Lähdekoodi sivulle K-pop

[[Tiedosto:Girls' Generation at DMC Festival 2015 MBC Radio DJ Concert in September 2015.jpg|pienoiskuva|Girls’ Generation vuonna 2015.]]
[[Tiedosto:Kpop World Festival 111.jpg|pienoiskuva|TVXQ vuonna 2012.]]
[[Tiedosto:20190106 (NEWSEN) 블랙핑크 (BLACKPINK), 수줍은 많은 소녀지만 돋보이는 아름다운 미모 (Golden Disc Awards 2019) (2).jpg|pienoiskuva|Blackpink vuonna 2019]]
'''K-pop''' (lyhenne sanoista ”Korean pop”) on [[Korean tasavalta|eteläkorealaista]] [[populaarimusiikki]]a. K-popilla on pitkä historia, mutta omaksi erityiseksi [[genre]]kseen ja ilmiökseen se on muotoutunut 1990-luvun alusta lähtien.<ref name="kpop" /> Musiikin lisäksi K-pop tunnetaan visuaalisuudestaan ja omaleimaisesta fanikulttuuristaan.

== Historia ==
K-pop on saanut vaikutteita esimerkiksi kansainvälisestä [[rap]]-musiikista, pohjoisamerikkalaisesta [[R&B]]-nykymusiikista, [[Hi-NRG]]-tanssimusiikista sekä japanilaisesta ([[j-pop]]) ja kiinalaisesta ([[mandopop]]) populaarimusiikista.<ref name="laurie" />

K-popissa keskeisiä ovat ”idolit” (''idols'') ja idoliryhmät (''idol groups''). Niiden historia alkoi vuonna 1992 aloittaneesta [[Seo Taiji & Boys]] -yhtyeestä, joka yhdisteli [[yhdysvallat|yhdysvaltalaista]] musiikkia koreankielisiin sanoituksiin ja nousi Etelä-Koreassa suureen suosioon. 1990-luvulla yhtyettä seurasi idoliryhmien ensimmäinen sukupolvi, johon kuulivat esimerkiksi poikabändit [[H.O.T.]] ja [[Sechs Kies]]. Myöhemmätkin k-pop-yhtyeet ovat pitkälti tukeutuneet näiden varhaisten ryhmien luomiin tyyli- ja markkinointiesikuviin.<ref name="billboard" /> 
1990-luvulla [[MTV (televisiokanava)|MTV]] vaikutti musiikin visuaalisuuteen, jonka jälkeen korealainen musiikkiohjelmakulttuuri on lähtenyt eri suuntaan.<ref name="billboardmusicshow">{{Verkkoviite | osoite = https://www.billboard.com/articles/columns/k-town/7990486/korean-music-shows-mtv-trl-bts-history | nimeke = How Korean Music Shows Diverged From MTV and Became the Epicenter of K-Pop Fan Culture | tekijä = Caitlin Kelley | ajankohta = 9.10.2017 | viitattu = 4.6.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> [[Musiikkiohjelma|Musiikkiohjelmissa]] näytetään usein live-esiintymisiä [[musiikkivideo]]iden sijaan, mutta esiintyminen voidaan nauhoittaa etukäteen.<ref name="billboardmusicshow" />

1990-luvun lopulta lähtien K-pop on kasvattanut kansainvälistä suosiotaan. Sen menestystä ei voikaan erottaa eteläkorealaisen populaarikulttuurin aallosta (''[[hallyu]]''), joka vaikutti ensin Itä-Aasiassa ja toi myöhemmin esimerkiksi eteläkorealaiset draamasarjat globaaliin tietoisuuteen. Itä-Aasiassa suosiota saavuttivat jo yhtyeiden H.O.T. ja Sechs Kies lisäksi muun muassa [[Shinhwa]] ja [[g.o.d]], tyttöbändit [[Baby Vox]], [[Fin.K.L]] ja [[S.E.S.]] sekä [[BoA (laulaja)|BoA]].<ref name="international" /><ref name="kpop" /> 

2000-luvulla K-popin kansainvälinen suosio kasvoi ja sen tuotanto kansainvälistyi. K-pop-konsertteja alettiin pitää yhä useammin ulkomailla, ja K-pop-yhtyeisiin ryhdyttiin ottamaan myös muita kuin eteläkorealaisia jäseniä: esimerkkejä tällaisista yhtyeistä ovat [[2PM]], [[Miss A]], [[f(x)]], [[EXO]] ja [[Super Junior]].<ref name="international" />

2010-luvulla K-popin suosio on edelleen kasvussa. Siihen on vaikuttanut huomattavasti muun muassa rap-artisti [[PSY]], jonka hitin ”[[Gangnam Style]]” musiikkivideo saavutti ensimmäisenä yli miljardi katselukertaa Youtubessa vuonna 2012.<ref name="kpop" /> Merkittävä tekijä on ollut myös vuosikymmenen puolivälissä tapahtunut poikabändi [[BTS (yhtye)|BTS]]:n globaali läpimurto ja yhtyeen yhdysvaltalaisissa palkintogaaloissa saama huomio.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://time.com/collection-post/5414052/bts-next-generation-leaders/|nimeke=Next Generation Leaders: How BTS Is Taking Over the World |tekijä=Raisa Bruner|julkaisu=Time|ajankohta=10.10.2018 |viitattu=7.1.2019}}</ref> Muita kansainvälisesti tunnettuja K-pop-yhtyeitä ovat muun muassa [[Blackpink]], [[EXO]], [[Big Bang (yhtye)|Big Bang]], [[Got7]] ja [[Twice]].

