Keskoskaappi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ennenaikaisesti syntynyt vauva inkubaattorissa Yhdysvalloissa vuonna 1978.

Keskoskaappi eli inkubaattori[1] on laite, jota käytetään ylläpitämään vastasyntyneelle vauvalle sopivia ympäristöolosuhteita. Niitä käytetään keskosille tai joillekin sairaille täysiaikaisina syntyneille vauvoille.

Keskoskaapin kehittäjänä pidetään ranskalaista Stéphane Tarnier’ta, ja ensimmäiset keskoskaapit otettiin käyttöön Pariisissa vuonna 1880. Vuodesta 1888 alkaen alkoi pariisilaisen sairaalan lääkäri Pierre-Constant Budin julkaista raportteja keskoskaappien menestyksestä, sillä ne olivat ratkaisseet lämmönsäätelyongelman, joka aiheutti usein keskosen kuoleman.[2] Suomessa ensimmäinen keskoskaappi otettiin käyttöön vuonna 1940.[3] Nykyaikaisessa keskoskaapissa voidaan ilman lämpötila, kosteus ja keskosten hapensaanti pitää halutulla tasolla, ja keskoskaapissa voidaan tarvittaessa tehdä myös hoitotoimenpiteet, kuten vauvan leikkaukset.[1][3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]