Keskenkasvuinen
"Keskenkasvuinen" (ven. Подро́сток, Podrostok, 'Teini-ikäinen') on Fjodor Dostojevskin vuonna 1875 ilmestynyt romaani.[1]
Keskenkasvuinen on kehityskertomus ja sukupolviromaani. Mistä nuoriso saa arvomaailmansa mallit, kun vanhempien sukupolvi käyttäytyy moraalittomasti? Tämä on yksi Dostojevskin romaanin liikkeellepanevista kysymyksistä. Romaani ilmestyi ensin jatkokertomuksena Otetšestvennyje zapiski (”Isänmaallisia kirjoituksia”) -lehdessä ja yhtenä niteenä Pietarissa vuonna 1876. [1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanin minä-kertojana on avioliiton ulkopuolella syntynyt nuori mies, juuri ja juuri teini-ikäinen 19-vuotias Arkadi Dolgoruki, jonka biologinen isä Andrei Versilov on aatelinen tilanomistaja ja laillinen isä Makar Dolgoruki Versilovin kartanon palveluskunnan entinen jäsen. Arkadin äiti Sofia Dolgoruka elää Versilovin kanssa tämän tehtyä perhejärjestelystä sopimuksen Makarin kanssa. Makar on pyhiinvaeltaja ja Versilov puolestaan huikentelevainen naistenmies, jonka avioton perhe elää hänen ailahtelevan luonteensa armoilla. Nämä taustat selviävät lukijalle romaanin alussa ja takautumien kautta. Varsinaiset tapahtumat sijoittuvat Pietariin, jonne Arkadi saapuu astuakseen virkaan. Tämän muodollisen syyn ohella hän aikoo selvittää välinsä Versilovin kanssa.[1]
Arkadin aikomus on kieltäytyä yliopisto-opinnoista ja virkaurasta. Sen sijaan hänellä on "ideaksi" kutsumansa suunnitelma: hän haluaa "tulla Rothschildiksi" eli rikastua, joka on vain väline sille että voi saavuttaa itsenäisyyden ja vapauden. Ylpeän Arkadin stigma on hänen isättömyytensä, aviottomuutensa ja varattomuutensa, se että hänen aatelinen isänsä ei ole tunnustanut häntä. Tästä häpeästä hän aikoo päästä rahan ja vallan avulla. Sen jälkeen hän uskoo saavuttavansa lopullisen voiton nöyryytyksistä ja osoituksen vapaudestaan luopumalla rikkauksistaan.[1]
Romaanin monitasoinen juoni kuljettaa isää ja poikaa kohti väistämätöntä konfliktia, joka kuitenkin ratkeaa anteeksiantoon ja sovintoon. Arkadi nöyrtyy ja on valmis ottamaan vastuun äidistään ja sisarestaan. Arkadin muutokseen vaikuttanut henkilö on hänen laillinen isänsä Makar Dolgoruki. Romaanin loppupuolella Makar kuolee mutta ehtii antaa Versiloville anteeksiannon merkkinä ikonin. Versilov ottaa lahjan vastaan, jutta rikkoo ikonin myöhemmin. Hän ei myöskään solmi avioliittoa Arkadin äidin kanssa, vaikka Makarin kuolema tekisi avioliiton mahdolliseksi.[1]
Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arkadi Makarovitš Dolgoruki, ylpeä ja varaton, 19-vuotias nuori mies
- Andrei Petrovitš Versilov, aatelinen maanomistaja, Arkadin ja Lisan biologinen isänsä, huikentelevainen naistenmies
- Sofia Andrejevna Dolgoruka, Arkadin ja Lisan äiti, Versilovin jalkavaimo
- Makar Ivanovitš Dolgoruki, Arkadin laillinen isä, Versilovin entinen puutarhuri, vanhurskas pyhiinvaeltaja
- Lisa Dolgorukaja, Arkadin sisar, ruhtinas Sergei Sokolskin morsian
- Tatjana Pavlovna Prutkova, maanomistaja, Versilovin kaukainen sukulainen, Arkadin "täti"
- ruhtinas Nikolai Ivanovitš Sokolski, Katerina Ahmakovan isä. Arkadi toimii kerran sihteerinä ruhtinaan talossa ja hänestä tulee tälle läheinen henkilö. Ruhtinas on tarinan avainhenkilö tyttärensä kirjoittamassa kirjeessä.
- Katerina Nikolajevna Ahmakova, ruhtinas Sokolskin tytär, kenraali Ahmakovin nuori leski. Paroni Björingin myöhempi morsian. Yksi romaanin keskeisistä hahmoista.
- ruhtinas Sergei Sokolski, ruhtinas Nikolai Sokolskin kaima. Ruhtinaiden edustaja, jotka hän haastaa oikeuteen Versilovien perinnön vuoksi. Lisa Dolgorukin sulhanen.
- Anna Andrejevna Versilova, Versilovin tytär avioliitosta Fanariotovan kanssa.
- Andrei Andrejevitš Versilov, Versilovin poika avioliitosta Fanariotovan kanssa.
- Tušar, moskovalaisen sisäoppilaitoksen omistaja, jossa Arkadi opiskeli.
- Lambert, Arkadin "toveri" Tušarin täysihoitolassa, avoimesti roisto ja rosvo.
- Darja Onisimovna (Nastasia Jegorovna), itsemurhan tehneen tytön, Oljan äiti. Romaanin kolmannessa osassa häntä kutsutaan virheellisesti Nastasja Jegorovnaksi, ehkä kirjailijan ja kustantajien huolimattomuuden vuoksi.
- Kraft, Dergatševin piirin jäsen, ideologinen itsemurhaaja
Analyysi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makar Dolgoruki on Dostojevskin tuotannon merkittävin talonpoikaishahmo. Narodnikkilaisuus oli levinnyt intelligentsian pariin romaanin kirjoitusajankohtana, ja Makar Dolgoruki on katsottu osoitukseksi Dostojevskin kiinnostuksesta aiheeseen. Makar Dolgoruki on hurskas mies, jonka pyyteettömyys ja anteeksianto asettuvat romaanin aatelistaustaisten henkilöhahmojen itsekkyyden ja juonittelun vastakohdaksi. Hän on Versilovin vastapari, joka romaanin aatemaailmassa edustaa talonpoikaista, ortodoksista Venäjään, kun taas Versilov, 1840-luvun idealisti ja Kristuksen kieltävä aatelisliberaali, edustaa eurooppalaista Venäjää.[1]
Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keskenkasvuinen. Suom. 1964
- Keskenkasvuinen. 1-2. Suom. Ida Pekari. Otava, 1979. ISBN 9511051393, ISBN 9511051385
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