Japanilaisten raporttien mukaan ensimmäisen sukupolven ''hallyu''-aalto alkoi vuonna 2003 korealaisella draamalla ''[[Winter Sonata]]'', jossa olivat Bae Yong-joon ja Choi Ji-woo.<ref name="kthallyu2018" /> Toisen sukupolven aalto seurasi vuosina 2010&ndash;2012 poikabändillä [[TVXQ]] ja tyttöyhtyeellä [[Kara (yhtye)|Kara]].<ref name="kthallyu2018" /> Kolmannen sukupolven aaltoa ovat [[BTS (yhtye)|BTS]] ja [[Twice]].<ref name="kthallyu2018">{{Verkkoviite | osoite = https://www.koreatimes.co.kr/www/art/2021/01/732_250857.html | nimeke = 'Third hallyu' blooming in Japan | ajankohta = 18.6.2018 | viitattu = 28.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>

[[Internet]]in ja sosiaalisen median sanotaan tehneen vallankumouksen miten yksilöt kohtaavat ja kuluttavat populaarikulttuuria ja suuresti monipuolistanut populaarikulttuurin virtauksia ja vaikutuksia.<ref name="cnneapop" /> Aiemmin perinteiset media-alustat kuten televisio ja radio ovat kontrolloineet mitä näemme ja kuulemme.<ref name="cnneapop" /> Itä-Aasialainen populaarikulttuuri tarjoaa vaihtoehtona monimuotoisuutta, jota länsimaiset fanit vaativat enemmän kuin aiemmin.<ref name="cnneapop">{{Verkkoviite | osoite = https://edition.cnn.com/2019/12/28/entertainment/east-asia-pop-culture-rise-intl-hnk/index.html | nimeke = Why the past decade saw the rise and rise of East Asian pop culture | tekijä = Julia Hollingsworth | ajankohta = 29.12.2019 | viitattu = 12.9.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Suosio on näkynyt muun muassa kielikurssien osallistujamäärissä ja turismissa.<ref name="cnneapop" />

== Piirteitä ==
Toisinaan K-popia suositellaan tarkasteltavaksi musiikkigenren sijaan kokonaan omana alanaan, sillä siihen liittyy tietynlaisen musiikkityylin lisäksi lukuisia ulkomusiikillisia piirteitä. Keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa nopeatempoiset [[koreografia]]t, värikäs pukeutuminen ja näkyvä meikki sekä naisilla että miehillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nme.com/news/music/bts-suga-k-pop-meaning-2395107|nimeke=“I don’t want to define it as a genre”: BTS’ Suga reveals what K-Pop means to him|tekijä=Nick Reilly|julkaisu=NME|ajankohta=30.11.2018|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref> Visuaalisuus yleensä ottaen on hyvin olennaista, ja K-pop-artisteiksi valikoituukin usein moniosaajia, jotka kykenevät paitsi laulamaan myös tanssimaan, näyttelemään ja toimimaan [[Malli (ammatti)|malleina]].<ref name="international" /> Tämän vuoksi musiikkityyliä myös hallitsevat enimmäkseen yhtyeet, vaikka sooloartistejakin toki on. 

K-pop-yhtyeet ovat tavallisimmin tyttö- tai poikabändejä, ja yhdessä ryhmässä voi olla yli kymmenenkin henkeä.<ref name="laurie" /> Yksittäisen yhtyeen jäsenillä on usein omat roolinsa. Tyypillisesti yhtyeessä on esimerkiksi johtaja, päävokalisti, pääräppäri, tanssinjohtaja, ''maknae'' (nuorin jäsen), ''madnae'' (vanhin jäsen) ja ''visual'' eli alan kauneusihanteet parhaiten täyttävä jäsen.

K-popin menestykselle olennaisia ovat olleet musiikkivideot, joita katsotaan esimerkiksi [[YouTube]]ssa ja jaetaan sosiaalisessa mediassa.<ref name="laurie" /> Tyypillisesti k-pop-kappaleet ovat R&B-tanssikappaleita, joissa on [[rap]]-osuuksia ja [[englannin kieli|englanninkielisiä]] lauseita.<ref name="international" /> On myös tavallista, että kappaleesta tai jopa albumista julkaistaan lisäksi esimerkiksi kokonaan [[Japanin kieli|japaninkielinen]] versio.

