Johan Törnqvist

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Johan Alfred Törnqvist)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Alfred Törnqvist (4. lokakuuta 1891 Jepua10. heinäkuuta 1950) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan Valkoisen Armeijan riveissä joukkueenjohtajana.[1][2]

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Törnqvistin vanhemmat olivat rakennusmestari Johan Törnqvist ja Johanna Vilobacka. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Ingrid Linnea Rosenqvistin kanssa.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Törnqvist kävi kansakoulun ja suoritti yksityisesti seitsemännen luokan Vaasan ruotsalaisessa yhteiskoulussa vuonna 1925. Hän suoritti Rerviupseerikoulun vuonna 1921 ja tiedonantoupseerikurssin vuonna 1922.[1][2]

Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n 4. komppania.

Törnqvist työskenteli rakennusmestariharjoittelijana ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 4. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin 21. joulukuuta 1915 pataljoonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella, josta hänet siirrettiin 3. maaliskuuta 1917 hänellä todetun sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon. Takaisin komppaniaansa hän palasi ennen pataljoonan kotimaahan lähtöä. Hän suoritti sanitäärikurssin Lockstedtissa vuonna 1916.[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Törnqvist saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi 5. jääkärirykmentin 14. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Karjalankannaksella.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Törnqvist palveli sisällissodan jälkeen 5. komppanian vääpelinä edelleen 5. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Kuopion jalkaväkirykmentti 4. Hänet siirrettiin 15. syyskuuta 1918 alkaen Itämeren jalkaväkirykmentti 1:een, josta taasen muodostettiin myöhemmin Porin rykmentti. Hän toimi rykmentissä aluksi koulutusaliupseerina ja 15. maaliskuuta 1919 alkaen vääpelinä 2. komppaniassa ja 30. maaliskuuta 1921 lähtien vääpelinä 5. komppaniassa. Porin rykmentistä hänet siirrettiin 11. tammikuuta 1922 nuoremmaksi upseeriksi Kaartin jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, josta hänet määrättiin 6. elokuuta 1922 viestiupseeriksi ja 24. maaliskuuta 1924 alkaen 2. komppanian nuoremmaksi upseeriksi ja 23. kesäkuuta 1925 alkaen pataljoonan rahastonhoitajaksi ja majoitusmestariksi. Kaartin jääkäripataljoonasta hänet siirrettiin rahastonhoitajaksi 1. huhtikuuta 1934 Kenttätykistörykmentti 4:ään, josta hänet määrättiin 1. toukokuuta 1934 hoitamaan talouspäällikön apulaisen tointa.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Törnqvist osallistui talvisotaan huoltopäällikkönä ja myöhemmin aseupseerina Raskaspatteristo 2:ssa. Välirauhan aikana hän toimi huoltopäällikkönä Raskaspatteristo 9:ssä. Jatkosodan puhjettua Törnqvist komennettiin huoltopäälliköksi Tykistönkoulutuskeskus 3:een, missä tehtävässä hän toimi sodan loppuun saakka, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta. Sotien jälkeen hän toimi Vaasan kunnalliskodin johtajana vuoteen 1950 saakka. Hänet haudattiin Vaasaan.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975