Siirry sisältöön

Keinosydän

Wikipediasta
Carmat-yhtiön keinosydän Grande Exposition du Fabriqué en France -näyttelyssä.

Keinosydän tai tekosydän on pumppujärjestelmä, joka voidaan asentaa sydämen vaikeaa vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle.[1] Se ylläpitää verenkiertoa ja hapetusta ihmiskehossa vaihtelevia aikoja.[2] Keinosydämen tarkoituksena on toimia sydämen tavoin ja pumpata verta elimistöön. Keinosydän asennetaan yleensä sydänongelmapotilaille pitämään heitä hengissä sydänsiirtoleikkaukseen saakka. Normaalisti keinosydämen saaneet potilaat elävät keskimäärin 100-500 päivää. lähde?

Pisimmillään keinosydän on ollut potilaalla yhtämittaisesti 7 vuotta, 5 kuukautta ja 4 päivää[3][4]. Kyseessä ei kuitenkaan ollut kokonainen keinosydän, vaan potilaan omaa heikentynyttä sydäntä avustava lisälaite[4][5].

Käytössä on kahden tyyppisiä keinosydämiä: 1) täydellinen keinosydän, joka asennetaan sen jälkeen, kun luonnollinen sydän on poistettu, ja 2) kammioavustin, joka asennetaan avustamaan potilaan omaa sydäntä, joka jää paikalleen jatkamaan työtään.[6]

Kammioavustin (VAD) ottaa verta sydämen kammiosta eri reittiä ja työntää sen korkealla paineella aorttaan[7]. Tämä lisää sydämestä poistuvaa verta ja kohentaa siten sydämen tehoa[7]. Laite ratkaisee myös vaikeudet sydämen oikean ja vasemman puolen verenkierron tasapainottamisessa, sillä VAD-laitteissa toista kammiota voidaan tukea toisesta riippumatta, jolloin ongelma poistuu.[7] Kammioavustimet ovat mullistaneet sydänpotilaiden hoidon ja niistä on tullut hyvin yleisiä[7].

Erilaisia keinosydämiä valmistavat muiden muassa SynCardia[8], Carmat[8], BiVACOR[9] ja Jarvik Heart. Jarvik Heartin perusti Robert Jarvik[10], joka tunnetaan työstään ensimmäisen toimivan ja pitkäkestoisen keinosydämen parissa[11][12][13].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Mekaanisesta verenkierron tukemisesta” oli puhuttu jo 1800-luvulla.[13] Keksijä ja lentäjä Charles Lindbergh kehitti leikkausoperaatioita varten veripumpun, ja yhdessä Alexis Carrelin kanssa myös sydämen kaltaisen laitteen pitämään sisäelimiä elossa ruumiin ulkopuolella[13]. Vuonna 1937 Vladimir P. Demikhov kehitti keinosydämen ja asensi sen koiraan, joka pysyi leikkauksen jälkeen elossa viisi ja puoli tuntia[13]. John H. Gibbon Jr. kehitti vuosien ajan sydänkeuhkokonetta, ja kehitystyö tuotti tulosta 1950-luvun alussa[13]. Vuosikymmenten kuluessa lukuisat lääkärit antoivat panoksensa keinosydänten kehitykselle[13].

Ensimmäinen keinosydän asennettiin ihmiseen vuonna 1969, mutta potilas menehtyi neljän päivän kuluttua[13].

Ensimmäinen onnistunut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jarvik-7-keinosydän, joka tunnettiin myöhemmin nimellä CardioWest ja sittemmin SynCardia. [13]

Ensimmäinen kokonainen ja pitkäkestoinen keinosydän ihmiselle asennettiin Salt Lake Cityssä Utahissa Yhdysvalloissa 2.12.1982.[14][15][16][13] Tämä laite kehitettiin tohtori Willem Kolffin johtamassa tutkimushankkeessa, mutta se oli nimetty tutkija Robert Jarvikin mukaan Jarvik 7:ksi, joten Jarvik sai kehitystyöstä kaiken kunnian[13]. Potilas eli leikkauksen jälkeen 112 päivää.[15][16] Ensimmäinen Jarvik-sydän asennettiin viidelle potilaalle, ja yksi heistä eli 620 päivää[7]. Ensimmäisten keinosydänpotilaiden elämänlaatu oli erittäin huono[8]. Jarvik 7 tarvitsi ulkoisen, jääkaapin kokoisen pumppuyksikön, jonka vuoksi potilas ei voinut lähteä sairaalasta ulos[13]. Kaksi johtoa kulkee ihon läpi potilaan kyljestä[13]. Kaksi potilaista sai vakavia aivohalvauksia, ja lopulta kaikki kuolivat joko sepsikseen tai veriongelmiin[7].