Albumien mukana on haluttuja esineitä kuten valokuvia ja julisteita ja fanit ostavat useita kopioita kerätäkseen kaikki erilaiset valokuvat sekä saadakseen kuitteja, joilla voi saada paremman mahdollisuuden päästä fanitapaamisiin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.koreatimes.co.kr/www/art/2020/11/732_299809.html | nimeke = K-pop defies digital trend with growing physical album sales | ajankohta = 24.11.2020 | viitattu = 10.8.2022 | kieli = {{en}} }}</ref>

== Harjoitteluaika ==
Korealaisen harjoittelujärjestelmän mukaan artistit valitaan viihdeyhtiöön koe-esiintymisten kautta. Harjoitteluaika voi kestää vuosia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://time.com/5562946/blackpink-k-pop-everything-to-know/ | nimeke = Everything to Know About K-Pop Group BLACKPINK | ajankohta = 3.4.2019 | viitattu = 9.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Tyypillinen päivä harjoittelijalle koostuu laulun ja tanssin harjoittelusta myöhään iltaan.<ref name="kpopglimpse">{{Verkkoviite | osoite = http://kpopherald.koreaherald.com/view.php?ud=201901181819018493571_2 | nimeke = A rare glimpse of the ‘factorylike’ K-pop idol training system | tekijä = Yim Hyun-su | ajankohta = 18.1.2019 | viitattu = 9.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Harjoittelu voi tapahtua koulunkäynnin ohella.<ref name="kpopglimpse" /> Harjoitteluaikaan investoidun rahan määrä voi vaikuttaa palkkioihin debyytin jälkeen.<ref name="sbsidolmoney" /> Usein artistilta odotetaan myös kykyä näytellä ja esiintyä mainoksissa.<ref name="kpopglimpse" /> Korean kielen kurssit kuuluvat osana muista maista tulevien harjoittelijoiden koulutusta.<ref name="khtrainee">{{Verkkoviite | osoite = http://www.koreaherald.com/view.php?ud=20140326001189 | nimeke = [Uniquely Korean] K-pop trainees’ hard-knock life | ajankohta = 26.3.2014 | viitattu = 28.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>

Harjoittelijasopimus ei takaa debyyttiä esiintyvänä artistina ja monet tekevät sopimuksia kahdesta vuodesta eteenpäin.<ref name="khtrainee" /> Yhtiöt pitävät oikeuden päättää tai olla uusimatta sopimusta.<ref name="khtrainee" /> Eräiden harjoittelijoiden mukaan yhtiö ei määrännyt harjoittelurutiinia, mutta oli selkeää ettei ilman kovaa harjoittelua saisi mahdollisuutta debyyttiin.<ref name="khtrainee" />
Yhtiöt tekevät [[tositelevisio]]-ohjelmia, joissa harjoittelijat kilpailevat sijasta debyytin tekevään yhtyeeseen.<ref name="khtrainee" /> 

Usein artistit muuttavat yhteisiin [[asuntola|asuntoloihin]] ollessaan harjoittelijoina.<ref name="kbdorms">{{Verkkoviite | osoite = https://www.koreaboo.com/news/idols-trainees-dorms-stop-kpop-professionals/ | nimeke = K-Pop Professionals Say Idols Should Stop Living In Dorms—Here’s Why | viitattu = 9.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Myöhemmin he voivat muuttaa erilleen mutta voivat myös halutessaan asua yhdessä.<ref name="kbdorms" />

== Tunnettuja artisteja ja yhtyeitä ==
Kaikkien aikojen kansainvälisesti menestynein K-pop-yhtye on poikabändi [[BTS (yhtye)|BTS]]. Tyttöbändeistä parhaiten tunnetumpiin kuuluvat [[Girls’ Generation]] ja [[Blackpink]]. Sooloartisteista kansainvälistä huomiota ovat saaneet muun muassa [[BoA (laulaja)|BoA]] ja [[Hyuna]].

BTS:n levy-yhtiönä toimii Big Hit Entertainment, joka oli ennen yhtyeen menestystä melko pieni tekijä eteläkorealaisella musiikkialalla. Ennen Big Hitin yllättävää menestystä K-popia hallinnoikin käytännössä vain kolme levy-yhtiötä: [[SM Entertainment]], [[YG Entertainment]] ja [[JYP Entertainment]]. Tunnettuja SM:n tuottamia artisteja ovat olleet esimerkiksi poikabändit [[TVXQ]], [[Super Junior]], [[Shinee]] ja [[EXO]] sekä sooloartisti [[BoA (laulaja)|BoA]] ja tyttöbändi [[Girls’ Generation]]. YG:n ensimmäisiä artisteja olivat [[Se7en (laulaja)|Se7en]] ja [[1TYM]], myöhemmin [[Big Bang (yhtye)|Big Bang]], [[2NE1]] ja [[Blackpink]]. JYP:n artisteihin kuuluvat [[Rain]], [[Got7]], [[2AM]] ja [[2PM]] sekä [[Twice]].

