Luonnonkivi
Luonnonkivellä tarkoitetaan luonnosta hankittua kivimateriaalia, jota käytetään esimerkiksi rakentamisessa. Kiveä voidaan käyttötarkoituksesta riippuen käsitellä eri tavoin, esimerkiksi hakata, hioa tai pelkästään sahata. Luonnonkiveä voidaan käyttää joko sellaisenaan, laattoina tai erimuotoisina kappaleina. Kiveykset kestävät hyvin säätä ja kulutusta.[1]
Kiviteollisuudessa luonnonkivellä tarkoitetaan rakentamiseen käytettävää kiveä, joka louhitaan luonnon kalliosta suurina kappaleina ja sen jälkeen jatkojalostetaan mekaanisesti lopputuotteiksi, muun muassa sahaamalla ja kiillottamalla. Määritelmä käsittää blokki- ja levytuotteita sekä muun muotoisia kappaleita, mutta ei sisällä kiviainesalan käyttämää murskattua kiviainesta. Luonnonkiven käyttökohteita ovat rakentaminen, hautakivet ja muistomerkit sekä erilaiset pientuotteet.[2]
Viher- ja kadunrakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueita voidaan päällystää luonnonkivistä tehdyllä kiveyksellä esimerkiksi liikennealueilla, luiskien verhouksissa sekä pihojen ja puistojen käytävillä ja tasanteilla.[1] Kuution muotoisia luonnonkiviä kutsutaan noppakiviksi, suorakulmion muotoisia nupukiviksi ja pyöreähköjä mukulakiviksi. Isoja mukulakiviä voidaan kutsua myös seulanpääkiviksi tai pultereiksi. Kiveyksen alle tehdään rakennekerrokset, joissa kivien alapuolella voi olla joko asennushiekkaa tai betonia.
Kenttäkiveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mukulakiveystä kutsutaan myös kenttäkiveykseksi. Kenttäkiveys sopii parhaiten alueille, joissa ei oikeastaan ole liikennettä koska pinta jää yleensä epätasaiseksi.[1] Usein sillä saattaa olla pelkkää koristemerkitystä.[1] Asennushiekan pitää olla paksumpi (100 mm) kuin betonikivillä, jotta erikokoiset kivet pysyvät paikallaan tukevasti.[1]
Katukivet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nupu- ja noppakiviä voidaan käyttää esimerkiksi toreilla, katualueilla ja pihoilla.[3] Noppa- ja nupukivien alla pitäisi olla kantava ja routimaton rakenne.[4] Asennushiekkakerros on 40-50 mm paksu, mutta jos kivien koko vaihtelee paljon, kerroksen on oltava paksumpi.[4] Saumat tulisi jättää mahdollisimman kapeiksi, niihin voidaan käyttää esim. ruohoa tai kivituhkaa.[5]. Paras lopputulos saavutetaan käyttämällä saumaushiekkaa, johon on sekoitettu epoksipohjaista saumausainetta.[6]
Liuskekivet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liuskekiviä voidaan käyttää vähän liikennöidyillä alueilla, esimerksiki poluilla tai portaissa.[7] Käytettävien liuskekivien tulisi olla vähintään 40 mm paksuja eikä pinta-ala saa olla liian pieni, alle laitetaan 50-100 mm paksu asennushiekkakerros.[7]
Talonrakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisesti talojen perustuksissa on käytetty luonnonkiviä paikalleen ladottuna ilman laastia eli ns. kylmiä muureja. Koska Suomessa tavattavat kivilajit ovat kovia, niin niiden työstö on vaikeaa, ja siksi niitä käytettiin aiemmin lähinnä vaan suuriin julkisiin rakennuksiin. [8]
Luonnonkiveä voidaan käyttää myös sisustuksessa.
Luonnonkiviä ja niiden käyttömahdollisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Noppakiviä kasassa
-
Mukulakiveystä
-
Nupukivillä päällystetty katu
-
Kivimuuria
-
Kivestä tehtyä linnaa
-
Hautakivi
-
Murskattua kiveä
-
Kivistä rakennettu puutarha
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Timo Soini: Viherrakentajan käsikirja, s. 127. Viherympäristöliitto, 2003.
- ↑ Härmä, Paavo; Laxström, Heidi; Luodes, Nike; Pirinen, Heikki ja Selonen, Olavi: [https://kivi.info/wp-content/uploads/2023/02/geotechnical_report_18_LPR_2painos_web2.pdf Use of natural stone in the City of Lappeenranta in southeastern Finland – quarries and applications] Kivi, Geotechnical Report 18. 2022.
- ↑ Soini s. 128.
- ↑ a b Soini, s. 129.
- ↑ Soini, s. 130-131.
- ↑ Heimonen, Kari: Kivi puutarhassa, s. 85-86. Määritä julkaisija!
- ↑ a b Soini, s. 132.
- ↑ Luonnonkivi Rakennusperintö.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 16.8.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kiviteollisuusliiton sivusto luonnonkivien käytöstä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Luonnonkivi - Rakennusperintö.fi (Arkistoitu – Internet Archive)