Julius Wellhausen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Julius Wellhausen (1844–1928)

Julius Wellhausen (17. maaliskuuta 1844, Hameln – tammikuu 1928, Göttingen) oli saksalainen orientalisti ja Raamatun tutkija. Hän toimi urallaan teologian professorina Greifswaldin yliopistossa, itämaisten kielten professorina Hallen yliopistossa sekä heprean kielen professorina Marburgin ja Göttingen yliopistoissa.[1] Wellhausen on kirjoittanut teoksia, jotka käsittelevät mm. Israeiln historiaa, Uutta Testamenttia ja Arabian niemimaata.[2]

Wellhausen tutki muun muassa Raamatun tekstien alkuperää ja hänet tunnetaankin yhtenä nelilähdeteorian kehittäjistä ja puolestapuhujista. Wellhausenin hypoteesin mukaan juutalaisten toora eli kristittyjen Raamatun viisi Mooseksen kirjaa koostuu neljästä alun perin erillisestä lähteestä, joista käytetään nimityksiä Jahvisti (J), Elohisti (E), Deuteronomium (D) ja Pappiskirja (P). Wellhausen ei ollut ensimmäinen, joka käytti jakoa neljään itsenäiseen lähteeseen, mutta hän mm. osoitti, että oikea kronologinen kirjoitusjärjestys on ”JEDP”[2] Wellhausenin kronologian mukaisesta nelilähdeteoriasta tuli tämän jälkeen noin sadaksi vuodeksi yleisesti hyväksytty tieteellinen teoria Mooseksen kirjojen alkuperästä. Vasta 1970-luvun lopulla tieteellinen konsensus asiasta alkoi murtua ja sen rinnalle alettiin hyväksyä muitakin vaihtoehtoisia teorioita.[3]

Tunnettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Genom Geschichte Israels (1878)
  • Prolegomena zur geschichte Israels (1883)
  • Die komposition des Hexateuchs und der historischen bücher des Alten testaments (1885)
  • Israelitische und jüdische geschichte (1894)
  • Skizzen und vorarbeiten (1884—99)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nordisk familjebok, kirja 31. Ural – Vertex:, s. 1082. Hakusana Wellhousen, Julius. Stockholm: Nordisk familjeboks förlags aktiebolag, 1921. Project Runeberg. (ruotsiksi)
  2. a b Fred L. Horton: A Basic Vocabulary of Biblical Studies For Beginning Students: A Work in Progress (hakusanat : Julius Wellhausen, Documentary Hypothesis) Wake Forest University. (englanniksi)
  3. Matthias Millard: Genesis (Luku 4.2.2. Die Urkundenhypothese als Forschungskonsens von 1876-1976) WiBiLex, bibelwissenschaft.de. 2006. Deutsche Bibelgesellschaft. (saksaksi)