== Fanikulttuuri ==
K-pop on tunnettu intensiivisestä ja poikkeuksellisen järjestäytyneestä fanikulttuuristaan. Yhtyeillä ja artisteilla on omat fanikuntansa eli ''fandominsa'', joilla on kaikilla omat nimensä, ominaispiirteensä ja usein myös logonsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sbs.com.au/popasia/blog/2018/08/28/17-k-pop-fandom-names-and-their-meanings|nimeke=17 K-pop fandom names and their meanings|tekijä=|julkaisu=SBS|ajankohta=28.8.2018|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref> Monilla faneilla on suosikkiyhtyeen lisäksi suosikkijäsen eli ''bias''. 

Fanit ostavat mainostilaa juhlistaakseen suosikkiensa merkkipäiviä kuten yhtyeiden jäsenten syntymäpäiviä.<ref name="bbckwave">{{Verkkoviite | osoite = https://www.bbc.com/news/world-57489720 | nimeke = K-wave: How fans are supporting their favourite idols | tekijä = Sophie Williams | viitattu = 12.9.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Korealaisessa viihdeteollisuudessa on ollut pitkään perinteenä ruoka-autot, joita K-pop tähdet ja näyttelijät lähettävät kuvauksiin kannustaakseen idoleitaan sekä osoittaakseen suosiotaan.<ref name="bbckwave" /> Faniryhmät sopivat aikataulusta tuotantoyhtiön kanssa ja varmistavat riittävän tarjoilun paikalla oleville.<ref name="bbckwave" /> Fanit osallistuvat hyväntekeväisyyteen keräämällä rahaa erilaisiin kohteisiin.<ref name="bbckwave" />

K-pop-artistit pitävät aktiivisesti yhteyttä faneihinsa erityisesti sosiaalisen median, henkilökohtaisten live-lähetysten ja perinteisten fanitapaamisten avulla. K-pop-kulttuuri on vahvasti läsnä myös eteläkorealaisessa televisiossa, jossa esitetään useita erityisesti K-pop-artisteja varten räätälöityjä varietee-ohjelmia: usein konseptina on, että yhden tai useamman yhtyeen jäsenet keskustelevat keskenään, esittelevät taitojaan ja kilpailevat leikkimielisesti toisiaan vastaan. Tunnettuja televisio-ohjelmia ovat muun muassa ''Weekly Idol'' ja ''Ask Us Anything (Knowing Brothers)''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ordinaryreviews.com/2018/06/20/best-korean-variety-shows/|nimeke=Best Korean Variety Shows – 10 Choices You Can Watch|tekijä=Alvin Lau|julkaisu=Ordinary Reviews|ajankohta=20.6.2018|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref> Lisäksi monet K-pop-artistit juontavat musiikkiohjelmia sekä näyttelevät draamasarjoissa.

K-pop-kulttuurissa jokaiselle kappaleelle on usein oma, erityinen fanilaulunsa. Fanilaulu on joko levy-yhtiön tai fanikunnan itsensä laatima. Niissä lyriikoista lauletaan vain tiettyjä osuuksia, minkä lisäksi niihin kuuluu usein yhtyeen jäsenten nimien luettelemista tietyissä kohdin ja tietyssä järjestyksessä. Fanilauluja lauletaan myös televisio-lähetyksissä, ja mediassa niiden avulla arvioidaan artistien suosiota.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.billboard.com/articles/columns/k-town/8039706/bts-fan-chants-dna-2017-amas-fan-reaction-not-on-camera|nimeke=BTS at the 2017 AMAs: The Overwhelming Fan Response You Didn't See on Camera|tekijä=Jeff Benjamin|julkaisu=Billboard|ajankohta=20.11.2017|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref> Myös [[fanitaide]] ja [[fanifiktio]] ovat olennainen osa K-pop-kulttuuria.

Toisinaan yksittäisen henkilön ihailu tiettyä artistia tai yhtyettä kohtaan voi kasvaa jopa pakkomielteisiin mittoihin, ja tällaisesta fanista käytetään koreankielistä nimitystä ''sasaeng''. Pakkomielteisen fanituksen syyksi on esitetty muun muassa sitä, ettei eteläkorealaisnuorilla ole riittävästi harrastuksia tai muita vapaa-ajan aktiviteetteja, vaan K-pop ja sen täyttämä televisio ovat läsnä heidän elämässään pienestä pitäen. Tämän tyyppisessä fanituksessa K-pop-artisteja seurataan, heihin käydään käsiksi ja heistä pyritään keräämään yksityistä informaatiota. Arkaa yksityiselämää koskevaa tietoa kuitenkin harvemmin jaetaan, sillä fanit eivät halua aiheuttaa vahinkoa ihailemiensa artistien urille. Ongelmallista kuitenkin on, etteivät K-pop-artistit yleensä tuomitse pakkomielteisiä tai edes vaaratilanteita aiheuttavia faneja pelätessään ulostulon vahingoittavan suosiotaan artisteina. Lisäksi [[vainoaminen]] on Etelä-Korean oikeusjärjestelmässä hyvin pieni rikos.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.koreatimes.co.kr/www/news/nation/2018/08/732_253169.html|nimeke=Why some fans become “sasaeng” about their favorite stars|tekijä=Dong Sun-hwa|julkaisu=Korea Times|ajankohta=3.8.2018|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref>

