Keskustelu:Alain Badiou
Varsinaisesti Badiou ei kylläkään "käsittele olemassaolon mahdollisuuksia" teoksessaan l'etre et l'evenement vaan enemmänkin kehittää oman ontologisen teoriansa, jonka analyyttisenä ytimenä toimii joukko-oppi, ei joukko-opin käsitteet. Tukeutumalla esim. Cantorin ja Cohenin esittämiin ongelmiin ... onko se nyt sitten suomeksi äärettömästä (infinite)) ... jotka osoittavat Badioun mielestä olemisen keskeiset ongelmat ja olemisen mahdollisuudet.
Myös tuo verrattain yleisluontoinen Zizek-viittaus on erikoinen. Zizek viittaa käytännössä katsoen kaikissa uusimmissa teoksissaan useassa kohdin Badiouhun eikä ainoastaan tämän tapahtuman käsitteeseen. Esimerkiksi Ticklish Subjectin sivulla 7 (verson kirja taitaa olla omani) on viittaus Etiikkaan sekä kokonaiseen lukuun (luku 2) teoksessa The Plague of Fantasies. Samoin viittaus löytyy esim. Bodies without Organista sekä tietysti Zizekin ja Badioun yhdessä kirjoittamasta Philosophy in the Present -kirjasta. Tuo ajateltu Zizek-viittaus taitaa liittyä juurikin Ticklish Subjectissa esiintyvään kritiikkiin badioulaista ontologiaa kohtaan, joka monella tapaa on samanlaista kuin Peter Hallwardin kritiikki.
Apostoli Paavali -teoksen kohdalta voitaneen myös samoin pohdiskella onko Badiou nyt sitten ollut ensimmäinen, joka on tämän huomion tehnyt. Samainen huomio esiintyy esim. Agambenin Paavali-teoksessa ja monilla italialaisen neomarxismin edustajilla. Etiikka-teoksen kohdalla taas ei liene kovin relevanttia pohtia, miten suosittu teos on ollut Ranskassa. Voitaisiin vaikka pohtia miten suomennos on täysin mahdoton luettavaksi ja etäännyttää lukijansa jo ensimmäisellä sivulla.
Muutenkin ehkä jäin hieman kaipaamaan pohdintaa Badioun subjetiksi tulemisen tavoista ("conditions"), jotka auttavat ymmärtämään Badioun filosofiaa huomattavasti paremmin ja niitä käsittelevät teokset ovat verrattomasti helpompia kuin Badioun magnum opukset Theorie du sujet, L'etre et l'evenement ja Logiques des mondes. Samalla vaikutteiden listaan voisi ihan jo Badioun oman tunnustuksen mukaan lisätä koko joukon ajattelijoita. Ihan kirjan tasolla hän tunnustaa uskollisuutensa esim. Georges Canguilheimille (Abrege de metapolitique), Louis Althusseriin (kaikki Badioun teokset? Mutta nyt ainakin Theorie du sujet), Jean-Paul Sartre, sitten tietysti Hegel ja Heidegger jne. jotka myös seikkailevat kaikissa Badioun teoksissa.
Tällaisenaan artikkeli antaa täysin väärän kuvan Badioun filosofiasta, sen muutoksesta ja kehityksestä. Samalla se korostaa asioita, jotka eivät suoranaisesti liity Badioun ajatteluun millään tavoin. Sanalla sanoen, artikkeli ei tarjoa tietoa Badiousta vaan jostain aivan muusta. –Kommentin jätti 86.50.94.48 (keskustelu)
- En tiedä äijästä mitään, mutta jos sinä tiedät ja osaat tehdä korjaukset lähteitä käyttäen, niin ole hyvä vain, sinua täällä on odotettukin. --Käyttäjä:Kielimiliisi 17. heinäkuuta 2014 kello 11.45 (EEST)