Kaarlo Kaiharju

Kaarlo Hildén

Kaarlo Kaiharju (e. Hildén; 30. elokuuta 1891 Tervola – 24. kesäkuuta 1960 Tervola) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat kansakoulunopettaja Isak August Hildén ja Edla Margareeta Holck.

Opinnot

Kaiharju kävi kansakoulun ja Peräpohjolan kansanopiston.

Jääkärikausi

Polangenin kurssilaisia räjäytysharjoituksessa. Etuoikealla saksalainen kouluttaja luutnantti Albert Mellis.

Tämä kotitilaansa viljellyt maanviljelijä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 18. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän suoritti Polangenissa vuonna 1917 järjestetyn erikoiskurssin (pommarikurssi).

Suomen sisällissota

Kaiharju saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 3. Jääkärirykmentin 9. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 15. huhtikuuta 1918 alkaen 6. Jääkärirykmentin 18. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Hotakassa, Ilveksessä ja Muolaassa ja etenemiseen Viipurin–Pietarin rautatielle.

Sisällissodan jälkeinen aika

Sisällissodan jälkeen Kaiharju palveli 6. jääkärirykmentistä muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 6:ssa, josta muodostettiin myöhemmin Kajaanin sissipataljoona ja edelleen Pohjanmaan jääkäripataljoona. Hän toimi nuorempana upseerina eri komppanioissa. Armeijasta hän erosi 20. joulukuuta 1922 ja siirtyi maanviljelijäksi Tervolaan.

Talvisota

Talvisotaan Kaiharju osallistui Ylimääräisten harjoitusten aikana komppanianpäällikkönä Länsi-Lapin Rajavartiostossa, josta hänet siirrettiin joukkueenjohtajaksi Sallan ryhmään. Lopulta hänet sijoitettiin komppanianpäälliköksi Jalkaväenkoulutuskeskus 6:een ja edelleen koulutuskeskus 8:aan. Talvisodan jälkeen hän jatkoi viljelijänä Tervolassa. Hänet haudattiin Tervolaan.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Varavääpeli 11. helmikuuta 1918 Vänrikki 29. toukokuuta 1918 Luutnantti 16. toukokuuta 1920		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniarist

 

Lähteet

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV: Suomen jääkärien elämäkerrasto. WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV: Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975. Vaasa 1975. ISBN 951-99046-8-9.