== Markkinointi ==
K-pop-artisteille on tavanomaista, että he tekevät rutiininomaisesti "paluita" ({{k-en|comeback}}) albumijulkaisujen yhteydessä vaikka eivät ole olleet välillä poissa, tauolla tai urheilutermein hävinneet tai kokeneet takaiskua.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://blogs.wsj.com/korearealtime/2012/12/31/korea-counts-down-not-just-to-new-year-but-to-new-girls-album/ | arkisto = http://web.archive.org/web/20160107055352/https://blogs.wsj.com/korearealtime/2012/12/31/korea-counts-down-not-just-to-new-year-but-to-new-girls-album/ | nimeke = Korea Counts Down Not Just To New Year, But to New Girls’ Album | tekijä = Evan Ramstad | viitattu = 8.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Ensimmäinen esiintyminen uuden albumin tai singlen julkaisun jälkeen on "paluu", jolloin artistilla voi olla uusi "konsepti" kuten teemallinen ulkoasu.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.allure.com/story/taeyong-nct-k-pop-beauty-interview | nimeke = Taeyong of NCT Opens Up to Allure About the Importance of Hair and Makeup in K-Pop | ajankohta = 16.5.2018 | viitattu = 9.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>

Artisteilla on tiukkaan säädelty imago, johon vaikuttaa levymerkin lisäksi lakipykälät: artistilla voi olla tatuointeja, mutta Korean televisiossa ne eivät saa näkyä ja on peitettävä.<ref name="inked" /><ref name="cnnlabel" /> Tatuointeja Koreassa saavat tehdä vain lääkärit.<ref name="inked">{{Verkkoviite | osoite = https://www.inkedmag.com/original-news/why-kpop-star-cover-their-tattoos | nimeke = Why K-Pop Stars Cover Their Tattoos | ajankohta = 25.11.2019 | viitattu = 9.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Kirkkaat hiusvärit olivat 1990-luvulla kiellettyjä Korealaisessa televisiossa ja ne oli piilotettava hatuilla tai huiveilla.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.allure.com/story/k-pop-rainbow-hair-color-connection | nimeke = Why It's Such a Big Deal When a K-Pop Star Dyes Their Hair | ajankohta = 21.6.2018 | viitattu = 9.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
Artistien skandaalit vaikuttavat myös levy-yhtiöiden osakkeisiin.<ref name="cnnlabel" />

== Kritiikki ==
K-pop-alaa on toisinaan kritisoitu muun muassa tuotteistamisesta ja artistien huonosta kohtelusta. K-pop-yhtyeet ovat tyypillisesti levy-yhtiöiden kokoamia, ja ennen mahdollista debyyttiä aloitteleva artisti on usein vuosia harjoittelijana. Harjoitteluaika, joka tähtää valmiisiin esiintyjiin ja viimeisteltyihin produktioihin, on usein hyvin kilpailullinen. [[Got7|Got7:n]] jäsen [[Jackson Wang]] on kertonut, että harjoittelijoille muun muassa järjestetään jatkuvasti testejä, joissa epäonnistuminen saattaa tarkoittaa potkuja levy-yhtiöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theglassmagazine.com/interview-with-jackson-wang-of-got7/|nimeke=Glass exclusive – interview with K-Pop star Jackson Wang of GOT7|tekijä=Tim Chan|julkaisu=Glass|ajankohta=29.6.2018|julkaisija=|viitattu=7.11.2019}}</ref> Valtaosa harjoittelijoista on lisäksi hyvin nuoria: suuri osa heistä on vielä lukiossa ja osa jopa yläasteella<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rojakdaily.com/entertainment/article/1728/the-extremes-that-koreans-take-to-become-a-kpop-idol|nimeke=The Extremes That Koreans Take to Become a Kpop Idol|tekijä=Jessica Chua|julkaisu=Rojak Daily|ajankohta=27.1.2017|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref>  

