Johan Henrik Fieandt
Johan Henrik Fieandt (1683 Vironmaa – 23. elokuuta 1741 Lappeenranta) oli virolaissyntyinen suomalainen sotilas.[1]
Johan Henrik Fieandtin isä oli Albrek Fieandt, äidin sukunimen tiedetään olleen von Heijen. Hänen puolisonsa vuodesta 1715 oli Elisabeth Sofia Tavaststjerna. Fieandt ryhtyi sotilaaksi jo 17-vuotiaana rykmenttiin, jossa hänen isänsä palveli luutnattina. Hän osallistui useisiin eri taisteluihin 1700-luvun alussa. Vuonna 1711 hänestä tuli luutnatti Savon jalkaväkirykmenttiin ja seuraavana vuonna kapteeni. Majuriksi Fieandt ylennettiin 1718. Fieandt oli Kajaanin linnan päällikkö vuodesta 1715 ja puolusti sitä kuukauden ajan, ennen kuin antautui ja joutui vastoin sopimusta venäläisten vangiksi. Hän kuitenkin karkasti vankeudesta perheineen ja pääsi jatkamaan sotilasuraansa. Fieandt kaatui pikkuvihan aikana Lappeenrannassa. Isän ansioista lapset aateloitiin 1751 nimellä von Fieandt.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Biografinen Nimikirja: Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta s. 191. Viitattu 1.12.2019.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1351
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- P. E. Svinhufvud, Majuri Juhana Henrik Fieandtin elämänkerta, 1881
| ||||||||||||||
