Keskustelu:1,2,3,4,5-pentahydroksipentaani

Ööö, hakeeko joku oikeasti tällä nimellä ksylitolia?-) --Agony (403) 8. huhtikuuta 2007 kello 12.41 (UTC)

Onko mitään pentahydroksipentaania edes olemassa? --Hanna V 8. huhtikuuta 2007 kello 12.44 (UTC)

On, IUPAC-nimistön mukainen nimi. --Agony (403) 8. huhtikuuta 2007 kello 12.50 (UTC)

Ahaa. Niinpä näyttää olevan. (Noita alussa olevia numeroita en kyllä ymmärrä...) Mutta eipä taida kovin tarpeellinen uo olla, kun Googlekaan ei hakusanalla pentahydroksipentaani löydä yhtään mitään. --Hanna V 8. huhtikuuta 2007 kello 13.40 (UTC)

Tiedoksi, että edessä olevat numerot kertovat paikat, johon alkoholiryhmä/hydroksiryhmä OH (viisi kappletta => penta) on kiinnittyneenä hiiliketjussa. Penta sana tulee aineen viidestä hiilestä ja -aani pääte siitä, että hiiliketjussa on vain ns yksöissidoksia. Ksylitoli on ns. viisiarvoinen alkoholi. Tämä pitäisi olla ihan perus kemiaa ja yleisessä tiedossa kaikille peruskoulun ja lukion käyneille. Toivottavasti ette ulkoista oman järjen käyttöä Googlelle. 1,2,3,4,5-pentahydroksipentaani löytyy mm http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkoholi.html ja en-wikistä http://en.wikipedia.org/wiki/Xylitol Toivoisin, että pysyisitte ROSKA-merkintöjenne kanssa omilla vahvuusalueillanne ettekä vandaloisi wikipediaa omalla tietämättömyydellänne asettamalla asiattomia ROSKA-merkintöjä. 85.157.98.120 8. huhtikuuta 2007 kello 16.24 (UTC)

Ksylitolista käytetään myös nimitystä 1,2,3,4,5-pentahydroksipentaani. EI OLE ROSKAA Käyttäjä:Agony Terv ~~

Olen tietoinen että ksylitoli on yksi mahdollinen yhdiste 1,2,3,4,5-pentahydroksipentaanille, mutta kyseenalaistan sen että alkaisimme tekemään uudelleenohjauksia IUPAC-nimistön mukaisista nimistä (joita oli muistaakseni 12 miljoonaa ja rapiat päälle). En usko että ketään kemistiä kiinnostaa lukea ksylitolista kun hakuna on 1,2,3,4,5-pentahydroksipentaani, jos kemisti haluaa tietoa ksylitolista, osaa hän sitä hakea ihan nimellä ksylitoli. Tavallisille pulliaisille taas hyvin harvoin tulee mieleen "Onpa hienon näköinen IUPAC-nimi, kokeilenkin hakea tuolla tietoa Wikipediasta". --Agony (403) 9. huhtikuuta 2007 kello 09.14 (UTC)

Ainahan asioita voi kyseenalaistaa, mutta toinen asia on sitten se onko siinä kyseenalaistamisessa mitään järkeä. Kemiassa aineiden nimet eivät ole aina kovin yksikäsitteisiä historiallisista, kaupallisista, IUPAC:sta ym syistä johtuen, kuten ehkä tiedät. IUPAC nimet ovat systemaattisia ja kertovat huomattavasti enemmän aineen rakenteesta kuin mahdolliset puhekieliset ym nimet, jotka tyypillisesti eivät kerro juurikaan mitään aineen rakenteesta. Jollakin yksittäisellä aineella voi olla useampia nimityksiä ehkä jopa viisi tai kuusikin eri nimeä (ei siis 12 miljoonaa). En ymmärrä filosofiaasi miksi saman aineen eri nimityksistä ei voisi tehdä uudelleenohjausta ko aineeseen. Käsittääkseni tämä on Agony sinun itse keksimäsi idea, joka ei kuulosta kovin hyvältä wikipedian tietosisällön kannalta. Käsittääkseni uudelleenohjaussivujen tekemisellä kaikilla ko aineeseen viittaaville nimille ei ole mitään negatiivista vaikutusta wikipedian asiasisällön kannalta. Onko sinulla mahdollisesti toisenlainen näkemys asiasta ? Loppuuko wikipediasta mahdollisesti paperi Agony ? Uudelleenohjaussivuilla vältetään myös se, että samasta aineesta tehtäisiin päällekkäisiä artikkeleita, mikä minusta on myös positiivinen asia. Suomenkielisessä wikipediassa on melko vähän artikkeleita kemiallisista aineista joten uskoisin, että tietokannan pointterit eivät näihin kemikaalien nimien uudelleenohjauksiin lopu. En ymmärrä näkemystäsi, että ko aineen eri nimet uudelleenohjauksineen jotenkin heikentäisivät wikipedian käyttäjien (niin tavallisten pulliaisten kuin muidenkin) mahdollisuutta löytää haluamaansa asiaa. Toivoisin lämpimästi, että et sähläisi turhien ROSKA-merkintöjesi kanssa ja siten vandaloisi wikipediaa. Jos haluat tuoda wikipediaan jotain positiivista lisäarvoa kemikaalien osalta niin kirjoita ennemminkin niistä uusia artikkeleita niin käytät aikasi ja energiasi hyödyllisemmin Ystävällisin terveisin 85.157.109.94 9. huhtikuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

En tarkoittanut että yhdisteellä olisi 12 miljoonaa nimeä, vaan IUPAC tuntee 12 miljoonaa yhdistettä. Sen lisäksi mitä mainitsit (että yhdisteellä voi olla monta nimeä) voi yhdisteellä olla myös monta IUPAC-nimeä (varsinkin muoveissa saadaan esim. polystyreenista kymmeniä erilaisia yhdisteitä jotka kaikki ovat kuitenkin polystyreenia). Lisäksi yhden IUPAC-nimen takana voi olla monta yhdistettä: mihin niistä kuudesta ohjataan kyseinen IUPAC-nimi (tiedän: täsmennyssivu). Ymmärrän kyllä logiikkasi, yritä sinä vuorostasi ymmärtää minun logiikkani. Edelleen: IUPAC-nimistä ei tulisi tehdä uudelleenohjauksia, vaan mieluummin vaikka artikkeleita joissa sitten lopuksi käsiteltäisiin kyseisen yhdisteen kansanomaisempia yhdistesovelluksia luettelomaisesti. PS: Yllä mainitsit että enwikin artikkelissa on myös kyseinen nimi: totta, mutta edes enwikissä ei ole saatu ideaa IUPAC-uudelleenohjauksista. --Agony (403) 9. huhtikuuta 2007 kello 17.36 (UTC)

No kiitoksia ip:lle selvennyksestä. En ulkoista järjenkäyttöäni Googleen. Kyseinen hakupalvelu löytää kuitenkin sellaisen määrän tavaraa, että sanat, joita se ei tunne, herättävät pienoisia epäilyksiä. Siksi kysyin. Ihmetyttää myös se, ettet sitten ole vielä tähänkään mennessä viitsinyt tästä IUPAC-nimestä sinne Xylitol-sivulle kirjoittaa yhtään mitään mainintaa, vaikka se on sinusta ilmeisen tärkeä asia... --Hanna V 9. huhtikuuta 2007 kello 19.23 (UTC)