K-pop-artistin elämä voi olla todella valvottua. On hyvin tavallista, että erityisesti artistien syömistä ja internetinkäyttöä rajoitetaan, minkä lisäksi julkista [[Seurustelu|seurustelua]] ei katsota hyvällä. Imago on artisteille kaiken kaikkiaan hyvin tärkeä, eikä heidän ole sopivaa esimerkiksi kiroilla, riidellä tai käyttää juurikaan alkoholia.<ref name="cnnlabel">{{Verkkoviite | osoite = https://edition.cnn.com/2018/09/21/entertainment/kpop-dating-hyuna-edawn-music-celebrity-intl/index.html | nimeke = Can K-Pop stars have personal lives? Their labels aren't so sure | tekijä = James Griffiths | ajankohta = 22.9.2018 | viitattu = 9.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Sen sijaan heiltä odotetaan tietynlaista käytöstä ja olemusta, jota opetellaan usein jo harjoitteluaikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.youtube.com/watch?v=Hr0TuqUCOoY|nimeke=What It Takes To Be A K-POP Star|tekijä=|julkaisu=TheTalko|ajankohta=|julkaisija=26.9.2018|viitattu=7.1.2019}}</ref> 

K-pop-ala tunnetaan ehdottomista työsopimuksistaan, jotka sitovat artistit usein vuosiksi levy-yhtiöön. Myös artistien palkkaus on saanut huomiota. Entisen tyttöbändi [[Crayon Pop|Crayon Popin]] jäsen Way on kertonut, että levy-yhtiö [[Chrome Entertainment]] kieltäytyi toisinaan maksamasta yhtyeen jäsenille palkkaa - sen sijaan heidän katsottiin olevan velkaa yhtiölle, ja heitä vaadittiin maksamaan "velkansa" tekemällä lisää ilmaista työtä. On myös tyypillistä, ettei debytointia edeltävältä harjoitteluajalta makseta palkkaa lainkaan, vaan jopa vuosia kestävä harjoitteluaika rahoitetaan velalla, vanhempien tuella tai muilla töillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.youtube.com/watch?v=KdOA5BCwBi0&t=432s|nimeke=Confessions Of A Former K-pop Idol|tekijä=Kei Ibaraki|julkaisu=Asian Boss|ajankohta=01.07.2019|julkaisija=YouTube|viitattu=14.08.2019}}</ref> Kolmessa suuressa yhtiössä (SM, YG ja JYP) artistille maksetaan heti debyytin jälkeen, mutta joissakin yhtiöissä on aika, jolloin artistin tuotot menevät näihin investoidun rahan takaisin maksamiseen.<ref name="sbsidolmoney">{{Verkkoviite | osoite = https://www.sbs.com.au/popasia/blog/2018/01/29/how-much-money-k-pop-idol-makes-according-former-k-pop-idol | nimeke = How much money a K-pop idol makes (according to a former K-pop idol) | ajankohta = 29.1.2018 | viitattu = 8.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Kohtuuttomiin takaisinmaksuihin on puututtu ja ne on rajattu vain suoraan artistiin investoituihin kustannuksiin.<ref name="varietycontracts" />

Palkkioiden jakaantuminen vaihtelee yhtiöiden mukaan: useissa yhtiöissä palkkiot jaetaan lähes tasan artistin ja yhtiön välillä, mutta eräät yhtiöt ottavat suurimman osan lähes kaikista tuloista.<ref name="kbizprofit">{{Verkkoviite | osoite = https://kbizoom.com/distributing-profit-unfairly-which-company-is-sucking-the-blood-out-of-its-artists | nimeke = Distributing profit unfairly, which company is sucking the blood out of its artists? | viitattu = 8.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> SM Entertainment on tunnettu voittojen jakaantumisen jäykkyydestä, joka on johtanut oikeudenkäynteihin yhtiötä vastaan.<ref name="kbizprofit" /> 

Toisinaan raskas elämäntyyli on ajanut K-pop-artisteja myös eroamaan yhtyeistä. SM Entertainmentin poikabändi [[EXO]] muun muassa menetti kolme jäsentään, Krisin, Luhanin ja Taon, näiden lähdettyä yhtyeestä vuosina 2014–2015. Joukkopako sai huomiota erityisesti siihen liittyvien oikeudenkäyntien vuoksi: työsopimuksia ei ollut helppo purkaa, ja jäsenet vetosivatkin oikeudessa muun muassa epäinhimillisiin työolosuhteisiin sekä siihen, että yhtyeen kiinalaisia ja eteläkorealaisia jäseniä kohdeltiin eriarvoisina. SM Entertainmentia oli jo aikaisemmin syytetty ulkomaalaisten artistiensa syrjinnästä ja epäreilusta kohtelusta: kiinalainen Han Geng jätti [[Super Junior|Super Juniorin]] niin ikään oikeudenkäynnin avulla vuonna 2009.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kpopstarz.com/articles/221081/20150718/chinese-kpop-idols.htm|nimeke=6 Chinese Idols Who Have Left The K-Pop Industry|tekijä=|julkaisu=KPopStarz|ajankohta=18.7.2015|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref> Nimenomaan kiinalaisten artistien lähdön osasyyksi on tosin arveltu sitäkin, että K-pop-taustansa vuoksi he menestyvät ja tienaavat todella hyvin sooloartisteina Kiinassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kpopmap.com/the-real-reason-why-chinese-kpop-idols-go-home-and-never-come-back-to-s-korea/|nimeke=The Real Reason Why Chinese K-Pop Idols Go Home And Never Come Back To S. Korea?|tekijä=|julkaisu=KNews|ajankohta=5.6.2018|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref> Lisäksi esimerkiksi EXO:n Kris on maininnut yhdeksi lähtönsä syyksi koti-ikävän.<ref name=":0" />

