Kätkemisrikos
Kätkemisrikos on Suomen rikoslain 32 luvun 1 §:ssä rikollinen teko, jossa henkilö kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen. Toisin sanoen kätkemisrikos vaatii esirikoksen. Kätkemisrikoksen määrittää sen tekijän tietoisuus siitä, että omaisuus on saatu rikollisella tavalla. Jos teko ei ole rangaistava rahanpesuna, se on rangaistava kätkemisrikoksena. Rangaistus voi olla sakko tai vankeus enintään yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Nykyinen pykälä on vuodelta 2003.
Tekomuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Törkeä kätkemisrikos on vakavampi muoto kätkemisrikoksesta. Jos kätkemisrikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus ja kätkemisrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
- Ammattimainen kätkemisrikos tarkoittaa kätkemisrikoksen tekemistä laajamittaisesti ja ammattimaisesti. Tällöin rangaistus on vankeutta vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
- Tuottamuksellinen kätkemisrikos tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta 1 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka hänellä on syytä epäillä, että omaisuus on tällä tavalla saatu. Rangaistus tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta on sakko tai vankeus enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kätkemisrikosten määrä Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosien 2015-2024 aikana viranomaisten tietoon tulleiden perusmuotoisten kätkemisrikosten määrä oli noin 500-1 000 kappaletta. Vastaavasti törkeiden kätkemisrikosten määrä oli noin 20-100 kpl ja ammattimaisten kätkemisrikosten määrä oli noin 2-10 kpl.[1]