Keski-Kannaksen risti
Keski-Kannaksen risti on Suomen puolella talvisodassa, Keski-Kannaksen alueella taistelleiden sotilaiden muistoristi.
Siihen ovat oikeutettuja ne Suomen kansalaiset tai ulkomaalaiset sotilaat, jotka talvisodan 1. ja 2. Divisioonaan tai niille alistettuihin joukko-osastoihin kuuluneina ovat ottaneet osaa Kannaksen taisteluihin. 1. divisioonaan kuuluneet voivat kiinnittää muistoristin nauhaan hopeoidun kypärätunnuksen.[1] Muistoristin ja nauhan mukana annetaan omistuskirja.
Talvisodan jälkeen perustetut asevelijärjestöt lyöttivät vuodesta 1940 alkaen Keski-Kannaksen muistoristiä, joita myönnettiin anomuksen perusteella. Muistoristin kustannukset oli asianomaisten itse suoritettava.[2]
Muistoristin on suunnitellut Oskar Pihl. Risti on musta yrjönristi, jonka keskustassa on Karjalan miekat ristikkäin ja niiden päällä tyylitelty kuusenoksakoriste. Kääntöpuolelle on stanssattu: 1939 1940, KESKI-KANNAS. Risti kannetaan pomsisidoksisessa oranssissa nauhassa, jossa keskellä kaksi ohutta mustaa juovaa. Ristejä ei ole numeroitu.[3]
Suomen sotien 1939-1945 muistoristitoimikunta pitää luetteloa tai kortistoa henkilöistä, joille muistoristi on myönnetty. Niihin on merkitty ristinsaajien arvo tai ammatti, täydellinen nimi, syntymäaika ja -paikka, sekä joukko-osasto, jossa tämä on sodan aikana palvellut.[2]
Kunniamerkin koko on 39x39mm ja paino 13,50 grammaalähde?.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit Tammenlehvän Perinneliitto. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 5.7.2021.
- ↑ a b Muistoristit ja -mitalit – Veteraanien Perintö veteraanienperinto.fi. Viitattu 5.7.2021.
- ↑ Keski-Kannaksen risti; K-Kann mr, Keski-Kannaksen muistoristi www.finna.fi. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 5.7.2021.