Näkyvästi K-pop-artistien työolot ja julkisuuspaineet nousivat kansainväliseen keskusteluun joulukuussa 2017, kun SM Entertainmentin poikabändin [[Shinee|Shineen]] päävokalisti Kim Jong-hyun teki itsemurhan 27-vuotiaana. Jättämässään kirjeessä hän kertoi masennuksestaan ja uupumuksestaan. Tapahtuma herätti paljon keskustelua myös Etelä-Koreassa, jossa mielenterveysongelmat ovat perinteisesti olleet tabu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://variety.com/2017/music/asia/shinee-jonghyun-dies-dead-suicide-note-k-pop-pressure-1202644698/|nimeke=Jonghyun Suicide Note Points to Brutal Pressure of Korean Spotlight|tekijä=Sonia Kil|julkaisu=Variety|ajankohta=19.12.2017|julkaisija=|viitattu=7.1.2019}}</ref> 

Toinen kansainvälisiin otsikoihin noussut tapaus on The East Light -yhtyeen jäseniin kohdistunut raaka henkinen ja fyysinen väkivalta: [[Media Line Entertainment]]in tuottaja pahoinpiteli alaikäisiä poikia toistuvasti tarkoituksenaan saada nämä harjoittelemaan kovemmin. Yhtyeen rumpali Lee Cheok-seol toi asian julkisuuteen vuonna 2018, minkä jälkeen vuonna 2016 perustettu yhtye hajosi ja levy-yhtiö haastettiin oikeuteen. Lee on myös kertonut veljensä Seung-hyunin, yhtyeen basistin, kärsivän vakavista mielenterveysongelmista tapahtumien johdosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.asiaone.com/entertainment/korean-boyband-east-light-speaks-out-about-being-abused-producer|nimeke=Korean boyband The East Light speaks out about being abused by producer|tekijä=Hidayah Idris|julkaisu=Asia One|ajankohta=21.10.2018|julkaisija=|viitattu=14.08.2019}}</ref>

''Sajaegi'' tarkoittaa myyntitilastojen keinotekoista suurentamista listasijoituksen saamiseksi. Jotkin levy-yhtiöt ovat ostaneet omien artistiensa levyjä tai käyttäneet erilaisia keinoja suoratoistomäärien nostamiseen. Menettelyä on käytetty pitkään, mutta keinoista on tullut vaikeammin havaittavia. Listasijoituksen manipulointi on laitonta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.npr.org/2020/02/21/808049441/inside-sajaegi-k-pops-open-secret | nimeke = Inside Sajaegi, K-Pop's Open Secret | tekijä = Haeryun Kang | ajankohta = 21.2.2020 | viitattu = 25.10.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

== Erot yhtiöissä ==
Artistien levymerkit ja managerointitoimistot eroavat toimintatavoissaan merkittävästi: eroja on muun muassa palkkioiden jakaantumisessa ja harjoitteluajan kustannuksien maksussa.<ref name="kbizprofit" /><ref name="sbsidolmoney" />
Alalle on pyritty saamaan standardoituja sopimuksia.<ref name="koreatimes" />

JYP Entertainmentin [[Park Jin-young]] on haastattelussa kertonut pitävänsä artistiensa terveyttä ja hyvinvointia ensisijaisena.<ref name="sbsygjyp">{{Verkkoviite | osoite = https://www.sbs.com.au/popasia/blog/2016/10/05/yg-jyp-reveal-differences-between-their-agencies | nimeke = YG & JYP reveal the differences between their agencies | ajankohta = 5.10.2016 | viitattu = 8.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> YG Entertainmentin toimitusjohtaja [[Yang Hyun-suk]] on sanonut lähestymistapaansa päinvastaiseksi ja pitävänsä kykyä ja kovaa työtä tärkeämpänä.<ref name="sbsygjyp" />
Park Jin-young on sanonut myös priorisoivansa asioita kuten rehellisyyttä, vilpittömyyttä ja vaatimattomuutta artistissa muiden asioiden edelle.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.kpopmap.com/3-things-that-you-need-to-become-a-jyp-entertainment-idol/ | nimeke = 3 Things That You Need To Become A JYP Entertainment Idol | ajankohta = 31.12.2018 | viitattu = 5.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>

