Kannonjärven työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kannonjärven työväentalo
Kannonjärven työväentalo
Osoite Kannonjärventie 25,
49570 Kannonjärvi
Sijainti Kannonkoski
Valmistumisvuosi 1929
Rakennuttaja Kannonkosken Työväenyhdistys
Omistaja Kannonkosken Demarit ry
Haltija Kannonjärven Kyläyhdistys
Runkorakenne hirsi
Kerrosluku 1
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kannonjärven työväentalo on Kannonkoskella Kannonjärven kylässä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas. Se edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannonjärven Työväenyhdistys on perustettu 1928. Talon tontti on ostettu vuonna 1928 Lahti-nimisestä tilasta. Kallion talosta ostettiin käytöstä poistunut vanha maalaistalo, josta rakennettiin aluksi sali, jonka toisessa päässä oli näyttämö ja toisessa päässä toimi puffetti.[1] Vuonna 1932 työväentalo joutui pakkohuutokaupattavaksi velkojen vuoksi. Huutokaupasta sen lunasti Keski-Suomen Sos.dem. piiritoimikunta, ja rahoittajana oli Löytänän työväenyhdistys Viitasaarelta.[1]

Vuonna 1939 rakennettiin talkoilla ravintolan puoleinen pää vanhasta Kivijärvellä olleesta nahkurinverstaasta. Tänne tuli ravintolan lisäksi eteinen, putka ja narikka. Koivupermantoon saatiin puita omalta tontilta. Vuonna 1950 talo vuorattiin ulkoa Aili Holmilta saaduilla puilla. Työ tehtiin talkoilla.[1]

Vuonna 1976 kaikki Kannonkosken työväenyhdistykset yhdistettiin Kannonkosken sos.dem. työväenyhdistykseksi. Yhdistynyt yhdistys peruskorjasi talkoilla talon kokonaan. Tarvikkeet saatiin lahjoituksina sähköasennuksia myöten.[1]

Vuonna 2006 talo remontoitiin ESR-rahoituksella perusteellisesti ja vuokrattiin kyläyhdistykselle.[2]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväentalo on osittain hirsirunkoinen satulakattoinen rakennus. Vanhan osan perusta on harmaakivestä ja uuden osan betonista. Katteena on pelti. Väriltään talon on punamultaa. Talon takana on tiilimuurattu jatke, jonne on sijoitettu öljysäiliö. Ikkunat saatiin lahjoituksena vuonna 1976.[1] Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, narikka ja eteinen sekä tiilimuurattu jatke, jossa öljysäiliö. Salin nurkassa on lämminilmapuhallin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti. Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.
  2. Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.