Käsikivet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Video esittää käsikivien käyttöä Nepalissa.
Käsikivet virolaisessa museossa.

Käsikivet ovat käsikäyttöisiä jauhinkiviä, joita käytettiin erityisesti jauhojen valmistuksessa.[1] Basalttikiveä pidettiin yhtenä parhaimmista käsikivien valistusaineista.[2]

Käsikivien alkeellisin muoto oli sylinterimäinen jauhinkivi, jota rullattiin jyvien yli edestakaisin.[3] Tehokkaampi tapa oli kahden päällekkäisen kiekkomaisen kiven pyörittäminen vastakkain. Tällaisten käsikivien ylemmän kiven navassa oli aukko, johon jauhettavat jyvät kaadettiin. Valmis jauho tuli ulos laitteen ulkoreunoilta. Samalla pieniä kivensiruja joutui jauhoihin, minkä takia ihmisten hampaat ovat voimakkaasti kuluneet[4] ja heidän elinikäänsä voidaan arvioida hampaiden kulumisen perusteella.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen värikkäät vaiheet. Valitut Palat, Helsinki 1998. ISBN 951-584-325-1, s. 23, 54, 195 (alkuteos vuodelta 1992 Everyday Life Through the Ages).
  2. Käsikivet. Wikikko. Viitattu 12.5.2015.
  3. Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl, Otava. Keuruu 1982. ISBN 951-1-06987-X. Sivu 51.
  4. Ötzillä oli huonot hampaat Tieteen Kuvalehti Historia 05.08.2013. Viitattu 12.5.2015.
  5. Luut lavertelevat Rengon vainajista. Tiede 4.10.2011. Viitattu 12.5.2015.