Jarvik 7:n johdannaiset olivat edelleen käytetyimpiä keinosydänmalleja vuonna 2014[13]. Jarvik 7 -laitteella on kiinteä syketaajuus, eli se ei mukaudu potilaan fyysiseen aktiivisuuteen[17]. Erään potilaan tiedetään eläneen 1 374 päivää laitteen kanssa[18].

Suomessa ensimmäinen tapaus oli joko 18.1.1998[19][20][1] tai 2015[21].selvennä

Uusia malleja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AbioCor-sydän asennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001[13]. AbioCor oli ensimmäinen omavarainen keinosydän, joka ei tarvinnut liitoksia ihon läpi, eikä ulkoista pumppua.[13] Laitetta kehitettiin 30 vuotta, mutta se hyväksyttiin vain rajoitettuun käyttöön, ja pian sen jälkeen tuotanto lopetettiin[13]. Kaikkiaan asennettiin viitsentoista AbioCor-sydäntä[13].

Vuonna 2008 täysin toimivan keinosydämen kehitti ranskalaisyhtiö Carmac.[2][22] Se painaa 900 grammaa ja on suunniteltu kestämään noin viiden vuoden käytön. Sen kohdeyleisönä ovat pääasiassa ylipainoiset miehet.[23] Keinosydän on peitetty biosynteettisillä aineilla hylkimisen estämiseksi. Se otettiin ensi kertaa käyttöön vuonna 2013[24], mutta potilas kuoli 75 päivän kuluttua.[25] Carmacin laite eroaa aiemmista keinosydämistä siinä, että se ei ole tarkoitettu vain väliaikaisratkaisuksi siihen asti, kunnes toinen elin siirretään tilalle, vaan sen on tarkoitus korvata sydän pysyvästi.[26]

BiVACOR-keinosydän asennettiin ensimmäisen kerran 2025.[27] Mallissa on vain yksi liikkuva osa: pyörivä kiekko, joka leijuu magneettien varassa pintoihin koskematta ja siten myös kulumatta.[17]

Ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Infektiot ja verenmyrkytys ovat ongelma kaikissa laitteissa, joissa johto kulkee ihon läpi. Verta liikuttavat laitteet muuttavat veren koostumusta. Vieraat pinnat aiheuttavat veren hyytymistä, mikä johtaa aivohalvauksiin ja veren hajoamiseen. Ulkoiset akkupaketit ovat hankalia ja infektioiden lähde. Myös käsilaukkuvarkaiden on tiedetty anastaneen potilaiden akkupaketteja. Kehitteillä on järjestelmiä, jotka siirtävät energiaa ihon läpi induktioon perustuen, mutta kokonainen keinosydän kuluttaa paljon energiaa. Keinosydänten kompressoreita on pienennetty liikuteltavuuden parantamiseksi, mutta on ollut vaikeaa kehittää laitteista kokonaisuudessaan kehon sisään rakennettavia. Sen sijaan on ehkä mahdollista luopua kompressoripohjaisista keinosydämistä kokonaan ja käyttää niiden sijaan juoksupyöriin perustuvia VAD-laitteita verenkierron molemmilla puolilla.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b CD-Facta 2005: suomenkielinen tietosanakirja. (Artikkeli: keinosydän) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29148-X
  2. ↑ a b Noon, George P.: ”Mechanical hearts”, artificial heart. Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963 (englanniksi)
  3. ↑ Longest surviving artificial heart transplant patient Guinness World Records. Arkistoitu 17.5.2023. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  4. ↑ a b Maugh II, Thomas H.: Longest-living recipient of artificial heart worldwide 7.12.2007. Los Angeles Times. Viitattu 2.8.2016. (englanniksi)
  5. ↑ The Jarvik 2000® | Jarvik Heart Inc. www.jarvikheart.com. 2.12.2016. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Robert Jarvik, MD on the Jarvik-7 | Jarvik Heart Inc. www.jarvikheart.com. 6.4.2016. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g Why science still hasn't cracked the artificial heart www.bbc.com. 18.2.2023. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Clyde Haberman: Artificial Hearts Ticking Along Decades After Jarvik-7 Debate The New York Times. 21.3.2016. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Smriti Mallapaty: Man survives with titanium heart for 100 days – a world first. Nature, 13.3.2025. doi:10.1038/d41586-025-00782-0 ISSN 1476-4687 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ Company Timeline | Jarvik Heart Inc. www.jarvikheart.com. 6.4.2016. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  11. ↑ Bayard Webster: MEN IN THE NEWS; A PAIR OF SKILLED HANDS TO GUIDE AN ARTIFICIAL HEART: ROBERT KIFFLER JARVIK The New York Times. 3.12.1982. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  12. ↑ First recipient of an artificial heart Guinness World Records. Arkistoitu 8.6.2017. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  13. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Sanna Khan, Waqas Jehangir: Evolution of Artificial Hearts: An Overview and History. Cardiology Research, 2014, 5. vsk, nro 5, s. 121–125. doi:10.14740/cr354w ISSN 1923-2829 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha.: Otavan tietosanakirja. (Artikkeli: keinosydän.) Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15139-8
  15. ↑ a b Samuels, Louis: Artificial heart. The World Book Multimedia Encyclopedia, 2013. ISBN 9780716683322 (englanniksi)
  16. ↑ a b Artificial Heart. Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], Microsoft Corporation, 2009. (englanniksi)
  17. ↑ a b mtaschetta-millane: Next-Generation Total Artificial Hearts Offer New Hope for Heart Failure Patients DAIC. 20.7.2023. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
  18. ↑ Gianluca Torregrossa, Michiel Morshuis, Robin Varghese, Leila Hosseinian, Vladimiro Vida, Vincenzo Tarzia, Antonio Loforte, Daniel Duveau, Francisco Arabia, Pascal Leprince, Vigneshwa Kasirajan, Friedhelm Beyersdorf, Francesco Musumeci, Roland Hetzer, Thoamas Krabatsch, Jan Gummert, Jack Copeland, Gino Gerosa: Results With Syncardia Total Artificial Heart Beyond 1 Year. ASAIO Journal, 2014-11, 60. vsk, nro 6, s. 626–634. doi:10.1097/MAT.0000000000000132 ISSN 1058-2916 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  19. ↑ Marjut Lindberg: Nuori nainen sai ensimmäisenä tekosydämen Helsingin Sanomat. 21.1.1998. Viitattu 15.3.2025.
  20. ↑ Marjut Lindberg: Tekosydänpotilas voi hyvin Meilahdessa Helsingin Sanomat. 24.1.1998. Viitattu 15.3.2025.
  21. ↑ Suomen ensimmäinen tekosydän asennettu potilaalle Lääkärilehti.fi. 21.4.2015. Viitattu 15.3.2025.
  22. ↑ Artificial heart close to human trials (Uutinen Youtubessa) Euronews. 22.03.2012. Arkistoitu 25.3.2012. Viitattu 2.8.2016. (englanniksi)
  23. ↑ Nowości pierwsze wszczepione na stałe sztuczne serce bije już w ludzkiej piersi techtrendy.pl. 2013. Arkistoitu 9.5.2014. (puolaksi)
  24. ↑ French company implants first artificial heart Euronews. 21.12.2013. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 2.8.2016. (englanniksi)
  25. ↑ World's first artificial heart patient dies in Paris after 75 days Euronews. 3.3.2014. Arkistoitu 9.8.2015. Viitattu 2.8.2016.
  26. ↑ Huet, Natalie: Carmat artificial heart patient in good condition: hospital Reuters. 30.12.2013. Viitattu 2.8.2016. (englanniksi)
  27. ↑ Australian man successfully receives titanium heart after 6-hour operation ABC News. 11.3.2025. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keinosydän.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keinosydän&oldid=23111040”