K. A. Järvi
Kaarlo August Järvi (vuoteen 1892 Mällinen, 28. huhtikuuta 1869 Oulu – 18. marraskuuta 1942 Kerava) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja opettaja.[1][2]
Järven vanhemmat olivat merimies Johan Mällinen ja Kristina Hedman. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta vuonna 1889. Hän opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa. Opinnot yliopistossa kuitenkin keskeytyivät. Järvi siirtyi opiskelemaan Sortavalan seminaariin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi 1901. Hän suoritti lisäksi yliopistollisia tutkintoja dogmatiikassa ja kasvatusopissa.[3][1][2]
Kirjailijana Järvi oli realisti, joka kuvasi teoksissaan köyhemmän kansanosan elämää ja sen kautta yhteiskunnallisia epäkohtia. Monet Järven pienoisromaaneista sijoittuvat hänen lapsuuden kotikaupunkiinsa Ouluun.[3] Ensimmäiset kirjalliset tuotteensa Järvi julkaisi 1890 Ossian Ansaan toimittamassa Pohjalainen-sanomalehdessä. Vuonna 1891 ilmestyivät hänen ensimmäiset kirjansa Kuvauksia ja Työmiehiä, joissa hän kuvasi realismin merkeissä Teuvo Pakkalan tavoin Oulun köyhää kaupunginosaa. Kirjoissa Peräkartanon ylioppilas, Akilles ja Puoliluonne hänen aiheenaan oli kansan syvistä riveistä lähteneen nuorukaisen vaikea opintie, kertomuksessa Harry taas ruotsalaispojan kääntyminen suomenmieliseksi. Pohjois-Karjalan syrjäseutu kuvasivat 1907 ja 1908 ilmestyneet kirjat Opettaja ja Loinen. 1920-luvulla Järvi julkaisi vielä pari karusävyistä kansankuvausta Lahjomaton laki ja Vieraan kylmällä liedellä.[1]
Kirjailijan uransa lisäksi Järvi työskenteli sekä sanomalehtimiehenä että varsinaisessa ammatissaan opettajana. Sanomalehti Keski-Suomen päätoimittajana Järvi toimi vuosina 1910-1912.[4] Kansakoulunopettajana Järvi toimi useilla paikkakunnilla vuosina 1897–1898, 1901–1905, 1907–1910 ja viimeksi Kärsämäellä 1912–1920. Parikkalan yhteiskoulussa hän oli v.t. opettajana ja rehtorina 1921-1922.[5] Järvi muutti Parikkalasta Keravalle, jossa toimi Keravan yhteiskoulun opettajana vuodesta 1925 vuoteen 1939 asti. K.A. Järvi kuoli Keravalla marraskuussa 1942.[1][2]
Järvi oli naimisissa vuodesta 1904 Katri Kinnusen kanssa.[2]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Työmiehiä: kertomus nykyajan oloista (Otava 1891)
- Kuvauksia (H.W. Edlund 1891)
- Peräkartanon ylioppilas (Waasan painoyhtiö 1893)
- Puoli-luonne: kuvaus (WSOY 1897)
- Sanomalehti-poika ym. kertomuksia (Boman ja Karlsson 1902)
- Nousukas: kertomus (Yrjö Weilin 1904)
- Akilles: kuvaus (WSOY 1906)
- Opettaja: romaani (WSOY 1907)
- Loinen: kertomus (Otava 1908)
- Harry: romaani kansallisen herätyksen ajoilta (Keski-Suomi 1910)
- Lahjomaton laki: karjalainen kertomus (Kustannusosakeyhtiö Kirja 1925)
- Vieraan kylmällä liedellä: kertomus (Kustannusosakeyhtiö Kirja 1929) [3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d K. A. Järvi 70-vuotias, Helsingin Sanomat, 28.04.1939, nro 113, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c Marttila, Sirkka ja Taponen, Sirpa: Kotikaupunkimme kirjailijoita 2006. Oulun kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto. Arkistoitu 8.8.2007. Viitattu 26. joulukuuta 2007.
- ↑ Keski-Suomen ja Keskisuomalaisen päätoimittajat 2005. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 26. joulukuuta 2007.
- ↑ Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli 2005. Jari Salminen ja Yksityiskoulujen Liitto. Viitattu 26. joulukuuta 2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia K. A. Järven e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Siirtolaisten lähtö (julkaistu vuoden 1895 Kansanvalistusseuran kalenterissa)
| ||||||||||||||
