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. maaliskuuta 2014 kello 11.55 (EET)

Noissa valtion erikoiskirjasto Celian tiedoissahan sanotaan: "Alkuperäisjulkaisu Helsinki, Like 2007, 279 s., © 2007 Annika Grahn", millä kai tarkoitetaan sanoa, että Grahn on teoksen tekijänoikeuksien haltija. ¬Antilope 10. maaliskuuta 2014 kello 17.40 (EET)

©-merkillä ei ole minkäänlaista oikeudellista merkitystä, vaan se on pelkkä koriste nimiösivun perspuolella. Suomen valtion Kansalliskirjasto ei käytä sellaisia vaan on merkinnyt tekijäksi Piepposen. Jos se on mielestäsi väärin, voit ilmoittaa asiasta sinne. Maassa on paljon erikoiskirjastoja jotka ovat varmasti päteviä omalla sarallaan kuten kirjallisuuden tarjoasessa vammaisille (Celia). --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. maaliskuuta 2014 kello 17.54 (EET)

Oikeudellista merkitystä merkillä ei ole ollut aikoihin, mutta merkkiä käytetään edelleen tekijänoikeuksien omistajan ilmoittamiseen, eikä sitä huvikseen minnekään lätkitä. --Otrfan (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 18.15 (EET)

En voi kuin kunnioittaa asiantuntemustasi... --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. maaliskuuta 2014 kello 18.33 (EET)

Kiitoksia. ©Otrfan (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 18.37 (EET)

Copyright-merkkiä voi tosiaan käyttää vapaasti juuri sillä tavoin kuin käytät nimimerkkisi yhteydessä ilman että se todistaa yhtään mistään mitään. Sitä "lätkitään huvikseen" esimerkiksi tekijänoikeussuojasta vapaisiin kuviin. Tosiasiassa sen merkitys on enintään se, että "tähän henkilöön voi ottaa yhteyttä" jos haluaa keskustella kirjasta (ym.). Minulla kädessäni kirja johon kustantaja on lätkäissyt huvikseen copyright-merkin oman nimensä eteen, vaikka kustantajalla ei ole sen kirjan tekijänoikeuksien kanssa mitään tekemistä vaan se on ostanut vain julkaisuoikeuden tietyksi sopimukseen merkityksi ajaksi. --Abc10 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 21.18 (EET)

Keskustelun perusteella merkittävä. --Lax (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 18.05 (EET)

Samaa mieltä. Anteeksi että meni taas naljailuksi, mutta yritin vain tuoda sitä esiin, että Kansalliskirjaston merkitsemä tekijä voi olla virallinen totuus mutta valitaan usein kaupallisista tai sopimuksellisista syistä tai joskus jopa puhtaasti vahingossa (esim. kirjan taittaja tekee nimiösivulla virheen viimeisenä aamuyönä). Siksi voisi ehkä ottaa huomioon lähteitä, jotka kertovat kirjan tekoprosessista. Pohjois-Koreakin on virallisen totuuden mukaan maanpäällinen paratiisi, mutta muiden lähteiden perusteella tiedämme olevan muitakin näkökulmia. –Kotivalo (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 18.22 (EET)

Ja naljailu sen kun jatkuu Kansalliskirjaston vertaamisella Pohjois-Koreaan. Pitääpä lähettää sinne linkki kommenttiisi. Tuskin ovat koskaan yhtä hyvää vitsiä kuulleet. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. maaliskuuta 2014 kello 18.32 (EET)

Hui, nyt pelottaa. Saan varmaan elinikäisen kansallislainauskiellon. –Kotivalo (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 20.12 (EET)