Kōmyō (keisarinna)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee 700-luvun keisarinnaa. 1300-luvun keisarista katso Kōmyō.
Kōmyōn kalligrafiaa ja allekirjoitus teoksessa Gakkiron

Keisarinna Kōmyō (jap. 光明皇后, Kōmyō kōgō; 701–760) oli Japanin keisari Shōmun puoliso Nara-kaudella 700-luvulla. Hän kuului voimakkaaseen Fujiwara-klaaniin. Kōmyō ja Shōmu tunnetaan hurskaina buddhalaisina, jotka aloittivat useita merkittäviä rakennushankkeita.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kōmyō oli Fujiwara no Fuhiton ja Agata Inukai no Michiyon tytär. Fujiwara no Muchimaro, Fusasaki, Umakai ja Maro olivat hänen velipuoliaan. Hänen henkilönimensä (imina) oli Asukahime tai Asukabehime (jap. 安宿媛). Vuonna 740 häntä alettiin kutsua nimellä Kōmyōshi (jap. 光明子), myöhemmin keisarinna Kōmyōksi.[1]

Kōmyō meni naimisiin prinssi Shōmun kanssa 16-vuotiaana ja synnytti kahden vuoden kuluttua, vuonna 718, prinsessa Aben. Shōmu nousi Japanin valtaistuimelle vuonna 724. Pari sai vuonna 727 kruununprinssin, joka kuitenkin kuoli jo seuraavana vuonna. Neljä velipuoltaan Kōmyō menetti kulkutaudille vuonna 737. Shōmu luopui keisariudesta tyttärensä Aben hyväksi vuonna 749, jolloin Abesta tuli keisarinna Kōken. Shōmu kuoli vuonna 756 ja keisarinna Kōmyō muutamaa vuotta myöhemmin sairauteen vuonna 760. Keisari ja keisarinna on haudattu vierekkäin Naraan: heidän hautapaikkansa nimi on Sahoyama-no-misasagi (jap. 佐保山陵).[1]

Kōmyō ja keisari Shōmu muistetaan buddhalaisuuden tukijoina. Keisarinna aloitti esimerkiksi Shin-Yakushi-jin temppelin ja Kōfuku-jin temppelin pagodin rakennustyöt; hänen kerrotaan myös ehdottaneen miehelleen Tōdai-jin suuren Buddhan rakentamista. Shōmun kuoltua hän lahjoitti keisarin esineistöä Tōdai-jille, mikä merkitsi temppelin aarrehuoneen Shōsō-inin perustamista. Häntä varten luotiin vuonna 729 Kōgōgūshiki-virasto, josta tuli hänen toimintansa keskipiste. Keisarinna Kōmyōsta on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja ja anekdootteja, joissa kerrotaan muiden muassa hänen kauneudestaan, viisaudestaan ja seksuaalisuudestaan.[1]

Runoilijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme Kōmyōn kirjoittamaa runoa on otettu 700-luvun Man’yōshū-runoantologiaan ja yksi Shūi-wakashū-antologiaan.[2]

朝霧の
たなびく田居に
鳴く雁を
留め得むかも
我がやどの萩
Man’yōshūn runo 19-4224

Asagiri no
tanabiku tanu ni
naku kari o
todome emu kamo
wa ga yado no hagi

”Pidättelevätköhän
pihani pensasapilat
hanhia, jotka
laulavat aamu-usvan
peittämällä pellolla”

Seuraava runo on omistettu keisari Shōmulle:[2]

我が背子と
二人見ませば
いくばくか
この降る雪の
嬉しからまし
Man’yōshūn runo 8-1658

Wa ga seko to
futari mimaseba
ikubaku ka
kono furu yuki no
ureshikaramashi

”Vaikka kuinka
sataisi lunta,
jos saan nähdä sen
sinun kanssasi,
olen siitä onnellinen”

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c 水垣久: 藤原朝臣光明子 Viitattu 10.2.2016.
  2. a b 水垣久: 光明皇后 Viitattu 10.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]