Kapea tekoäly

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nykyaikaiset itsestään ajavat autot ovat esimerkki kapeasta tekoälystä.

Kapea tekoäly tai heikko tekoäly on tekoäly, joka keskittyy yhteen kapeaan tehtävään. Sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolella. Nykyaikaiset tekoälysovellukset luokitellaan kaikki kapeaksi tekoälyksi.[1] Kapea tekoäly keskittyy matkimaan ihmisten perustoimintoja, kuten asioiden muistamista, havaitsemista ja yksinkertaisten ongelmien ratkaisemista[2], toisin kuin vahva tekoäly, joka voi ajatella ja oppia itsenäisesti ja suoriutua lähes mistä vain tehtävistä.

Joitakin esimerkkejä kapeasta tekoälystä ovat robottiautot ja lääketieteen alalla käytettävät robottijärjestelmät. Kapeat tekoälyjärjestelmät ovat joskus vaarallisia, jos ne eivät toimi luotettavasti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tekoäly muuttaa maailman – pian se tekee jopa lääkärin ja juristin töitä yle.fi. 4.6.2017. Viitattu 23.11.2023.
  2. Daniel Chandler and Rod Munday: A Dictionary of Media and Communication. Oxford University Press, 2020. doi:10.1093/acref/9780198841838.001.0001. http://dx.doi.org/10.1093/acref/9780198841838.001.0001 [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].