Kaularangan ahtauma
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kaularangan ahtaumalla (engl. Cervical spinal stenosis) tarkoitetaan tilaa, jossa selkänikamien renkaiden muodostama selkäydinkanava ahtautuu kaularangan alueelta ja puristaa selkäydintä. Tavallisesti ongelma on seurausta selkärangan rappeutumismuutoksista.
Syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaularangan kulumat tarkoittavat muutoksia nikamissa (spondyloosi), nivelissä ja välilevyissä. Sen perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä. Nikamiin voi muodostua epätasaisuutta, jolloin nikamien välissä oleva välilevy madaltuu ja nikamien välinen liike vähenee. Tällöin myös käsiin kulkevat hermoaukot voivat ahtautua, jolloin vaivan nimenä on kaularankaoireyhtymä.
Kyseessä on iän myötä lisääntyvä vaiva. Yli 65-vuotiasta melko monilla voidaan röntgenkuvassa todeta alkavaa kaularangan rappeumaa. Suurimmalla osalla kulumamuutokset ovat kuitenkin oireettomia.
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallisia kaularangan ahtauman oireita ovat käsiin tai jalkoihin säteilevä kipu, pistely, kuumotus, puutuminen ja tunnottomuus. Oireisiin voi liittyä myös raajan toimintahäiriöitä ja lihasheikkoutta. Muita oireita ovat käden tai käsien näppäryyden heikkeneminen, mahdollisesti lievä alaraajojen heikkous, kömpelyys ja lihasten nykiminen. Selkäydinkanavan ahtautumisesta voi pahimmillaan seurata selkäydinvaurio ja halvausoireita.
Kaularangan ahtauman oireet kehittyvät tyypillisesti hitaasti ja voivat pahentua vuosien saatossa. Oireiden vaikeuden vaihtelu on tavallista. Se ei korjaannu itsestään, mutta oireiden kulku on yksilöllistä ja oireet voivat ajan mukana lieventyäkin.
- Kuvassa 1. on selkäydin puristuksessa CV-CVII -tasolla.
- Kuvassa 2. on luudutettu välit CV-CVI ja CVI-CVII
Tutkimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvantamisen avulla saadaan tarvittaessa tietoa selkärangan rakenteista ja ahtauman tilanteesta. Selän magneettikuvaus on nykyisin yleisin kuvantamismenetelmä. Lääkäri tutkii myös heijasteet sekä jaloista, että käsistä. Kaularangan oireiden tapauksessa ne ovat tavallisesti vilkastuneet.
Leikkaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos potilaalla esiintyy tuntopuutoksia tai lihasheikkoutta ja voimakasta kipua, eikä oireet lievene seurannassa, tarvitaan leikkaushoitoa. Hoitoon on tärkeää päästä ajoissa, ettei pysyviä hermo- tai selkäydinvauriota pääse syntymään.
Leikkaus tehdään nukutuksessa ja selkäytimen pinne puretaan mikroskooppiavusteisesti. Se suoritetaan lähes aina etukautta kaulan puolelta muutaman senttimetrin haavasta, joka tulee kaulalle ihopoimujen myötäisesti. Välilevy poistetaan, pinne vapautetaan ja nikamaväliin asetetaan luudutustarkoituksessa pieni implantti. Kahdenkaan nikamavälin jäykistäminen luudutuksella esim. CV-CVII-tasolla ei vielä aiheuta oleellista haittaa kaularangan liikkuvuudelle.
Sängystä saa voinnin salliessa nousta jo leikkauspäivänä. Kotiutus sairaalasta tapahtuu yleensä muutaman päivän jälkeen. Puristuksissa olleissa hermoissa voi tapahtua toipumista vielä ainakin seuraavan puolen vuoden ajan.
Ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selkäydinkanavan ahtauman ehkäisemiseksi ei tunneta keinoja. Lievissä tapauksissa oireiden hoitamiseksi voidaan käyttää apuna fysioterapiaa ja manuaaliterapiaa, kuten hierontaa, hermopaineen lievittämiseksi. Myös ergonomian parantaminen työpisteellä, säännölliset tauot ja kevyt liikunta voivat auttaa ehkäisemään oireilua.