Kategorinen arvostelma
Kategorinen arvostelma on arvostelma, joka myöntää tai kieltää predikaatin subjektilta. Arvostelmamuoto tarkoittaa tällaisen arvostelman syllogistista muotoa.
Perinteisen logiikan arvostelmamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Aristoteelinen logiikka
Perinteisessä aristoteelisessa logiikassa arvostelman arvostelmamuoto määräytyy sen perusteella, millainen syllogistinen suhde arvostelman subjektin ja sen predikaatin välillä on.[1] Tällaisessa logiikassa tarkastellaan arvostelmia, jotka ovat muotoa ”S on P”, missä ”S” on subjektitermi ja ”P” on predikaattitermi. Tätä perusmuotoa voidaan laajentaa seuraavilla neljällä tavalla:[2]
1. Lisäämällä arvostelmaan kvantiteetti: predikaattitermi predikoidaan kaikista, joistakin tai jostakin yhdestä tietystä oliosta.
2. Lisäämällä arvostelmaan kvaliteetti: predikaattitermi myönnetään tai kielletään subjektitermistä.
Laajennoksilla (1) ja (2) saadaan seuraavat muodot:
- A-arvostelma, universaalisti myöntävä (universaali affirmaatio): Kaikki S ovat P
- E-arvostelma, universaalisti kieltävä (universaali negaatio): Mikään S ei ole P
- I-arvostelma, partikulaaristi myöntävä (partikulaari affirmaatio): Jokin S on P
- O-arvostelma, partikulaaristi kieltävä (partikulaari negaatio): Jokin S ei ole P
3. Lisäämällä arvostelmaan modaliteetti: arvostelma on joko apodiktinen eli välttämätön, problemaattinen eli mahdollinen tai assertorinen eli aktuaalinen.
4. Erottamalla kategorinen arvostelmamuoto disjunktiivisesta ja hypoteettisesta arvostelmamuodosta (consequentia).
Kantin kategoriset arvostelmamuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Immanuel Kant esitti teoksessaan Puhtaan järjen kritiikki arvostelmamuotojen luettelon, joka kuvasi perinteisen logiikan täydellisimmässä muodossaan. Kantin järjestelmän mukaisesti jokaisella arvostelmalla on neljä momenttia, yksi kustakin kolmen momentin ryhmästä:[1]
Kvantiteetti:
universaalinen (Jokainen S on P)
partikulaarinen (Joku S on P)
singulaarinen (Tietty S on P)
Kvaliteetti:
affirmatiivinen (S on P)
negatiivinen (S ei ole P)
ääretön (S on ei-P)
Relaatio:
kategorinen (S on P)
hypoteettinen (Jos S, niin P)
disjunktiivinen (S tai P)
Modaliteetti:
assertorinen (S on P)
apodiktinen (S on välttämättä P)
problemaattinen (S voi olla P)
Arvostelma voi siis olla esimerkiksi universaalinen, negatiivinen, kategorinen ja problemaattinen: "Jokainen S ei voi olla P".
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa soc.utu.fi. Viitattu 28. tammikuuta 2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ Korhonen, Anssi & Vilkko, Risto: Kant ja formaalinen logiikka Niin & näin. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 28. tammikuuta 2008.