Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalaitos
Tyyppi Ydinvoimala
Polttoaine Uraani
Teho 8 212 MW
Omistaja Tokyo Electric Power Company
Sijainti Kashiwazaki ja Kariwa, Japani
Koordinaatit 37°25′45″N, 138°35′43″E
Kashiwazakin-Kariwan ydinvoimalaitos on kuvassa oikealla reunalla

Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalaitos (jap. 柏崎刈羽原子力発電所, Kashiwazaki-Kariwa genshiryokuhatsudensho) on Japanissa Niigatan prefektuurissa sijaitseva maailman suurin ydinvoimalaitos. Laitoksessa on 7 ydinreaktoria jotka tuottavat sähkötehoa yhteensä 8 212 MW.[1] Sähköteho riittää noin 16 miljoonalle kotitaloudelle (Japanissa kotitalouksia on yhteensä n. 47 miljoonaa). Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalaitos on maailman neljänneksi tehokkain sähköntuotantolaitos. Ainoastaan kolme vesivoimalaa tuottaa enemmän sähköä. Laitoksen kaksi uusinta reaktoria on uudentyyppisiä kehittyneitä kiehutusvesireaktoreita, joita on maailmalla käytössä ainoastaan neljä. Japani tuottaa kolmanneksen sähköstään ydinvoimalla.[2]

Maanjäristyssuojaus ja vuoden 2007 maanjäristys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinvoimalaitos sijaitsee maanjäristysherkällä alueella kuten ylipäätään koko Japani. Reaktorit sammuivat järistyksen sattuessa automaattisesti. Laitoksen omistaa ja sitä hallinnoi Tokion sähköyhtiö Tōkyō denryoku (TEPCO).

Maanjäristys ravisteli voimalaa heinäkuussa 2007, ja voimala suljettiin. Japanilaislehti Mainichi shinbunin tietojen mukaan järistys, jossa voimalaitos vaurioitui, oli noin 2,5 kertaa voimakkaampi kuin mitä laitos oli suunniteltu kestämään. Lehden mukaan kahdeksan Japanin 17 ydinvoimalasta on rakennettu samojen turvamääräysten mukaan. TEPCO ja maan hallitus ovat jo myöntäneet, ettei alueelle uskottu koskaan iskevän näin voimakasta järistystä.[2]

Voimalaitos pysyi suljettuna liki puolitoista vuotta Niigatan maanjäristyksen aiheuttamien vikojen ja odottamattoman suuren järistyksen paljastamien lisäsuojaustarpeiden takia. Maanjäristys aiheutti ainakin 50 vikaa, mukaan lukien katkenneita putkia, vesivuotoja, radioaktiivisuuden vuotoa ympäristöön. 1,2 tonnia radioaktiivista vettä oli vuotanut jostain tankista ja valunut mereen. Matala-aktiivisen jätteen varasto, jossa oli 20 000 tynnyriä jätettä, vaurioitui ja tynnyreitä joutui mereen. Myös voimalan muuntajassa oli tulipalo [3].

8. toukokuuta 2009 Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalaitoksessa aloitettiin 50 päivää kestävät kokeet, joissa testattiin maanjäristyksen myötä parannettuja seismisiä turvatoimia.

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama pysähtyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus vuonna 2011 pysäytti kaikki japanin ydinvoimalat. Kashiwazakin-Kariwan ydinvoimalaa ei ole vieläkään (2021) käynnistetty onnettomuuden jälkeen. Osa reaktoreista on jo 2017 hyväksytty käyttökelpoisiksi, mutta japanin ydinvoimaviranomainen on kieltänyt viimeksi keväällä 2021 käynnistämästä niitä liittyen turvallisuuspuutteisiin. [4]

Reaktorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Reaktorityyppi Keskimääräinen antoteho Maksimiteho Rakentaminen aloitettu Valmistumispäivä
KK - 1 BWR 1 067 MW 1 100 MW 05.06.1980 13.02.1985
KK - 2 BWR 1 067 MW 1 100 MW 18.11.1985 08.02.1990
KK - 3 BWR 1 067 MW 1 100 MW 07.03.1989 08.12.1992
KK - 4 BWR 1 067 MW 1 100 MW 05.03.1990 21.12.1993
KK - 5 BWR 1 067 MW 1 100 MW 20.06.1985 12.09.1989
KK - 6 ABWR 1 315 MW 1 356 MW 03.11.1992 29.01.1996
KK - 7 ABWR 1 315 MW 1 356 MW 01.07.1993 17.12.1996

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nuclear / TEPCO-Power Plants Tokyo Electric Power Company. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
  2. a b Japanin turmaydinvoimala ei ollut varautunut pahaan maanjäristykseen. Helsingin Sanomat. 26.8.2007. Viitattu 26.8.2007.
  3. Power cut fears after Japan quake
  4. Jidi Kyodo: Tepco banned from restarting its largest nuclear plant over safety flaws japantimes.co.jp. 14.4.2021. Arkistoitu 4.8.2021. Viitattu 4.8.2021. (japaniksi)