Kelja (Pyhäjärvi Vpl)
Kelja oli pienehkö kylä Vpl Pyhäjärvellä, Karjalankannaksella. Kylä sijaitsi Pyhäjärven Keljanlahden tuntumassa. Samassa ryppäässä Keljan kylän kanssa sijaitsi myös naapurikylä Rotjalahti. Lahnavalkaman kylä sijaitsi noin kilometrin päässä Keljan länsipuolella ja Salitsanrannan kylä rivimäisessä muodostelmassa Keljan kaakkoispuolella. Pattoisten kylä sijaitsi Keljan luoteispuolella, noin 1-2 kilometrin päässä. Salitsanrannan koulupiirin kansakoulu sijaitsi Keljan puolella, lähellä Keljanlahden rantaa. Kylän halki kulki Pyhäkylästä Riiskaan johtava maantie. Kylään liikennöi vuosina 1922-1924 myös höyrylaiva.[1]
Keljanlahti sijoittui Pyhäjärven "hevosenkengän" ylemmän sakaran päähän. Lahti tunnettiin hiekkaisesta rannastaan ja läheisistä nuotta-apajistaan, joita olivat Javanaisenniemen apajat, Ahveapajat, Selkäharjun apajat, Ranta-apaja sekä kalaisa Lonnan apaja, josta Salitsanrannan nuottakunnan mainitaan saaneen yhdellä vedolla 2.000 kg lahnoja.[2]
Keljan kylän pääelinkeino oli maatalous. Kylässä oli v. 1925 9 maatilaa, ja vuoden 1929 maanmittauksen mukaan kylässä oli yhteensä 124,18 hehtaaria peltoa, 7,62 ha niittyä ja 573,49 ha metsämaata. Vuonna 1943 viljelyksessä oli veroilmoitusten mukaan 171,68 ha peltoa, joten lisäystä pellonraivauksen tuloksena vuoden 1929 viljelyksiin oli tullut 47,5 hehtaaria. Kirkonkirjojen mukaan asukkaita kylässä oli v. 1939 yhteensä 83 henkeä.[3]
Kylässä toimi Jussi ja Mari Barckin pitämä pieni kauppa, joka tosin lopetti toimintansa jo ennen talvisotaa. Keljassa toimi myös Vpl. Pyhäjärven orpokotiyhdistyksen ylläpitämä lastenkoti vuosina 1926-1934.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 224.
- ↑ Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 273.
- ↑ Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 107, 257-258.
- ↑ Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 85, 448.