== Reformit ==
Vuonna 2017 alan yhtiöitä on määrätty lopettamaan epäreilut "orjasopimukset" harjoittelijoille ja kielletty purkamasta sopimuksia kyseenalaisilla perusteilla.<ref name="varietycontracts">{{Verkkoviite | osoite = https://variety.com/2017/artisans/asia/korea-talent-management-agencies-ordered-to-end-slave-contracts-1202005310/ | nimeke = Korean Talent Agencies Ordered to End Slave Contracts | ajankohta = 9.3.2017 | viitattu = 8.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="cnnlabel" /> Myös standardoituja sopimuksia esitetty: sääntöjen mukaan sopimukset eivät saisi ylittää seitsemää vuotta.<ref name="koreatimes">{{Verkkoviite | osoite = https://www.koreatimes.co.kr/www/news/culture/2014/12/135_169279.html | nimeke = K-pop stars punished by unfair contracts | tekijä = Kim Hyo-jin | ajankohta = 3.12.2014 | viitattu = 8.5.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Arviolta vain 40% managerointitoimistoista käytti standardoitua sopimusta.<ref name="koreatimes" /> Toimistoja on rekisteröity, jotta nämä saataisiin hallintaan ja arviolta 200 &ndash; {{luku|1000}} toimistoa oli aiemmin näkymättömissä.<ref name="koreatimes" /> Lisäksi tietoisuutta asioista on pyritty lisäämään.<ref name="koreatimes" />

Asenteet idolien tapailemiseen ovat myös muuttumassa.<ref name="cnnlabel" />

== Politiikka ==
Maiden välinen politiikka vaikuttaa viihteen saatavuuteen Kiinassa: vuonna 2016 korealaisesta sisällöstä tuli tabu Kiinassa vastauksena yhdysvaltalaisen ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta Koreaan.<ref name="varietychina" /> Seurauksena korealaisia tähtiä karsastettiin ja korealaiset yhtiöt eivät olleet tervetulleita Kiinassa.<ref name="varietychina" /> Viihde ei ollut keskeinen kohde, mutta se oli näkyvä uhri kiistassa.<ref name="varietychina">{{Verkkoviite | osoite = https://variety.com/2021/film/asia/china-giving-korean-content-boost-after-boycott-1234920540/ | nimeke = China Poised to Give Korean Content a Boost After Three Year Boycott | ajankohta = 3.3.2021 | viitattu = 22.6.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Maaliskuussa 2021 kiinalaisessa lehdistössä kerrottiin näkyvästi korealaisen viihteen paluusta Kiinaan.<ref name="varietychina" /> Usein kiinalaiset yhtiöt ovat tehneet sopimuksia korealaisesta immateriaalisisällöstä, joka olisi helposti tehtävissä uudelleen Kiinassa.<ref name="varietychina" /> Korealaisten televisio-draamojen suosio on kasvanut ja kiinalainen suoratoistopalvelu [[iQIYI]] on tehnyt sopimuksen korealaisen sarjan tuottamisesta.<ref name="varietychina" />

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="kpop">{{Kirjaviite|Tekijä=Song Cheol-min|Nimeke=K-pop Beyond Asia|Vuosi=2016|Julkaisija=길잡이미디어|Sivu=10–16|Isbn=9788973755981|www=https://books.google.fi/books?id=j8lxCwAAQBAJ&printsec=frontcover}}</ref>

<ref name="laurie">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.academia.edu/12328829/2016_Toward_a_Gendered_Aesthetics_of_K-Pop|Tekijä=Laurie, Timothy|Nimeke=Toward a Gendered Aesthetics of K-Pop|Ajankohta=2016|Julkaisija=Academia|Sivu=216–219}}</ref>

<ref name="international">{{Kirjaviite|Tekijä=JungBong Choi & Roald Maliangkay|Nimeke=K-pop – The International Rise of the Korean Music Industry|Vuosi=2014|Julkaisija=Taylor and Francis|Sivu=2–3|Isbn=9781317681809|www=https://www.worldcat.org/title/k-pop-the-international-rise-of-the-korean-music-industry/oclc/890981690}}</ref>

<ref name="billboard">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.billboard.com/articles/columns/k-town/5638224/the-root-of-k-pop-the-influences-of-todays-biggest-acts|Tekijä=Jessica Oak, Park Young Woong|Nimeke=The Root of K-Pop: The Influences of Today's Biggest Acts|Ajankohta=8.6.2013|Julkaisija=Billboard|Sivu=216–219}}</ref>

}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Fuhr, Michael|Nimeke=Globalization and Popular Music in South Korea: Sounding Out K-Pop|Vuosi=2016|Julkaisija=Routledge|Isbn=9781317556916|www=https://books.google.fi/books?id=l1DeCQAAQBAJ&printsec=frontcover}} 
* {{Kirjaviite|Tekijä=Lie, John|Nimeke=K-Pop: Popular Music, Cultural Amnesia, and Economic Innovation in South Korea|Vuosi=2014|Julkaisija=University of California Press|Isbn=9780520283121|www=https://books.google.fi/books?id=CbswDwAAQBAJ&printsec=frontcover}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|K-pop}}

[[Luokka:K-pop| ]]