Keskustelu:Alueellinen puolustusjärjestelmä

Valmiuden kohottaminen

[[Käyttäjä:Joonasl|Joonasl] kysyi, milloin Pv:n valmiutta on kohotettu. En tiedä muita tapauksia kuin v. 1968 Tšekkoslovakian miehitykseen liittyneen valmiuden kohotuksen, joka oli todellakin huomaamaton. Käsittääkseni vähäisempiä valmiuden kohottamisia on lähes mahdoton havaita olematta niissä mukana, sillä ne eivät näkyisi yhteiskunnassa juuri mitenkään. Esim. Ilmavoimien pääjohtokeskusten vuorolistan muutos tai tutkien käytön lisääminen eivät näy missään. Vartioinnin tehostamisestakaan ei kuuluisi kuin huhuja varusmiesten kertoessa inttijuttujaan. Pienimuotoiset kertausharjoituksetkaan eivät tule julkisuuteen kuin vasta mahdollisesti päivien kuluttua. Nähdäkseni tämä oikeuttaa sanan huomaamattomasti. Joustavuus taas on kaikissa virallisissa dokumenteissa korostettu sana. --M. Porcius Cato 20. kesäkuuta 2006 kello 16.18 (UTC)

Ensiksi pitäisi määritellä mitä valmiuden kohottamisella tarkoitetaan. Useimmat ihmiset valitettavasti näkevät asian hyvin yksioikoisena, jolloin valmiuden kohottamiseksi lasketaan käytännössä vain liikekannellapano. Tärkeää on myös ymmärtää koko puolustusjärjestelmämme portaittainen jatkuva valmiuden muuttaminen. Käytännössä valmiutta kohotetaan (ja lasketaan) useita kertoja vuodessa, viimeksi enemmän viime viikolla pääsotaharjoituksen kautta, jolloin lähes koko etelä-rannikkomme oli osittain "miehitetty" ja esikunnat toiminnassa... Muitakin valmiuden kohottamisia on esim. viime vuosien varrella ollut useita: kesällä MM-kisat, 9/11-tapahtumat, ilmatilan loukkaukset jne. Luonnollisesti niistä ei vain pidetä kovin suurta ääntä... --PV 20. kesäkuuta 2006 kello 19.35 (UTC)

Jos nykyiset muutokset riittävät, voitaisiinko lähteitä kyselevä malline poistaa? Sivuilla oleva tieto on pääosin löydettävissä kirjasta Tietoja kokonaismaanpuolustuksesta 2006, joka on aivan uskomaton teos. --M. Porcius Cato 20. kesäkuuta 2006 kello 20.27 (UTC)

Virka-apu vieraalle valtiolle

Poistin pätkän, jossa kertoiltiin uuden puolustuvoimista annettavan lain mainitsemasta vieraalle valtiolle annettavasta virka-avusta. Syy on se, että kyseinen virka-apu ei liity tähän artikkeliin. Lisäksi lakitekstiin tarkemmin tutustumalla huomaa, ettei jo hyväksytyssä laissa ole mainittu mitään asevelvollisten osallistumisesta näihin tehtäviin. Maininta asiasta oli rauenneessa lakiesityksessä HE 187/2006, jonka 62 § sisälsi maininnan asiasta. Kyseisillä virka-aputehtävillä ei kuitenkaan tarkoiteta sotilaallisia kriisinhallintatehtäviä vaan vieraan valtion pelastusviranomaisten avustamista tms, minkä voi lukea Hallituksen esityksestä 264/2006 pykälien 12-13 yksityiskohtaisista perusteluista. --M. Porcius Cato 26. maaliskuuta 2007 kello 05.47 (UTC)

DDR-kaluston käyttökelpoisuus

"Toisaalta juuri tällaisella kalustolla Venäjä voitti Georgian sodan 2008, ja enemmistö upseereista ja reserviläisistä arvosteleekin hyvän kaluston romutusta."

Tuo on heikkotasoinen livautus tekstissä, ei meillä ole Venäjän ilmaherruutta pelissä. Venäjällä oli Georgiassa ehdoton ilmaherruus, sama vaikka olisivat rekihevosilla siellä ajelleet - meillä tuskin sitä ilmaherruuden luxusta olemaan. Omat T72:et olivat pahasti romuja ja modernisoinnin tarpeessa. Venäjällä on huomattavasti modernimpia T72:a, joissa panssarisuojauskin on ajan uhkakuvan mukaista. Silti Venäjä on luopumassa T72:sta vuoteen 2020 mennessä. Pääkalustoksi tulee T-90 ja/tai T-95.

Strateginen isku

Outoja väitteitä artikkelissa. Straginen isku ei tietääkseni ole mitenkään Ruotsista lähtöisin oleva uhkakuva. Aivan omallakin järjellä on helppo käsittää kuinka Suomen tapaista korkeateknologista ja matalan sotilaallisen valmiuden yhteiskuntaa on helppo ahdistaa yllättävällä ammattiarmeijan täsmäiskulla. Ei sen ymmärtämiseen ruotsalaisia tarvita avuksi. Viitteet ruotsalaistaustaan pitää antaa tai väite poistaa leipätekstistä.

Muutenkin Ruotsin tilanteesta annetaan aivan kummallinen tilanneselostus. Aivan selvästi kirjoittaja ei käsitä asiaa, josta hän tekee selkoa. Ruotsissa jalkaväkiprikaatien supistaminen liittyy armeijan muutokseen, jossa noudatellaan pitkälti jenkkistrategien viitoittamaa "Vallankumousta sotilasasioissa", RMA, Revolution in Military Affairs periaattetta. Lyhyesti kiteytettynä sen idea on, että modernilla tekniikalla taisteleva yksikkö vastaa kymmenkertaisesti, paikoin jopa 100-kertaisesti vanhanajan WW2 tason armeijaa. Modernin tulivoiman hallinta tosin edellyttää monimutkaisen tekniikan ja simultaanityöskentelyn hallintaa, käytännössä ammattisotilasta. Niinpä perinteisellä varusmiehellä ei tee juuri mitään, koska heille sopivia aselajihommia ei juuri ole olemassa. Mahdollisessa suursodassa voi olla käyttöä muuntajavahdeille ja logistiikan ammattilaisille, mutta "muuntajavahtien" tai rekkakuskien kouluttamiseen ei tarvita yleistä asevelvollisuutta rauhan aikana. Kiväärimiehen temput oppii kuudessa viikossa kuka tahansa ja rekkakuskeja ja muita huollon ammattilaisia on siviilimaailma valmiiksi jo täynnä. Sen kun ottaa sieltä jos sitten tarvitaan. Tuo on se logiikka, miksi Ruotsi ajoi yleisen asevelvollisuuden RAUHAN aikana alas. Huomaa, ettei yleistä asevelvollisuutta ole Ruotsissa lakkautettu. Sitä ei vain toimeenpanna rauhan aikana.