Kangasalan lastenkoti

Kangasalan lastenkoti oli Kangasalan kunnan ylläpitämä lastenkoti, joka sijaitsi Pikonlinnantien varressa Rikun kylässä. Vuonna 1954 lastenkodissa syttynyt tulipalo vaati yhdeksän kuolonuhria ja tuhosi rakennuksen lähes kokonaan. Uusi lastenkoti rakennettiin palaneen tilalle vuonna 1956. Lastenkodin lakkauttamisen jälkeen samalla tontilla on toiminut Rikun päiväkoti vuodesta 1990 lähtien.

Historiaa

Tarve kunnallisen lastenkodin perustamiselle oli kova, sillä sisällissota oli jättänyt monet lapset orvoiksi. Lastenkodissa oli rajatusti paikkoja, ja alkuvuosina tungos oli suuri. 1920-luvun alussa huollettavia lapsia oli 140, vuosikymmenen puolivälissä noin 65 ja vuonna 1930 määrä oli vähentynyt 30 lapseen. Osittain tämä johtui lasten kasvamisesta aikuisiksi, mutta toisaalta lasten sijoittaminen yksityiskoteihin ja jopa muihin laitoksiin yleistyi.

Ensimmäiset kymmenen vuotta lastenkoti sijaitsi Häkärän talossa Tiihalassa, josta se siirtyi vuonna 1928 entiseen Yli-Tanhuanpään rakennukseen Rikuun. Siirron taustalla olivat taloudelliset syyt, sillä maatalouden ajateltiin tehostuvan, jos lastenkoti siirrettäisiin kunnalliskodin yhteyteen.

Lastenkoti oli kaksikerroksinen, noin 40 metriä pitkä rakennus, jossa oli yhteensä 22 lämmitettävää huonetta. Lastenkotiin saatiin juokseva vesi vuonna 1925, ja keskuslämmitys 1950-luvun alkupuolen peruskorjausten yhteydessä. Vuonna 1948 laaditun johtosäännön mukaan lastenkodissa oli paikkoja enintään 48 lapselle. Lastenkoti tarjosi myös ostopaikkoja ulkopaikkakuntalaisille sijoitettaville lapsille.

Tulipalo

Lastenkodissa sattui marraskuun 26. päivä vuonna 1954 tulipalo, joka vaati yhdeksän kuolonuhria. Tulipalon uskotaan syttyneen lämpökeskuksessa talon keskiosassa, josta se levisi nopeasti koko rakennukseen. Palon varsinainen syy ei ole koskaan selvinnyt. Tutkintojen mukaan lastenkodin henkilökunnan ei katsota syyllistyneen laiminlyönteihin tai virheisiin, ja rakennuksen paloturvallisuutta pidettiin moitteettomana. Ainoa syttyneessä rakennuksessa ollut lastenhoitaja havaitsi tulipalon noin kello 20 aikoihin lukiessaan iltarukousta vanhemmille lapsille. Hoitaja lähti pelastamaan yläkerrassa nukkuvia lapsia, jotka oli laitettu sänkyihinsä jo kello 18.30 aikaan. Savu kuitenkin esti hoitajaa pääsemästä toiseen kerrokseen. Yläkerran yhteisessä makuuhuoneessa nukkui yhdeksän alle 7-vuotiasta lasta.

Lähellä sijainneesta kunnalliskodista hälytettiin paikalle palokunta, joka ehti tapahtumapaikalle viidessätoista minuutissa. Palokunta ja muu pelastusväki eivät voineet hyödyntää lastenhuoneeseen johtavaa pelastusparveketta, sillä tulipalo oli jo levinnyt hallitsemattomaksi. Tulipalo tuhosi rakennuksen kivijalkaa myöten.

Tulipalon aikana lastenkodissa oli henkilökunnan lisäksi yhteensä 17 lasta. Onnettomuudessa saivat surmansa kolme 6-vuotiasta, yksi 5-vuotias, kaksi 2-vuotiasta sekä kolme vuoden ikäistä lasta. Onnettomuudesta selvinneet lapset sijoitettiin väliaikaisesti kunnalliskodin entiseen sairasosastoon. Kesäkuussa 1956 otettiin käyttöön uusi lastenkoti, jossa oli vain 19 paikkaa.

Kangasalan seurakunta järjesti 6. joulukuuta lasten siunaustilaisuuden, johon osallistui noin kaksituhatta henkeä. Lisäksi Kangasalan Sanomat ehdottivat järjestettäväksi suruliputusta koko pitäjään. Tulipalossa menehtyneet lapset haudattiin Kangasalan Vanhalle hautausmaalle. Kiviristien lisäksi kunta tilasi muistomerkin Kangasalalaiselta kuvanveistäjältä, Mauno Juvoselta. Leikkivä lapsi paljastettiin lokakuussa vuonna 1956, jolloin tapahtumaa oli seuraamassa noin 500 henkilöä.

Lähteet

• https://shl.fi/2014/11/26/kukaan-ei-voinut-heita-pelastaa/

• https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_160260

• Anttila, Olavi: 110 Kehityksen ja kasvun vuotta. Kangasalan historia III 1865–¬1975, 1987

• Kangasalan Kirkkomaat. Opaskirja. Kangasala-Seura r.y 1998

• ’’Kangasalan historian järkyttävin tulipalo Lastenkodissa.’’ Kangasalan sanomat 27.11.1954 n:o 48