Kaste (sääilmiö)
Kaste tarkoittaa vesipisaroita, jotka muodostuvat kiinteille pinnoille ilman suhteellisen kosteuden kasvaessa tarpeeksi tai pinnan lämpötilan laskiessa ilman kastepisteeseen.[1] Ilmiö perustuu siihen, että kylmä ilma sitoo vähemmän vesihöyryä kuin lämmin. Pinnan säteiltyä lämpöään pois pinnalla oleva vesihöyry tiivistyy nopeammin kuin haihtuu, jolloin ilmankosteus nousee niin suureksi, että syntyy pisaroita.
Kastetta syntyy selkeinä kesäöinä. Syksyllä, jos pinnan lämpötila ehtii laskea pakkasen puolelle, samanlaisessa säätilanteessa syntyykin kuuraa. Kasteen muodostumiselle kriittistä on pinnan lämpötila. Siksi kastetta syntyy loppukesästä helpommin pinnoille, joihin ei johdu maan sisältä lämpöä, esimerkiksi kaiteisiin, autojen katoille ja silloille.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ilmakehä ABC (Arkistoitu – Internet Archive) Ilmatieteen laitos
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaste (sääilmiö) Wikimedia Commonsissa
