João Franco

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
João Franco

João Ferreira Franco Pinto de Castella Branco[1] (14. helmikuuta 1855 Fundão4. huhtikuuta 1929 Anadia) oli Portugalin itsevaltainen pääministeri vuosina 1906–1908.

Franco oli koulutukseltaan lakimies ja hän toimi jonkin aikaa kuninkaallisena prokuraattorina. Hän oli 1891–1892 yleisten töiden ministerinä ja 1893–1897 sisäministerinä konservatiivien (regeneradores) hallituksissa, mutta perusti sen jälkeen oman keskiryhmänsä (regeneradores liberales). Franco pääsi toukokuussa 1906 Portugalin pääministeriksi liberaalien tuella ja hajotti ensi töikseen parlamentin (Cortes). Kun syksyllä valittu uusi parlamentti ei hyväksynyt hallituksen esitystä tupakkamomopolista, eivätkä neuvottelut puoluejohtajien kanssa johtaneet tulokseen, Franco ryhtyi toukokuusta 1907 alkaen hallitsemaan ilman parlamenttia kuningas Kaarle I:n tuella. Tämän seurauksena hän kykeni toteuttamaan monia taloudellisia ja hallinnollisia uudistuksia. Francon itsevaltainen hallinto katkeroitti opposition, ja hallitus sensuroi lehdistöä hillitäkseen arvostelua.[1]

Franco oli halunnut pelastaa Portugalin horjuvan monarkian, mutta ei saanut yhdistettyä riitaisia monarkistiryhmiä hallituksensa tueksi. Häntä syytettiin myös juonittelusta ja luvattomasta varojen siirtämisestä kuninkaalle.[2] Vuoden 1907 lopussa hallitus joutui kukistamaan Lissabonissa ja Portossa nousseen tasavaltalaisen kumousliikehdinnän. Lopulta kuningas Kaarle I ja kruununprinssi salamurhattiin 1. helmikuuta 1908. Franco joutui eroamaan kaksi päivää myöhemmin. Portugalin muututtua tasavallaksi lokakuussa 1910 hänet vangittiin, mutta vapautettiin pian takuita vastaan ja häntä vastaan nostetut syytteet hylättiin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nordisk familjebok (1908), s. 1078 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 9.2.2014.
  2. Portugal: History (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 9.2.2014.